OLKILUODON YDINVOIMALAITOSTEN VAIKUTUKSISTA ALUERAKENTEEN JA ALUETALOUDEN NÄKÖKULMASTA 2

Satakuntaliitto julkaisi vuonna 1993 selvityksen Olkiluodon ydinvoimalaitosten vaikutuksista aluerakenteen ja aluetalouden näkökulmasta (Sarja A:209). Selvityksessä tarkasteltiin Eurajoen kunnassa Olkiluodon saarella sijaitsevien Teollisuuden Voima Oy:n kahden ydinvoimalaitoksen (TVO I ja TVO II) aluerakenteellisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia ottamatta itse kantaa ydinvoiman puolesta tai vastaan.

Selvityksessä keskityttiin ensisijaisesti olemassa olevien laitosyksiköiden toiminnan aikaisten vaikutusten selvittämiseen sekä Olkiluotoon tehtyjä merkittävimpiä erillisinvestointeja. Laitosyksiköiden rakentamisen aikaisia vaikutuksia oli selvityksessä myös tarkasteltu, joskin käytettävissä olevien tietojen saanti näiltä osin oli varsin niukkaa.

Olkiluodon ydinvoimalaitosten aluerakenne ja aluetalousselvityksessä tarkasteltiin myös Olkiluotoon mahdollisesti rakennettavan kolmannen laitosyksikön rakentamisen ja toiminnan aikaisia vaikutuksia sekä alueelle mahdollisesti rakennettavan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen taloudellisia vaikutuksia.

Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti maaliskuussa 1998 päivittää Olkiluodon ydinvoimalaitosten aluetalous- ja aluerakennevaikutusselvityksen. Tavoitteena oli selvityksen keskeisimpien osien saattaminen ajantasalle käyttämällä tiedossa olevia eri lähteitä. Selvityksen erääksi painopisteeksi asetettiin mahdollisen uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja toiminnan aikaisten vaikutusten arviointi. Näiltä osin selvityksen laadinnan ongelmaksi muodostui kuitenkin ajantasalla olevien arviointitietojen saannin niukkuus.

Teollisuuden Voima Oy (TVO) ja Imatran Voima Oy (IVO) käynnistivät omilla tahoillaan keväällä 1998 Suomeen mahdollisesti rakennettavan viidennen ydinvoimalaitosyksikön ympäristövaikutusten arviointiohjelmien ja –selvitysten laadinnan. Päällekkäisyyksien välttämiseksi tässä raportissa ei lähdetty tarkastelemaan yva-prosesseissa käsiteltäviä asioita, joita ympäristön lisäksi ovat myös hankkeen taloudelliset, sosiaaliset ja mahdolliset kulttuurivaikutukset.

Parhaan annin oheisesta raportista saa lukemalla sitä rinnan vuonna 1993 julkaistun selvityksen kanssa. Raportin lopussa on luettelo keskeisimmistä käytetyistä tietolähteistä sekä ydinjätehuoltoon ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvistä lähdeaineistoista.

Ajantasaisselvitykseen sisältyy Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen laitoksen professorin Paavo Okon ajantasaistama erillistarkastelu mahdollisen viidennen ydinvoimalaitosinvestoinnin tuotanto- ja työllisyysvaikutuksista.

Ajantasaistetun Olkiluodon ydinvoimalaitosten aluerakenne- ja aluetalousvaikutusraportin, kuten vuonna 1993 julkaistun selvityksen, on laatinut Satakuntaliitossa ympäristösuunnittelija Erkki Älli. Tietoja selvityksen käyttöön ovat luovuttaneet Teollisuuden Voima Oy, Eurajoen kunta sekä useat eri henkilöt, joille Satakuntaliitto esittää kiitoksensa.

Porissa tammikuussa 1999

SATAKUNTALIITON MAAKUNTAHALLITUS

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Laasjärvi

Maakuntajohtaja Pekka Turunen

1 TAUSTAA AJANTASAISTUSSELVITYKSELLE

Satakuntaliitto laati vuonna 1993 selvityksen, jossa tarkasteltiin Eurajoen kunnan Olkiluodon saarella sijaitsevien Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) kahden ydinvoimalaitosyksikön aluerakenteellisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia Eurajoen kunnan, Rauman seudun ja koko Satakunnan maakunnan näkökulmasta.

1990-luvun alussa sekä Teollisuuden Voima Oy että Imatran Voima Oy (IVO) panostivat varsin merkittävästi erilaisten tutkimusten, selvitysten, suunnitelmien, muistioiden ja muiden vaikutuskanavien kautta mahdollisen viidennen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Suomeen. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen aluerakenne ja aluetalousselvitystä varten oli siis käytettävissä varsin runsaasti, ajantasalla olevaa lähtöaineistoa ja taustatietoa ydinvoiman lisärakentamiseksi maahamme. Eduskunnan tehdessä vuonna 1994 kielteisen päätöksen ydinvoiman lisärakentamisesta Suomeen tämän hallituskauden aikana voimayhtiöt vähensivät merkittävästi panostuksiaan uuden ydinvoiman lisärakentamiseen tähtäävien suunnitelmien ja selvitysten laadintaan.

Uuden hallituskauden alkaessa keväällä 1999 ja riippuen tulevan hallituksen energiapoliittisista linjauksista voimayhtiöt ovat varautuneet jättämään lupahakemukset mahdollisen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi maahamme. Molemmat yhtiöt käynnistivätkin omilla tahoillaan keväällä 1998 ydinvoimalaitoshankeen YVA-prosessit (ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja –selostuksen laadinnat). YVA-lain (468/94) ja –asetuksen (792/94) mukaan ydinvoimalaitoksen rakentaminen edellyttää ennen varsinaista lupakäsittelyä hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin, jossa selvitetään paitsi hankeen ympäristölliset vaikutukset myös sen taloudelliset, sosiaaliset ja mahdolliset kulttuurivaikutukset. YVA-prosessissa ei päätetä itse ydinvoimalan rakentamisluvasta, vaan luvasta ydinvoimalan rakentamiseksi Suomeen päättää viimekädessä eduskunta hallituksen esityksen pohjalta.

Ydinenergialakiin (990/87) tehtiin ydinjätehuoltoa koskeva muutos vuonna 1994, jonka mukaan Suomessa tuotetut ydinjätteet on käsiteltävä, varastoitava ja loppusijoitettava Suomessa.

