Ahdistuneisuus

Ahdistuneisuus ja pelot kuuluvat tietyssä määrin elämään. Kun paha olo alkaa hallita ja rajoittaa elämää, kestää pitkään ja aiheuttaa henkilölle kohtuutonta kär- simystä, on kyse ahdistushäiriöstä. Ahdistushäiriöitä ovat spesifit pelot, sosiaa- listen tilanteiden pelko, paniikkikohtaukset, pakko-oireet ja muut ahdistushäiriöt. Ahdistusta tuovia tilanteita pyritään välttämään, mikä usein kuitenkin johtaa ongelman pahentumiseen. Paniikkikohtauksista kärsivä opiskelija saattaa jättäy- tyä pois tunneilta tai jättää menemättä kokeisiin. Tämä alkaa häiritä opiskelua ja sosiaalisia suhteita. Avun hakeminen ajoissa onkin tärkeää, sillä ahdistushäiriöitä voi oppia hallitsemaan ja löytämään toimivia selviytymiskeinoja.

Esiintymisjännitys

Suurin osa opiskelijoista jännittää esiintymistilanteita, mutta joillekin esiintymi- nen on erityisen haastavaa. Tällöin asia kannattaa ottaa opettajan kanssa pu- heeksi. On hyvä muistaa, että jännittäminen ei useinkaan näy ulospäin eivätkä muut tiedä, miten paljon jännität. Värinä äänessä rauhoittuu oikeaa hengitys-tekniikkaa opettelemalla. Rauhoittavaa sisäistä puhetta on myös hyvä harjoitella ja muistaa, että tilanne on tuttu myös muille opiskelijoille. Hyviä vinkkejä esiin-tymisjännityksen hallintaan saat muun muassa YTHS:n oppaasta

Paniikkihäiriö

Paniikkihäiriö on psyykkinen oireyhtymä, jolle ovat tyypillisiä toistuvat voimakkaat ahdistuneisuuskohtaukset. Noin 3 % suomalaisista kärsii paniikkihäiriöistä. Yk- sittäisen kohtauksen kokee joka kolmas jossain elämän vaiheessa. Paniikkikoh-tauksessa sydän hakkaa, kämmenet kostuvat, henki salpautuu, kädet vapisevat ja jalat tuntuvat pettävän alta. Oireet ovat vaarattomia, mutta ne tulkitaan väärin. Oireisiin liittyy pelottavia mielikuvia ja huolta siitä, että jotain kamalaa tapahtuu. Kohtaukseen liittyy kontrollin meneettämisen pelko. Ensimmäinen paniikkikoh- taus säikäyttää ja henkilö saattaa pelätä esimerkiksi sydänkohtausta. Paniikki-häiriössä on kyse noidankehästä; paniikkikohtauksen pelko lisää fyysisiä oireita, ahdistusta ja negatiivista tulkintaa tilanteesta, mikä aiheuttaa paniikkikohtauksen uusimisen. Paniikkihäiriön hallitsemiseksi on tärkeää tietää, että kyse on vaarat-tomasta ilmiöstä. Tämä tieto jo yleensä rauhoittaa ja vaikeita tilanteita pystyy kohtaamaan uudella tavalla. Rentoutustekniikoista ja mielikuvaharjoittelusta on hyötyä paniikkihäiriön hoidossa. Ohjeita paniikkihäiriön hoitoon löytyy muun muassa Paniikkihäiriöyhdistys ry :n kotisivuilta.

Lähteitä:
Furman, Ben. Perhosia vatsassa. Apua pelkoihin, paniikkiin ja ahdistukseen. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2002.
Hengitys ja rentoutusharjoituksia, Terveyskirjasto: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kha00106#s2.


Nyyri ry - opiskelijoiden tukikeskus / rentoutuminen

YTHS / Jännittäminen osana elämää - opiskelijaopas

Sivu päivitetty 21.04.2011