Kaupunkisuunnittelu käynnistää ja ylläpitää projekteja ja hankkeita, jotka täydentävät kaavoitusta ja palvelevat rakennetun ympäristön kehittämistä.
Kaupunginhallitus päätti 21.6.2010 käynnistää Jokikeskuksen taustaselvityksen, jossa tavoitteena oli muodostaa yleiskuva Etelä- ja Pohjoisrannan ja Kirjurinluodon kehittämisen tarpeista, alueen käytöstä ja mielikuvista. Porin kaupunginhallitus korostaa hallitusohjelmassaan Poria tapahtumakaupunkina ja velvoittaa kehittämään sen toimintaympäristöä. Samanaikaisesti vireillä olevat yksittäiset hankkeet, kuten Porin Puuvillan ja Porin Oluttehtaan uuskäyttö synnyttävät toisiaan tukevia kehittämismahdollisuuksia. Jokikeskuksen asema kaupungin ytimessä on vajaasti hyödynnetty ja rakenteita on rikki ja rapistunut.
Porin Jokikeskuksen taustaselvitys on aloitus monivaiheisessa ja kunnianhimoisessa toimenpiteiden ketjussa. Porin Jokikeskus korostaa toiminnallista, maisemallista ja arkkitehtonista jokea ympäröivää kehystä ja tuo esiin rantavyöhykkeiden kehittämisen mahdollisuudet. Kaupunkisuunnittelun vetämässä hankkeessa on ollut aktiivisena yhteistyökumppanina Porin yliopistokeskuksen kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos. Satakuntaliitto on tukenut taustaselvitystä maakunnan kehittämisrahalla.
Porin Jokikeskuksen toteutuksen suunnittelu alkaa vuonna 2011. Maisemallisesti vaikuttavimmiksi toimenpiteiksi suunnitellaan ranta-alueiden kunnostamista ja terassointia sekä Etelärannan, Kirjurinluodon ja Puuvillanrannan välistä pysyvää siltayhteyttä. Kehittämisessä kiinnitetään huomiota myös alueen toiminnallisuuden parantamiseen. Toiminnallisuutta ja alueen elävyyttä lisätään muun muassa veneilypalveluita ja opasteita kehittämällä.
Kompakti kaupunki-hankkeessa analysoidaan ja suunnitellaan lähiöiden avaamista ympäröivään kaupunkiin. Porin kantakaupunki tiivistyy ja 1960-70-luvuilla rakennetut kerrostaloalueet ovat olennainen osa rakennetta.
Hankkeen alueita ovat itäisessä kantakaupungissa Impola, Sampola, Väinölä, pohjoisessa kantakaupungissa Pormestarinluoto ja Meri-Porissa Pihlava. Asukkaita näissä on yhteensä noin 10700.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan alueiden nykytila ja suoritetaan lähiökävelyt. Lähiökävelyiden avulla kerätään asukkaiden ja eri toimijaryhmien ajatukset nykytilasta ja tarpeista. Selvityksien tietoja hyväksi käyttäen laaditaan alueiden kehittämiseksi jatkosuunnitelmat, joiden toteuttaminen aloitetaan vuoden 2010 alusta.
Jatkosuunnitelmien painopisteitä ovat:
Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston Porilainen lähiömaisema-hankkeen kanssa.
Lisää..
Porin kaupunki osallistuu vuosina 2009-2013 Euroopan Aluekehitysrahaston Urbact II -ohjelman temaattisten verkostojen toimintaan. SURE -verkoston vetäjä on Porin ystävyyskaupunki Eger. Hankkeessa tutkitaan taantuvien ja suhdanneherkkien kaupunkialueiden sosio-ekonomisen elvyttämisen malleja.
Verkostossa yhdeksän eurooppalaista keskisuurta kaupunkia hyödyntää toistensa kokemuksia omien kohdealueidensa kehittämisessä. Keskinäinen tiedonvaihto perustuu raportointiin ja hyviä käytäntöjä esiin nostaviin opintomatkoihin ja uusiin menetelmiin perehdyttäviin kansainvälisiin työpajoihin. Verkosto vahvistaa poikkihallinnollista työskentelyä. Yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa laaditaan paikallinen toimintasuunnitelma, joka sisältää kohdealuetta koskevia toimenpide-ehdotuksia. Porin kohdealue on Karjarannan kaupunginosa. Paikallisen toimintasuunnitelman laatimisessa keskitytään maankäytön suunnittelun strategiseen kehittämiseen. Osallisryhmät visioivat sellaisen kokonaisvaltaisen mielikuvan alueesta, joka ilmentää ympäristön ja toimintojen monipuolisuutta ja toimenpiteiden toisiaan tukevaa vaiheittaista yhteen sovittamista.
Porin kansallinen kaupunkipuisto on perustettu Poriin 6.5.2002. Se on noin kymmenen neliökilometrin laajuinen Kokemäenjoen suistossa ja rannoilla sijaitsevien sekä rakennettujen että yhä viljelykäytössä olevien kulttuuriympäristöjen, puistojen ja puistokatujen, kaupunkimetsien ja jokivarsiluonnon yhdessä muodostama kansallisesti arvokas kokonaisuus.
Suomessa on tällä hetkellä viisi kansallista kaupunkipuistoa, jotka yhdessä muodostavat kansallisten kaupunkipuistojen verkoston. Porin lisäksi kaupunkipuisto- statuksen ovat saaneet: Hämeenlinna, Heinola, Hanko ja uusimpana tulokkaana vuonna 2010 Porvoo.
Lisää...
Kaupunkikeskustaprojekti 2000
Promenadi-Pori on muodostunut käsitteeksi, joka yhdistää porilaisen
kaupunkikulttuurin eri elementit. Promenadi-Porin kehittäminen
ohjelmoitiin 1990-luvun alkupuolella ja sen kehittäminen jatkuu
edelleen. Promenadi-Pori on luonut osaltaan pohjan Porin kansallisen
kaupunkipuiston perustamiselle.
Esite (pdf, 1.52 Mt)
10 kaupunginosa, pihakartoitus (pdf, 6.38 Mt)
5 kaupunginosan kehittäminen (pdf, 0.63 Mt)
Nuoret kaupungissa- ensiselvitys (pdf, 4.64 Mt)
Porin Tahkoluodon satamanosan kehitys (pdf, 2.58 Mt)
Porin Tahkoluodon satamaosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten (pdf, 2.65 Mt)