TVO ja IVO perustivat yhdessä vuonna 1995 Posiva Oy:n, jonka tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja huolehtia Suomen ydinvoimalaitosten käyttämän ydinpolttoaineen loppusijoituksesta Suomen kallioperään ja muista ydinjätehuollon asiantuntijatehtävistä. Perustamisen jälkeen Posiva Oy on laatinut ja laadituttanut lukuisia em. aihepiiriin liittyviä erillisselvityksiä ja raportteja. Ajantasaistusraportissa ei sen johdosta katsottu aiheelliseksi lähteä tarkastelemaan aiemman selvityksen tavoin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluerakenne- ja aluetaloudellisia vaikutuksia.

Raportin lopussa on luettelo ydinjätehuoltoon ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvistä keskeisimmistä lähdeaineistoista.

2 OLKILUODON ALUEEN KAAVOITUKSESSA VUODEN 1993

JÄLKEEN TAPAHTUNEET MUUTOKSET

2.1 Seutukaava

Olkiluodon alueella on voimassa Satakunnan seutukaava 5, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 11.1.1999. Kaavassa Olkiluodon ydinvoimalaitosalue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi pääasiassa ydinvoimalaitoksia varten kaavamerkinnällä ET-1 (Olkiluoto). Olkiluodon saarta ja sen lähiympäristöä koskevat seutukaavan 5 aluevaraukset käyvät ilmi kartasta 1.

2.2 Rakennuskaava

Olkiluodon saaren länsipäässä ja sen länsipuoleisella vesialueella on voimassa Olkiluodon rakennuskaava, jonka Eurajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt 16.9.1996. Lounais-Suomen ympäristökeskus on vahvistanut kaavamuutoksen 7.3.1997.

Seutukaava on alemman asteista kaavoitusta ohjaava yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka ei ole kuitenkaan voimassa vahvistetuilla rakennuskaava-alueilla. Seutukaava tulee kuitenkin ottaa huomioon ryhdyttäessä muuttamaan voimassa olevaa rakennuskaavaa.

2.3 Rantojen käytön suunnittelut

Olkiluodon saaren ympäristössä on sekä Eurajoella että Raumalla käynnissä ranta-alueiden kaavoitusprosessit. Eurajoella laaditaan rantayleiskaavaa ja Raumalla Rauman pohjoisen saariston rantaosayleiskaavaa. Kaava-alueet sisältävät sekä mannerrannat että saaristoa.

Kartta 1. Satakunnan seutukaava 5 varaukset Olkiluodon saarella ja lähiympäristössä.

3 OLKILUODON YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN TOIMINNAN

AIKAISISTA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA

Teollisuuden Voimalta saadun tiedon mukaan yhtiön palveluksessa on henkilöitä sekä Olkiluodossa että pääkaupunkiseudulla. Vuoden 1997 tietojen mukaan yhtiön vakituisesta henkilökunnasta (483 henkilöä) työskenteli Olkiluodossa yhteensä 475 henkilöä, mikä on yli 95 % henkilökunnan kokonaismäärästä. Pääkaupunkiseudulla yhtiön palveluksessa toimi vuonna 1997 yhteensä 8 henkilöä.

Tarkasteltaessa yhtiön vakituisen henkilökunnan määrän kehitystä henkilöstöryhmittäin voidaan todeta, että määrältään suurimman henkilöstöryhmän muodostavat ylemmät toimihenkilöt. Ylempiä toimihenkilöitä Vuonna 1997 Teollisuuden Voiman vakituisesta henkilökunnasta ylempiä toimihenkilöitä oli 164 henkeä, mikä on noin 34 % henkilökunnan kokonaisamäärästä, ammattityöntekijöitä 146 henkeä (30 %), teknisiä toimihenkilöitä 124 henkilöä (26 %) ja konttorihenkilökuntaa 49 henkilöä (10 %). Taulukossa 1. on esitetty Teollisuuden Voima Oy:n henkilökunnan muutokset henkilöstöryhmittäin vuoden 1992 tilanteeseen nähden.

Taulukko 1. Teollisuuden Voima Oy:n henkilökunta henkilöstöryhmittäin

vuonna 1992 ja 1997

1992 1997 Muutos

-------------------------------------------------------------------------------

ylemmät toimihenkilöt 161 164 + 3

ammattityöntekijät 166 146 - 20

tekniset toimihenkilöt 128 124 - 4

konttorihenkilökunta 59 49 - 10

-------------------------------------------------------------------------------

YHTEENSÄ 514 483 - 31

Teollisuuden Voima Oy:n henkilökunnasta ainoastaan ylempien toimihenkilöiden määrä on lisääntynyt vuoden 1992 tilanteeseen verrattuna. Muiden henkilöstöryhmien määrässä on 1990-luvulla tapahtunut vähäistä laskua.

Vakituisen henkilökunnan ohella Teollisuuden Voima Oy:n palveluksessa Olkiluodossa on myös tilapäisiä ja määräaikaisia työntekijöitä. Vuonna 1992 tilapäisen henkilökunnan määrä oli yhteensä 61 henkilöä ja vuonna 1997 23 henkilöä. Muutosta vuoden 1992 tilanteeseen nähden oli siis 38 henkilöä.

Olkiluodon ydinvoimalaitoksilla työskentele muiden kuin Teollisuuden Voima Oy:n työntekijöinä mm. kiinteistöjen hoito-, kunnossapito-, siivous-, vartiointi- sekä työntekijöiden ruokahuollosta vastaavissa tehtävissä yhteensä noin 200 henkilöä. Vastaava luku vuonna 1992 oli noin 100 henkilöä.

Yhteenlaskettuna Olkiluodon voimalaitosalueella käy päivittäin siis lähes 700 henkilöä töissä. Tämä on noin 100 henkilöä enemmän vuoden 1992 tilanteeseen nähden.

4 TVO:N VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT ASUINKUNNITTAIN

Teollisuuden Voima Oy:n henkilöstöhallinnon toimittamien vakituisen henkilökunnan asuinkuntatietojen (30.6.1998) mukaan valtaosa Olkiluodossa työssäkäyvistä (472 henkilöä) asuu Raumalla 285 (60 %). Vakituisesta henkilökunnasta Eurajoella asuu 126 henkilöä, Porissa 26, Luvialla 8, Lapin kunnassa 5, Ulvilassa 4 sekä Eurassa, Harjavallassa, Kiukaisissa ja Köyliössä yksi työntekijä kussakin kunnassa. Kuvassa 1 on esitetty Satakuntaliiton alueella asuvat, Olkiluodossa vakituisesti työssäkäyvät työntekijät, joita on yhteensä 458 henkilöä. Satakunnan ulkopuolella Olkiluodossa vakituisesti käy töissä yhteensä 14 henkilöä, jotka asuinkuntansa mukaan jakautuvat seuraavasti Helsinki (4), Laitila (3), Pyhäranta (2), Turku (2), Salo (1), Tervola (1) ja Uusikaupunki (1).

