Stressi
Stressi on hyvä renki, mutta huono isäntä! Usein stressi mielletään pelkästään negatiiviseksi asiaksi, mutta näin se ei kuitenkaan ole. Olet varmasti huomannut, että sopiva määrä stressiä pitää sinut vireessä, opiskelu tuntuu innostavalta ja siinä on haasteita. Tällöin on kyse hyvästä stressistä. Stressin tarkoitus on valmistaa meitä kohtaamaan vaativa tilanne ja suoriutua siitä hyvin. Välillä stressitaso voi olla varsin korkea jonkin aikaa esimerkiksi koeviikolla, mutta tällaisesta lyhytkestoisesta stressistä elimistö palautuu, kun kuormittava jakso on ohitse. Jos vaatimustaso nousee liian suureksi omiin voimavaroihin nähden ja tämä kuormitus on pitkäkestoista, on kyse negatiivisesta stressistä. Stressi etenee vaiheittain ja usein varsin huomaamattomasti ja voi johtaa pitkään jatkuessaan koulu-uupumukseen. Yleisimpiä stressioireita ovat univaikeudet, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, motivaation lasku ja erilaiset fyysiset oireet, kuten päänsärky tai vatsaoireet.
Opiskelun kuormittavuudesta kannattaa keskustella opettajien,
opinto-ohjaajan, erityisopettajan tai lukiopsykologin kanssa. Negatiivisiin
stressioireisiin on tärkeä tarttua ajoissa ja kartuttaa omia
stressinhallintakeinoja. Stressinhallintakeinot voivat liittyä muun muassa
ajankäytön uudelleen suunnitteluun ja muihin konkreettisiin toimenpiteisiin
stressitekijöiden poistamiseksi. Usein stressinhallinta on psyykkistä työtä
omien asenteiden, arvojen ja vaatimustason kanssa. Tärkeää on myös löytää hyviä
keinoja lievittää stressioireita. Tällaisia ovat muun muasssa liikunta,
mieluisat harrastukset ja erilaisten rentoutumismenetelmien opettelu. Stressinhallintaan
löydät vinkkejä muun muassa seuraavilta sivuilta.
Nyyti ry - opiskelijoiden tukikeskus
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö