Vasu

Kasvatuskumppanuus

Toimimme päiväkodissamme kasvatuskumppanuuden mukaisesti. Olemme sitoutuneet työntekijöinä vaikuttamaan myönteisen ilmapiirin luomiseen päiväkodissamme ja tunnistamaan vastuun rakentavasta yhteistyöstä vanhempien kanssa.

Kunnioitamme vanhempia oman lapsensa parhaina asiantuntijoina ja me tuemme varhaiskasvatuksen ammattilaisina vanhempia heidän kasvatustyössään.
Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma on kirjallinen suunnitelma ja sopimus lapsen kasvun ja kehityksen tukemiselle. se on lapsen kasvun ja kehityksen eri osa-alueiden seurannan väline, jonka avulla todetaan lapsessa tapahtuneet muutokset ja yhdessä toteutetun tavoitteellisen kasvatustoiminnan tulokset.
Kasvatuskumppanuus toteutuu parhaiten yhteisissä keskusteluissa päivähoitohenkilöstön ja vanhempien välillä, jossa yhdessä pohditaan lapsen kasvuun ja kasvatukseen liittyviä asioita sekä kirjataan yhteisesti sovittuja menettelytapoja suunnitelmaan.

Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on myös tunnistaa mahdollisimman varhain lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen alueella mahdollisen tuen tarve.

Varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyviä keskusteluja käydään päivittäin, mutta tarkemmin kaksi kertaa vuodessa. Sen toteutumista myös arvioidaan säännöllisesti ja päivitetään koko päivähoidon ajan.

Jokaisella lapsella on oikeus saada parhainta mahdollista, tavoitteellista varhaiskasvatusta ja jokaisen päivähoidossa olevan lapsen vanhemmalla tulee olla mahdollisuus osallistua omaa lasta koskevaan hoito- ja kasvatuskeskusteluun ja lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen.
Ammattitaitoisen henkilökunnan tehtävänä on saada vanhemmat näkemään, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on vanhempien, lapsen ja henkilökunnan yhteinen asia, jossa lähtökohtana on lapseen liittyvät myönteiset ja mukavat asiat.


Lapselle ominainen tapa toimia:

Leikki

Lapsi oppii leikin, havainnoinnin ja tutkimisen kautta itse tekemällä vuorovaikutuksessa muiden lasten kanssa.

Leikillä on tärkeä osa oppimisessa. Leikissä lapsi harjoittelee ryhmässä selviytymisen taitoja, tunteidensa hallintaa, parhaillaan opittavia asioita. Leikissä lähestytään tietoisesti opittavia asioita.

Leikissä korostuu vuorovaikutuksellisuus; se, miten lapset keskustelevat, pohtivat, suunnittelevat ja ratkaisevat esiin tulevia ongelmia. Lapset tukevat toisiaan ja antavat aikaa toisilleen.

Ajatus, tahto ja tunne ovat erottamattomia tekijöitä ja leikki on tärkeä tekijä niiden kehittymisessä. Päiväkodissamme aikuiset arvostavat leikin merkitystä, ovat läsnä ja tarvittaessa mukana leikissä tai auttavat leikin alkuun pääsemisessä ja leikkikavereiden löytämisessä. Päiväkotimme aikuiset auttavat lasta käyttämään omaa luovuuttaan antamalla lapselle rauhaa ja tilaa rakentaa omia leikkejään.

Sosiaalinen toiminta- ja oppimisympäristö

Sosiaalisessa toiminta- ja oppimisympäristössämme korostamme läheisen jatkuvan vuorovaikutuksen merkitystä lasten ja aikuisten välillä. Meidän aikuisten yhteistyön joustavuus ja lasten keskinäinen vuorovaikutus ovat myös keskeisiä.

Ryhmätoiminnoissa, esim. aamupiireissä, leikeissä ja pajatoiminnoissa hioutuvat sellaiset taidot kuten yhteistyökyky, tunneilmaisu, empatia, rehellisyys, huumori, kuuntelu ja hyvät tavat. Me aikuiset kunnioitamme ja arvostamme sekä lasten että toistemme ajatuksia ja mielipiteitä.

Olemme sitoutuneet jokainen työntekijä osaltamme myötävaikuttamaan päiväkotimme turvalliseen ja myönteiseen ilmapiiriin. Avoin suhtautuminen asioihin sekä hyväksyvä ja myönteinen kasvatuskulttuuri ovat hyvä perusta oppimiselle ja kasvamiselle. Aikuisen läheisyys ja rauhallisuus luovat levollisuutta ja turvallisuuden tunnetta lapsessa. Koemme tärkeäksi aikuisen kiinnostuksen lapselle merkittäviin asioihin.