Kuva 1. Olkiluodossa työssäkäyvät TVO:n vakituiset työntekijät asuinkunnittain 30.6.1998.

5 OLKILUODON YDINVOIMALAITOSTEN VUOSITTAISISTA

TOIMINTAKUSTANNUKSISTA

Teollisuuden Voima Oy:n toimittamien vuosikustannustietojen mukaan Olkiluoto 1 (OL1) ja Olkiluoto 2 (OL2) laitosyksiköiden vuotuiset käyttökustannukset olivat vuonna 1997 yhteensä noin 450 miljoonaa markkaa eli lähes yhtä suuret kuin aiemmin laaditussa selvityksessä (1993). Käyttökustannukset jakaantuvat varsin tasan laitosyksiköiden kesken.

Ydinvoimalaitoksissa käytettävän uraanipolttoaineen toimittamisesta vastaavat aiempien toimintavuosien tavoin ulkomaiset yritykset. Ydinpolttoaineen raaka-aineen eli raakauraanin louhinta tapahtuu ensi sijaisesti Kanadasta ja Australiasta. Raakauraani ei sellaisenaan sovellu laitosten polttoaineeksi, vaan se pitää jatkojalostaa. Raakauraanin jatkojalostus on tapahtunut pääosin Venäjällä, Saksassa, Englannissa ja Hollannissa. Voimalaitosyksiköissä käytettävien ydinpolttoainetabletteina / -nappien ja polttoainenippujen valmistuksesta ovat vastanneet ruotsalaiset, saksalaiset sekä englantilaiset yritykset.

Olkiluotoon on varastoitu noin vuoden käyttötarvetta vastaava määrä ydinpolttoainetta. Ydinpolttoaineen hankintakustannukset vaihtelevat vuosittain noin 260 - 280 miljoonaa markkaa.

Teollisuuden Voima Oy:n sähköntuotannosta Suomen valtiolle maksaman arvonlisäveron suuruus vuonna 1998 on arvioitu olevan noin 362 miljoonaa markkaa. Olkiluodon laitosyksiköissä tuotettu sähkö siirretään Suomen Kantaverkko Oyj:n omistamaa ja ylläpitämää johtoverkostoa myöten eri kulutuspisteisiin. Teollisuuden Voima Oy maksaa lisäksi sähkömarkkinalain mukaisia erilaisia maksuja noin 125 miljoonaa markkaa vuodessa.

Yhtiön ilmoituksen mukaan Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 ydinvoimalaitosyksiköiden pääomakustannukset vuonna 1997 olivat yhteensä noin 550 miljoonaa markkaa.

6 VUOSIHUOLTOJEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA JA

KUSTANNUKSISTA

Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköiden (Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2) vuosihuollot ajoitetaan yleensä touko- kesäkuun väliselle ajanjaksolle. Vuosihuoltojen yhteydessä uusitaan mm. osa reaktoreiden polttoainenipuista sekä tehdään tarvittavat laitosyksiköiden käyttöön ja häiriöttömään sähköntuotantoon liittyvät huolto- ja kunnossapitotyöt. Yhtiön uusitun vuosihuoltopolitiikan mukaan vuoden 1996 vuosihuolto toteutettiin ensimmäistä kertaa ns. polttoaineenvaihtoseisokkina. Tällöin ladataan uutta polttoainetta siten, että polttoainetta ei tarvitse uusia ennen seuraavaa vuosihuoltoseisokkia.

Vuosihuolloilla on varsin huomattava työllistävä vaikutus, sillä ne edellyttävät yhtiön oman henkilökunnan lisäksi runsaasti ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Taulukosta 2. käy ilmi vuosina 1993 - 1998 tehtyjen vuosihuoltojen määrä henkilötyötunteina, ulkopuolisen työvoiman määrä enimmillään sekä huoltotoimien kokonaiskustannukset. Tiedot perustuvat Teollisuuden Voima Oy:n vuosihuoltoraporttien ja vuosikertomusten 1993 – 1997 sekä yhtiöltä saatuihin tietoihin.

Taulukko 2. Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköiden vuosihuollot vuosina 1993 - 1998

Vuosi	Kokonaistyömäärä henkilötyötunteina	Ulkopuolisen työvoiman määrä maksimissaan		Kokonais- kustannukset
1993	252 000	934	henkilöä	85	milj. mk
1994	306 000	980	"	89	"
1995	181 000	740	"	62	"
1996	280 000	1 200	"	118	"
1997	360 000	1 140	"	132	"
1998	423 000	1 600	"	158	"

Laitosyksiköiden vuoden 1998 vuosihuollot olivat sekä työmäärältään että kokonaiskustannuksiltaan Olkiluodon laitoshistorian suurimmat, mikä johtui laitosyksiköiden modernisointiin liittyvistä mittavista muutostöistä ja vuonna 1994 alkaneen modernisointihankkeen loppuunsaattamisesta.

Vuoden 1998 laitosyksiköiden vuosihuoltotöihin osallistui Teollisuuden Voima Oy:n oman henkilökunnan ohella vuonna 1998 yhteensä 152 yritystä sekä enimmillään 1 600 ulkopuolista työntekijää.

Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 laitosyksiköiden vuosihuoltojen kokonaiskustannukset vuonna 1998 olivat yhteensä noin 158 miljoonaa markkaa, mikä jakaantui varsin tasan molempien laitosyksiköiden kesken.

7 TEOLLISUUDEN VOIMA OY:N OMAN HENKILÖKUNNAN

KOULUTUSKUSTANNUKSISTA JA TULEVISTA TARPEISTA

Teollisuuden Voima Oy on panostanut merkittävästi oman henkilökuntansa koulutukseen. Vuonna 1989 Olkiluotoon valmistui yhtiön oma, noin 7 miljoonaa markka maksanut koulutuskeskus ja seuraavana vuonna otettiin käyttöön 61 miljoonan markan hankintahintainen koulutussimulaattori.

