Yleistä
Vuoden 2000 alusta voimaan tuleen maankäyttö- ja rakennuslain (myöhemmin MRL) 9 luvun mukainen kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa alueelle, jossa on säilynyt ja jossa myös vastaisin kaavoitustoimin on tarkoitus säilyttää valtakunnallisesti arvokkaita viheralueiden ja historiallisten ympäristöjen muodostamia kokonaisuuksia. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Puistoon osoitetaan ensisijassa valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö.
Kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen tähtäävä selvitystyö aloitettiin Porissa kaupunginhallituksen päätöksellä heti lain voimaan astumisen jälkeen tammikuussa 2000. Perusteellisen selvitystyön jälkeen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Porin kaupungin hakemuksesta ympäristöministeriön päätöksellä 6.5.2002. Kansallista kaupunkipuistoa laajennettiin 14.12.2006 Käppäränpuiston ja ortodoksisen kirkon osalta. Porin kansallista kaupunkipuistoa koskevat määräykset annetaan ympäristöministeriön 5.11.2008 hyväksymällä
hoito- ja käyttösuunnitelmalla (pdf, 4.2 Mt)
.
Porin kansallinen kaupunkipuisto turvaa kaupunkikeskustan viheralueiden virkistyskäytön ja kansallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilymisen. Kansallinen kaupunkipuisto on Promenadi-Porin ohella yksi kaupunkirakenteen kehittämisen pääteemoista ja toteuttaa osaltaan Porin kaupunkistrategiaa. Kansallinen kaupunkipuisto on yksi keino luoda kaupunkilaisille hyvän elämän edellytykset.
Suomessa on tällä hetkellä viisi kansallista kaupunkipuistoa:
Hämeenlinnassa
,
Porissa
,
Heinolassa
,
Hangossa
ja
Porvoossa
.
Ympäristöministeriön kansallisille kaupunkipuistoille asettamat tekniset kriteerit:
1. Sisällön kriteeri
Kansallisen kaupunkipuiston tulee sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden ymmärtämisen kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita.
2. Laajuuden ja eheyden kriteeri
Kansallisen kaupunkipuiston tulee olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja häiriötön sekä viherrakenteeltaan niin yhtenäinen että sitä pitkin on mahdollista siirtyä kaupunginosasta toiseen.
3. Ekologisuuden ja jatkuvuuden kriteeri
Ekologisessa mielessä on tärkeää, että alueelle muodostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja että se on jatkuva eli liittyy välittömästi kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun.
4. Kaupunkikeskeisyyden kriteeri
Kansallinen kaupunkipuisto on osa kaupunkirakennetta. Olennaista on, että se alkaa kaupungin ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä.