Kriisit
Kriisissä ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jonka psyykkiseen hallitsemi- seen ja käsittelemiseen hänen aikaisemmat kokemuksensa ja keinonsa eivät riitä. Kriisit jaetaan kolmeen ryhmään. Kehityskriisit ovat elämään kuuluvia tilan-teita, jotka voivat olla ongelmallisia, mutta myös myönteisiä. Esimerkkinä kehi- tyskriisistä voi olla opiskelun aloittaminen ja kotoa muuttaminen, lapsen saami- nen tai eläkkeelle jääminen. Elämänkriisit ovat elämän kulkuun kuuluvia pitkäkes-toisia rasitustilanteita, joita ei satu kaikille, esimerkiksi vakava pitkäaikaissairaus. Äkilliset kriisit taas ovat yllätyksellisiä, epätavallisen voimakkaita tapahtumia, jotka tuottaisivat huomattavaa kärsimystä lähes kenelle tahansa, esimerkiksi liikenneonnettomuus tai tulipalo.
Äkillinen kriisi etenee erilaisten vaiheiden kautta, jotka jokainen käy yksilöllisellä tavallaan läpi. Kriisin alkuun liittyy sokkireaktio, jolloin ihminen ei vielä kykene ymmärtämään tapahtunutta. Jälkikäteen tapahtumia voi olla vaikea palauttaa mie- leen. Fyysiset ja psyykkiset reaktiot voivat olla hyvinkin voimakkaita tai näyttävät ulospäin puuttuvan kokonaan. Sokkivaihe voi kestää minuuteista vuorokausiin. Sokkivaihetta seuraa reaktiovaihe, joka kestää yleensä muutamia viikkoja. Tapah- tuneelle yritetään etsiä ymmärrystä ja ihminen käy läpi erilaisia tunnetiloja itse- syytöksistä vihan tunteisiin. Kolmantena vaiheena on käsittelyvaihe. Vaikeat asiat palaavat edelleen aika ajoin mieleen, mutta niitä aletaan vähitelleen hyväksyä. Kriisin viimeisenä vaiheena on uudelleen suuntautuminen. Tällöin ta- pahtunut kriisi on otettu osaksi omaa elämänhistoriaa.
Toiset kokevat elämän muutosvaiheiheet voimakkaammin kuin toiset. Tämä riippuu muun muassa persoonallisuustekijöistä ja elämänkokemuksista. Kriisiin liittyvistä normaaleista reaktioista on hyvä tietää, jotta voi seurata omaa vointiaan ja tukea mahdollisesti myös ystävää tai läheisiä kriisitilanteissa. Jos kriisin käsittely juuttuu johonkin vaiheeseen ja oireet, kuten masentuneisuus, ahdistu- neisuus tai univaikeudet pitkittyvät ja alkavat hallita elämää, kannattaa hakea tilanteeseen apua.
Äkilliset kriisit voivat koskea koko koulua tai opiskelijaryhmää, jos esimerkiksi opiskelijatoveri on joutunut onnettomuuteen. Tällöin tapahtunutta käsitellään koulun oman henkilökunnan, kriisiryhmän ja mahdollisesti myös ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Koulun kriisiryhmä koostuu yleensä opiskelijahuolto-ryhmän jäsenistä. Kriisiryhmä järjestää tarvittaessa muun muassa yhteisiä keskustelutilaisuuksia ja myös yksilöllistä keskustelutukea on mahdollisuus saada. Yhdessä oleminen ja omien ajatusten jakaminen saman kokeneiden kanssa yleensä helpottaa.