Vuosittain Teollisuuden Voima Oy:n henkilökunnalle järjestetään yli 100 erilaista sisäistä koulutustilaisuutta. Yhtiön koulutustoiminnan pysyvinä painopistealueina ovat jo usean vuoden ajan olleet laitostekniikkaan, käyttötekniikkaan sekä suojelu- ja valmiustekniikkaan liittyvä koulutus. Määrällisesti eniten koulutusta annetaan laitosyksiköiden vuoropäälliköille ja ohjaajille (kertauskoulutusta noin 20 päivää/vuosi). Porin teknillinen oppilaitos on 1990-luvun alkupuolella kouluttanut muutamia TVO:n vuoroteknikkoja insinööritasolle siten, että heillä on sellainen pätevyystaso, mitä vuoropäälliköltä edellytetään (insinööritutkinto).

Koko henkilökunnalle vuotuisia koulutuspäiviä kertyy keskimäärin noin 9 / henkilö. Yhteenlaskettuina sisäiset ja ulkoiset kurssit yhtiön henkilökunnan koulutukseen panostettujen päivien kokonaismäärä on noin 4 000, kun otetaan huomioon osanottajien lukumäärä. Yhtiön ulkopuolisille tahoille maksamat vuotuiset koulutusmenot ovat noin 5 miljoonaa markkaa.

Osana laitosten modernisointiprojektia koulutussimulaattorin suorituskykyä on merkittävästi parannettu vuosina 1997 - 1998 uusimalla koulutussimulointitietokoneet sekä parantamalla tietokonemalleja vastaamaan tehtyjä laitosmuutoksia. Koulutussimulaattorin muutoskustannukset ovat olleet yli 10 miljoonaa markkaa.

Mikäli Olkiluotoon rakennetaan uusi ydinvoimalaitosyksikkö – (Olkiluoto 3 = OL3) - tarvitaan laitosyksikön käyttöhenkilökunnan koulutusta varten oma laitosspesifinen valvomosimulaattori. Simulaattori rakennettaisiin todennäköisesti nykyisen koulutuskeskuksen yhteyteen. Uusi laitosspesifisen koulutussimulaattorin hankintakustannukset valvomorakennuksineen ovat arviolta noin 65 miljoonaa markkaa.

8 OLKILUODON LAITOSYKSIKÖIDEN MODERNISOINTIHANKE

JA SIIHEN LIITTYVÄT INVESTOINNIT

Teollisuuden Voima Oy (TVO) ryhtyi vuonna 1996 käyttämään laitosyksiköistään TVO I ja TVO II nimityksiä Olkiluoto 1 (OL1) ja Olkiluoto 2 (OL2) alan kansainvälisen käytännön mukaisesti.

Olkiluodon ydinvoimalayksiköihin tehdyt merkittävimmät investoinnit ja muutostyöt liittyvät laitoksen modernisointihankkeeseen, joka aloitettiin vuonna 1994. Laitosten modernisointihankeen päätavoitteena on laitosyksiköiden turvallisuuden tarkistaminen ja tarvittaessa parantaminen, sähköntuotantokyvyn lisääminen ja pitkän käyttöiän varmistaminen.

Modernisointihankkeen eräänä tavoitteena oli laitosyksiköiden nimellislämpötehon korottaminen 2 160 megawatista (MW) 2 500 megawattiin eli 15,7 prosentilla. Olkiluodon molempien ydinvoimalayksiköiden nettosähköteho ennen tehonkorotusta on 710 megawattia / yksikkö, joka modernisointihankkeessa on tarkoitus nostaa noin 850 megawatin tasolle / laitosyksikkö. Suunniteltu reaktoreiden nimellislämpötehon korottaminen yhdessä turbiinien hyötysuhteen parantamisen kanssa lisää Olkiluodon laitosyksiköiden yhteenlaskettua tuotantokapasiteettia noin 250 megawatilla. Modernisointihankkeen loppuunsaattaminen lukuisine testauksineen ja reaktoritehon kohottaminen on suunniteltu tapahtuvaksi vuonna 1998.

Olkiluodon laitosten modernisoinnin eräänä keskeisimpänä tavoitteena on myös laitosyksiköiden kokonaiskäyttöiän jatkaminen niin, että laitosyksiköt olisivat kunnoltaan, teknisiltä ominaisuuksiltaan sekä käyttöturvallisuudeltaan uuden ydinvoimalaitoksen veroisia. Laitosyksiköiden modernisointihanke tähtää myös laitosten turvallisuusjärjestelmien parantamiseen entisestään.

Taulukko 3. Teollisuuden Voima Oy:n tekemät investoinnit Olkiluotoon vuosina 1994 – 1998

Vuosi Investointien Investoinnit pääkohteet yhteensä

---------------------------------------------------------------------

1994 modernisointihanke 171 milj. mk

1995 " 155 "

1996 " 262 "

1997 " 297 "

1998 " 200 "

Edellä esitetyt tiedot perustuvat Teollisuuden Voima Oy:n vuosikertomusten 1993 – 1997 sekä yhtiön toimittamiin tietoihin.

Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydinvoimalayksiköihin kohdistuvista investoinneista suurimman menoerän muodostaa vuosille 1994 - 1998 ajoittuva laitosyksiköiden modernisointihanke, jonka kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 800 miljoonaa markkaa.

Olkiluodon ydinvoimalaitoksen modernisointihankkeessa on sovellettu ympäristövaikutusten arviointilainsäädäntöä. Ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskeva laki (468/94) ja -asetus (792/94) edellyttävät ympäristövaikutusten arviointimenettelyä mm. ydinenergialaitoksen oleellisten muutosten vaikutusten selvittämiseksi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui helmikuussa 1996 ja arviointiselostus lokakuussa samana vuonna. Yhteysviranomaisena toiminut kauppa- ja teollisuusministeriö antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta kesäkuussa 1996 ja arviointiselostuksesta huhtikuussa 1997.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei sisällä varsinaista lupakäsittelyä. Laitosyksiköiden reaktoritehon kohottaminen pysyvästi 830 - 850 megawattiin edellyttää lupamenettelyä, jossa säteilyturvakeskus (STUK) antaa lausuntonsa kauppa- ja teollisuusministeriölle TVO:n uudesta käyttölupahakemuksesta lopullisella tehotasolla suoritetun koekäytön ja testauksen jälkeen. Säteilyturvakeskuksen annettua lausuntonsa lopullisen käyttölupahakemuksen käsittelee valtioneuvosto.

Olkiluodon laitosten modernisointihankkeeseen liittyy myös yhtiön siirtyminen käyttämään kehittyneempiä ydinpolttoainetyyppejä. Yhtiö on tehnyt sopimukset polttoaineen valmistamisesta ja toimittamisesta Olkiluodon ydinvoimalayksiköille vuosiksi 1998 - 1999 kahden eri toimittajan kanssa. Toimitettavien polttoainenippujen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu huomioon, että ne soveltuvat hyvin suunniteltuun laitosyksiköiden tehonkorotukseen.

9 TVO:N VAIKUTUS EURAJOEN KUNNAN KIINTEISTÖ-

VEROTULOIHIN

Eurajoen kunnalta saatujen tietojen mukaan Teollisuuden Voima Oy:llä on varsin huomattava merkitys kunnan kiinteistöverotulojen muodostumisessa. Taulukossa 4. on esitetty Teollisuuden Voima Oy:n Eurajoen kunnalle maksamat kiinteistöverot vuosina 1993 - 1997 sekä arviot vuosille 1998 - 2001.

Taulukko 4. TVO:n Eurajoen kunnalle maksamat kiinteistöverotulot sekä arviot vuosille 1999 - 2001

Vuosi kiinteistöveron

määrä milj. mk vero %

-------------------------------------------------------------------

1993 18,4 1,8

1994 17,8 1,8

1995 17,4 1,8

1996 17,0 1,8

1997 16,1 1,8

1998 15,8 1,8

1999 (arvio) 18,9 2,2

2000 " 18,7 2,2

2001 " 18,5 2,2

Teollisuuden Voima Oy:n maksamat kiinteistöverot ovat lähes 90 % Eurajoen kunnan kokonaiskiinteistöverotuloista.

Ydinvoimalaitosten kiinteistöverotulojen aleneminen johtuu siitä, että kiinteistöjen jälleenhankinta-arvoja ei ole korotettu useaan vuoteen. Lisäksi vuosittainen ikäalennus alentaa kiinteistöjen verotusarvoa.

Eurajoen kunnan kiinteistöverotulot saattavat tulevina vuosina kuitenkin kohota merkittävästi, mikäli ydinvoimalaitosrakennusten nykyinen kiinteistöveroprosentti (1,8) kohotetaan Suomen hallituksen esityksen (HE 29/1998) mukaisesti 2,2 prosenttiin. Taulukossa on esitetty myös arviot ydinvoimalaitoksiin kohdistuvista kiinteistöveroista vuosille 1999 - 2001 kiinteistöveroprosentin ollessa 2,2. Eurajoen kunnanvaltuusto päätti lokakuussa 1998 korottaa ydinvoimalarakennusten kiinteistöveroprosentin aiemmasta 1,8 prosentista 2,2 prosenttiin. Uusi kiinteistöveroprosentti tulee voimaa vuoden 1999 alusta alkaen.

Vuonna 1993 laadittuun Olkiluodon ydinvoimalaitosten aluerakenne- ja aluetalousselvitykseen sisältyi myös tarkastelu Olkiluotoon mahdollisesti rakennettavan kolmannen ydinvoimalaitosyksikön Eurajoen kunnalle tulevista verotuloista, joihin sisältyivät arviot myös kiinteistöverotuloista. Tuolloin laaditut laskelmat perustuivat vuoden 1991 hintatasoon ja rahanarvoon. Laskelmat oli laadittu yhteistyössä Eurajoen kunnan ja Teollisuuden Voima Oy:n kanssa. Eurajoen kunnasta saadun tiedon mukaan kunnassa ei ole laadittu uutta, ajantasaistettua laskelmaa mahdollisen kolmannen laitosyksikön rakentamis- ja käyttövaiheen kunnalle tuomista erilaisista verotuloista. Käytettävissä olevan laskelmien puutteen johdosta tässä selvityksessä ei ole lähdetty tarkemmin tarkastelemaa mahdollisen Olkiluoto 3 (OL 3) Eurajoen kunnalle kertyviä tuloja.

10 OLKILUOTO 3 (OL 3) YDINVOIMALAITOSHANKKEEN

VAIKUTUKSISTA

Parantaakseen valmiuksia lisäsähköntuotantokapasiteetin rakentamiseksi Teollisuuden Voima Oy käynnisti alkuvuodesta 1998 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) Olkiluotoon mahdollisesti rakennettavasta uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä (OL 3).

Uuden ydinvoimalaitosyksikön "päävaihtoehtona " on 1 000 – 1 500 megawatin (MW) voimalan rakentaminen Olkiluotoon nykyisten yksiköiden läheisyyteen. Uusi yksikkö voi olla tyypiltään joko nykyisten yksiköiden kaltainen kiehutusvesireaktorilaitos tai Imatran Voima Oy:n Loviisan ydinvoimalaitosten kaltainen painevesireaktorilaitos. Ydinvoimalaitosyksikölle on esitetty kahta vaihtoehtoista sijoituspaikkaa Olkiluodossa sekä neljää vaihtoehtoista jäähdytysveden purkupaikkaa (Kuva 2.). Uuden ydinvoimalaitosyksikön ja apurakennusten vaatima maapinta-ala on enimmillään noin neljä (4) hehtaaria.

Hankeen ns. "nollavaihtoehtona on esitetty hankkeen toteuttamatta jättäminen. Muina vaihtoehtoina on esitetty tuottaa suunnitellun ydinvoimalayksikön tuottama sähkömäärä kivihiilellä, maakaasulla, turpeella, puupolttoaineella, vesivoimalla, tuulivoimalla tai aurinkopaneeleilla.

Mahdollisen kolmannen laitosyksikön YVA-ohjelma oli laajalla lausuntokierroksella kesällä 1998. Kauppa- ja teollisuusministeriö, joka toimii hankkeen yhteysviranomaisena, antoi oman lausuntonsa YVA-ohjelmasta lokakuussa 1998.

Kuva 2. Voimalaitosyksikön vaihtoehdot sekä suunniteltu jäähdytysveden ottopaikka

ja vaihtoehtoiset purkupaikat.

YVA-menettely ei vielä anna lupaa varsinaisen laitosyksikön sijoittamiselle ja rakentamiselle Olkiluotoon, vaan ainoastaan pohja- ja perustietoja mahdolliselle päätöksenteolle. Uuden ydinvoimalayksikön rakentaminen edellyttää valtioneuvoston tekemää ja eduskunnan hyväksymää periaatepäätöstä. Mikäli periaatepäätös hyväksytään ja ympäristö- ja muiden lakien edellyttämät edellytykset täyttyvät, mahdollinen rakentamispäätös ajoittuisi 2000-luvun alkuvuosille.

Vuonna 1993 laaditussa Olkiluodon ydinvoimalaitosten aluerakenne ja aluetalous selvityksessä uuden laitosyksikön rakentamisen kokonaisaikataulun arvioitiin olevan 5,5 – 6 vuotta. Teollisuuden Voima Oy:ltä saadun tiedon uuden laitosyksikön rakentamisessa on mahdollisuus käyttää ajanmukaisempaa rakentamistekniikkaa sekä aikatauluttaa itse rakentamisvaihe ja laitetoimitukset keskenään aiempaa tehokkaammin. Uuden laitosyksikön rakentamisen alkamishetkestä sen käyttöönottovaiheeseen on arvioitu kestävän 4 – 5 vuotta.

Tässä selvityksessä ei ole ollut saatavissa riittävän tarkkoja taustatietoja (mm. Teollisuuden Voima Oy:ltä tai Eurajoen kunnasta) mahdollisen uuden laitosyksikön rakentamisen eikä toiminta-aikaisten aluerakenne- ja –taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. Yleisesti voitaneen kuitenkin sanoa, etteivät uuden yksikönrakentamista koskevat arvoit (henkilötyövuosina ilmaistuna) merkittävästi poikkea vuoden 1993 selvityksen tiedoista.

Taulukossa 5. on esitetty arviot Olkiluoto 3 rakentamisen ja laiteasennusten työllisyysvaikutuksia. Arviot perustuvat TVO:lta saatuihin tietoihin.

Taulukko 5. Olkiluoto 3 ydinvoimalahankkeen arvioidut työllisyysvaikutukset

Toiminto	Vuosi 1	Vuosi 2	Vuosi 3	Vuosi 4	Vuosi 5	Yhteensä henkilötyö- vuotta
Projektihallinto	10 %	30 %	30 %	20 %	10 %	1 500 - 2 000
Suunnittelu	50 %	30 %	20 %	5 %	5 %	2 000 - 2 500
Laite- ja materiaali- hankinnat	10 %	30 %	30 %	20 %	10 %	2 500 - 3 000
Rakennustyöt	5 %	50 %	40 %	5 %	-	2 500 - 3 000
Asennustyöt	-	5 %	45 %	40 %	10 %	2 500 - 3 000
					Yhteensä	11 000 - 13 500
						1.5 X
Palvelut ja muut Välilliset toiminnot	5 %	15 %	20 %	20 %	20 %	16 500 - 20 250
YHTEENSÄ	100 %	100 %	100 %	100 %	100 %	27 500 - 33 750

Laitoksen rakentamisen ja laiteasennusten vaatimat työvuodet on jaettu viidelle vuodelle laitoksen tilausajankohdasta lähtien. Laitoksen varsinaisen rakennusajan oletetaan olevan noin 4 vuotta. Mikäli laskennallinen rakennusaika on viisi vuotta, tasaantuvat kahden viimeisen vuoden työvuodet kolmen viimeisen vuoden ajalle.

Koska uuden laitosyksikön tyypistä (kiehutusvesi- tai painevesireaktorilaitos) ja sähkötehosta (1 000 – 1 500 megawattia) ei ole tarkkaa tietoa, ei tässä selvityksessä ole puuttuvien tausta- ja lähdetietojen mukaan kyetty arvioimaan ydinvoimalaitoksen investointien markkamääräistä määrää eikä myöskään laitoksen kotimaisuusastetta.

Uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja laiteasennusten kokomaiskustannukset ovat vähintään 10 miljardia markkaa, todennäköisesti kustannukset ovat kuitenkin lähempänä 12 – 14 miljardia markkaa. Taloudellisinta uuden yksikön rakentaminen on nykyisten laitosyksiköiden yhteyteen, koska tällöin voidaan hyödyntää jo olemassa olevat perusrakenteet ja ydinvoimaosaaminen.

Olkiluodon ydinvoimalaitosten aluerakenne- ja aluetalousselvitykseen sisältyy Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen laitoksen professorin Paavo Okon erillistarkastelu uuden ydinvoimalaitosinvestoinnin tuotanto- ja työllisyysvaikutuksista.

11 VOIMALAITOSINVESTOINNON TUOTANTO- JA

TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA

(Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Paavo Okon

laatima erillistarkastelu)

Talouden kapasiteetin lisäämistä merkitsevä investointitoiminta synnyttää rakentamisvaiheessa tulo- ja työllisyysvaikutuksen. Investoinnin valmistumisen jälkeen syntyy hankkeella tavoiteltu kapasiteettivaikutus. Investointien kerrannaisvaikutukset liittyvät ensin mainittuun ilmiöön. Investointi synnyttää uutta panoksien kysyntää, josta lähtee liikkeelle kerrannaisia tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Kerroinvaikutuslaskelmia on alkuaan tehty työttömyystöiden vaikutuksia arvioitaessa. Vajaatyöllisyyden vallitessa kerrannaismekanismi toimiikin täydellisimmin, koska juuri silloin vaihtoehtoinen käyttö resurssille on ns. nollakäyttö. Jos työttömyyspäivärahaa saava työtön muuttuu veronmaksajaksi, on vaikutus myös julkisen sektorin kannalta huomattava. Suomen nykyistä työttömyystilannetta ajatellen näillä näkökohdilla on tietysti merkitystä. Energiainvestointien perimmäinen tavoite on kuitenkin energiakapasiteetin rakentaminen yhteiskunnan tarpeisiin. Silloin joudutaan arvioimaan sekä tulevaa energiatarvetta, että eri vaihtoehtojen sopivuutta monitavoitteisessa päätöstilanteessa. Kestävän kehityksen kysymykset tulevat silloin vahvasti esille.

Tässä tarkastellaan energiainvestoinnin tuotanto- ja työllisyysvaikutuksia eikä sen kannattavuutta tai kokonaistaloudellista suotavuutta sinänsä. Erikseen pitää tietysti harkita, tarvitaanko energiakapasiteettia lisää ja millaista kapasiteettia rakennetaan. Samoin voidaan sanoa, että kaikilla investointiratkaisuilla on omat rakentamisvaiheen aikaiset tulo- ja työllisyysvaikutuksensa.

11. 1 Alkuolettamukset

Kiinnostuksen kohteena olevista investointivaihtoehdoista ei ole ollut käytettävissä yksityiskohtaista tietoa. Olen käyttänyt lähtökohtana Satakuntaliiton vuonna 1993 tekemää selvitystä Olkiluodon ydinvoimalaitosten vaikutuksista aluerakenteen ja aluetalouden näkökulmasta. Nyt esitettävässä arviossa on otettu lähtökohdaksi noin 12 mrd. mk:n voimalaitosinvestointi, jonka oletetaan olevan puoleksi rakennustoimintaa ja puoleksi metalliteollisuuden tuotantoa kysyvää. Talonrakentamisen sekä maa- ja vesirakentamisen kerroinvaikutukset ovat melko samanlaiset, ja rakentamisen kertoimina on käytetty näiden kahden toimialan keskiarvoja. Metalliteollisuuden osalta on samoin käytetty metallituotteiden valmistuksen ja koneiden ja laitteiden valmistuksen keskiarvoja. Hankkeeseen sisältyy myös sähköteknisten tuotteiden valmistusta, mutta sen kerroin poikkeaa vain vähän (alaspäin) edellä mainitusta keskiarvosta ja sen osalta ilmeisesti tuonnilla on suuri merkitys. Huomattavan epävarmuustekijän muodostaa riittämätön tieto tuonnin osuudesta alkuperäisestä hankintamenosta. Se on varmasti huomattavan suuri. Oletan, että rakentamisen osalta tuonnin osuus on 30 % ja metalliteollisuuden osalta peräti 50 %.

Korostan sitä, että minulla ei ole ollut käytettävissä mahdollisen investoinnin hankintasuunnitelman yksityiskohtaisia tietoja. Nyt laskettavat investoinnin kerrannaisvaikutukset osoittavat siis rakennusvaiheen aikaiset vaikutukset.

11. 2 Tuotantovaikutukset

a) Välitön lisäkysyntä kotimaassa (= suora tuotantovaikutus kun tuonti on vähennetty) on siis:

rakennustoimintaan 4,2 mrd. mk

metalliteollisuuteen 3,0 mrd. mk

Yhteensä = "alkusysäys" 7,2 mrd. mk

b) Sysäyksen saanut toimiala tarvitsee välipanoksia muilta toimialoilta; näin syntyy välillisiä eli kerrannaisvaikutuksia, joiden seurauksena kaikkiaan tuotantoa tarvitaan enemmän kuin alkuperäinen kysynnän lisäys. Koko kansantalouteen syntyvä uusi tuotanto välilliset tuotantovaikutukset mukaan lukien saadaan panos-tuotostutkimuksen tuloksista. Seuraavassa on käytetty vuoden 1993 panos-tuotostietoja.

rakennustoiminnan kerroin oli 1,74 eli tuotantovaikutus kokonaisuudessaan 1,74 x 4,2 = 7,3 mrd. mk

metallituotteiden sekä koneiden ja laitteidenvalmistuksen keskimääräinen kerroin oli vastaavasti 1,70 ja tuotanto kerrannaisvaikutuksineen näin ollen: 1,70 x 3,0 = 5,1 mrd. mk

Yhteensä tuotantovaikutus kotimaassa välilliset vaikutukset mukaan luettuna ovat siis: = 12,4 mrd. mk

c) Tuotannon kasvun seurauksena syntyy tuloja, jotka kulutetaan ja näin syntyy lisää kysyntää: ns. johdetut vaikutukset. Näitä kulutussektorin ja julkisen sektorin kautta tulevia vaikutuksia ei saa suorana tilastokeskuksen panos-tuotosanalyysistä. Niiden merkitys on kuitenkin huomattava. Aikaisempiin panos-tuotostutkimuksiin perustuen arvion, että kokonaiskerroin on mieluummin yli kuin alle kaksi. Näin arvioituna kotimaahan jäävä alkuperäinen 7,2 mrd. mk:n sysäys merkitsee tuotantoa lisää kaikkiaan noin 15 mrd. mk.

Edellä esitetty koskee hankkeen vaikutuksia koko taloudessa. Nämä vaikutukset jakaantuvat alueille sen mukaan, kuinka kysyntää pystytään tyydyttämään eri alueilta. Maarakennuksella ja talonrakennustoiminnalla on varmaankin suurempi paikallinen vaikutus kuin laitehankinnoilla. Vaikutusten ajallinen jakauma riippuu rakennusohjelman ajoituksesta.

11. 3 Työllisyysvaikutukset

Välilliset tuotantovaikutukset huomioonotettuna 1 milj. mk:n tuotanto

synnytti rakennustoiminnassa vuoden 1993 panos-tuotostutkimuksen mukaan työllisyyttä yhteensä 3,78 henkilötyövuotta (rakentamisessa 2,31 ja sille välipanoksia tuottavilla aloilla yhteensä 1,47)

ja metallituotteiden ja koneiden valmistuksen keskimääräinen kerroin oli 2,94 htv (1,99 omassa tuotannossa sekä 0,95 välipanoksia toimittavilla aloilla).

Näin päädytään siihen, että investoinnin rakennustoiminta synnyttäisi työllisyyttä noin 15880 htv (3,78 htv/milj. mk x 4200 milj. mk) ja sen metalliteollisuusosa synnyttäisi vastaavasti alihankintoineen työllisyyttä noin 8820 htv (2,94 htv/milj. mk x 3000 milj. mk). Yhteensä siis tuotantovaikutuksen synnyttämä työllisyys olisi noin 24 700 htv.

Laskelmasta kuitenkin puuttuvat kulutuksen ja julkisen sektorin kautta tulevat tulo- ja työllisyysvaikutukset. Ne voimme ottaa karkeasti mukaan ajattelemalla, että koko hankkeen yhteinen kotimainen tuotantovaikutus on suuruusluokaltaan noin 14-15 mrd. mk (2 x 7,2 mrd. mk). Jos tähän summaan sovelletaan vuoden 1993 keskimääräistä suoraa työpanoskerrointa, 1.9 htv/milj. mk, saadaan yhteiseksi työllisyysvaikutukseksi tätä kautta laskien 26600 – 28500 htv. Tämä on hyvin pelkistetty päättely, mutta samalla varovainen arvio, koska kulutuksen kautta tuleva johdettu kysyntä on mieluummin ilmeisesti aliarvioitu.

Kun 12 mrd. mk:n luokan investointi, vaikka siitä huomattava osa siis "vuotaa ulos" heti alkuaan, synnyttää mitä ilmeisimmin yli 12 mrd. mk:n tuotantovaikutuksen koko maahan, on sen kokonaisvaikutus työllisyyteen

26 000 – 29 000:n henkilötyövuoden luokkaa.

Työllisyysvaikutus vastaavassa tuotannossa voi jäädä viimeaikaisen nopean tuottavuuden nousun takia pienemmäksi, kuin vuoden 1993 panos-tuotostutkimus osoittaa, jos rakentamisessa käytetään paljon alihankkijoina ulkomaisia yrityksiä, vaikutus jää edelleen pienemmäksi. Ns. johdettujen vaikutusten suuruutta on nyt mieluummin aliarvioitu. Huomattavan positiivisen vaikutuksen lisääntyvä työllisyys synnyttäisi nykyoloissa myös julkiselle taloudelle.

11. 4 Päätöksen muut vaikutukset

Energiainvestoinnilla tavoitellaan varsinaisesti kapasiteettivaikutusta ja siihen liittyy näin kerrannaisvaikutusten lisäksi strategisia seurausvaikutuksia. Energiaratkaisujen ympäristövaikutuksia on pidetty esillä julkisessa keskustelussa. Niiden merkitystä onkin lopullisessa päätöksessä pidettävä tietysti mielessä. Suomeen tehtävien teollisuusinvestointien ehtona on väitetty olevan riittävä ja edullinen perusvoima. Jos näin on, voimainvestointiin voi liittää laajemmallekin leviäviä vaikutuksia: uusia investointeja, joihin voidaan soveltaa em. kerrannaisvaikutusajattelua. Edullisen energian saannin turvaavalla voimainvestoinnilla (olipa kyse ydinvoimasta tai ei) voi olla liipaisinvaikutus muihin investointeihin. Globaalissa kilpailussa tärkeät suorat sijoitukset liittyvät ilmeisesti tähän kysymykseen. Sekä suomalaisten yritysten pysyminen kotimaassa että ulkomaisten suorien sijoitusten saaminen maahan edellyttää kilpailukykyistä energian tarjontaa. Kilpailukykyisen talouden ja kestävän kehityksen tavoittelu ovat ratkaisevaa pitkällä tähtäyksellä, mutta lyhyen tähtäyksen työllisyys- ja tulokysymykset ovat tietysti ajankohtaisuutensa takia aina ohittamattomia.

LÄHTEET

Painetut lähteet

ENERGIA-EKONO OY (1998): Olkiluodon ydinvoimalaitoshanke, ympäristövaikutusten arviointiohjelma.

EURAJOEN KUNTA (1995): Eurajoen kunnan Olkiluodon rakennuskaavan muutosehdotus 22.11.1995.

SATAKUNTALIITTO (1993): Olkiluodon ydinvoimalaitosten vaikutuksista aluerakenteen ja aluetalouden näkökulmasta. Satakuntaliiton julkaisu sarja A:209.

SATAKUNTALIITTO (1996): Satakunnan seutukaava 5, seutukaavaselostus + seutukaavakartta.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1996): Olkiluodon ydinvoimalaitoksen modernisoinnin ympäristövaikutusten arviointiohjelma.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1996): Olkiluodon ydinvoimalaitoksen modernisoinnin ympäristövaikutusten arviointiselostus.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1994): Vuosikertomus 1993.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1995): Vuosikertomus 1994.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1996): Vuosikertomus 1995.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1997 a): Energiaa elämään.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1997 b): Vuosikertomus 1996.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1997 c): Ympäristöraportti 1996.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1998 b): Modernization of Olkiluoto 1 and 2. Program 1994 –1998.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1998 c): Osavuosikatsaus 1.1. – 31.3.1998.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1998 d): Osavuosikatsaus 1.4. – 30.6.1998.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1998 e): Vuosihuolto 1998.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1998 a): Vuosikertomus 1997.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1998 f): Ympäristöraportti 1997.

Muut lähteet

EURAJOEN KUNTA (1998): Laskelmat Eurajoen kunnan äyrimäärä ja vero- yms. tuloista vuosina 1980 – 2001.

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ (11.6.1996): Lausunto Olkiluodon ydinvoimalaitoksen modernisointihankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ (22.4.1997): Lausunto Olkiluodon ydinvoimalaitoksen modernisointihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ (26.10.1998): Lausunto Olkiluodon ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (7.3.1997): Päätös Eurajoen kunnan Olkiluodon rakennuskaavan muutoksen vahvistamisesta.

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ (11.1.1999): Päätös Satakunnan seutukaavan 5 vahvistamisesta.

Useat Teollisuuden Voima Oy:n palveluksessa olevat henkilöt ovat lisäksi luovuttaneet tietoja selvitystä varten.

Ydinjätehuoltoon ja käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvää, vuoden 1992 jälkeen ilmestynyttä lähdeaineistoa:

KANKAANPÄÄ, H., HAAPAVAARA, L. ja LAMPINEN, T. (1999): Tutkimus loppusijoituslaitoksen vaikutuksista kuntien imagoon. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 1/1999.

POSIVA OY (1996): Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusohjelma 1997 – 2010.

POSIVA OY (1996): Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään. Paikkakuntakohtaisen turvallisuusanalyysin edellytykset ja mahdollisuudet.

POSIVA OY (1996): Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään. Tekniikkatutkimukset vuosina 1993 – 1996.

POSIVA OY (1996): Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään. Yksityiskohtaiset sijoituspaikkatutkimukset 1993 – 1996.

POSIVA OY (1996): Ydinjätehuolto Suomessa.

POSIVA OY (1997): Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Miksi?, Missä?, Miten?, Milloin?

POSIVA OY (1997): Syvälle menevää osaamista. Esittelyvideo käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta.

POSIVA OY (1997): Vuosikertomus 1996.

POSIVA OY (1998): Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos. Lyhennelmä ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

POSIVA OY (1998): Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma.

POSIVA OY (1998): Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto. Yhteenveto vuoden 1997 toiminnasta.

POSIVA OY (1998): Vuosikertomus 1997.

POSIVA OY (1998): Ydinasiat ydinjätteiden loppusijoituksesta.

POSIVA OY: Posivan YVA-tiedotteet vuosilta 1997 – 1998.

SÄTEILYTURVAKESKUS (1999): Ehdotus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuutta koskeviksi yleisiksi määräyksiksi, 4.1.1999.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1992): Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään. Alustavat sijoituspaikkatutkimukset.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1992): Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään. Tekniset suunnitelmat ja turvallisuusarvio.

TEOLLISUUDEN VOIMA (1996): Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään. Yksityiskohtaiset sijoituspaikkatutkimukset 1993 –1996.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY: Ytimekäs. Teollisuuden Voima Oy:n yhtiölehti, vuosikerrat 1993 – 1998.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY: Olkiluodon uutiset. Teollisuuden Voima Oy:n tiedotuslehti Olkiluodon ympäristön asukkaille, vuosikerrat 1993 – 1998.

TEOLLISUUDEN VOIMA OY (1998): TVO:n uraanipolttoaineen elinkaari.