Päiväkoti Mesikämmenen Esiopetussuunnitelma
Päiväkoti Mesikämmenen Esiopetussuunnitelma
1. PORIN KAUPUNGIN YLEISET ESIOPETUKSEN TAVOITTEET
”Esiopetuksella tarkoitetaan hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta, joka on suunniteltu ja järjestetty tavoitteellisesti. Päiväkodin esiopetuksen lähtökohtana on lapsen yksilöllisyys, leikki ja aktiivinen oppiminen sekä hänen suhteensa yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon. Esiopetuksen tehtävänä on kannustaa lasta itsenäiseen ajatteluun sekä leikinomaiseen, tutkivaan ja kokeilevaan oppimiseen.” (Porin kaupungin esiopetussuunnitelma)
2. PÄIVÄKOTI MESIKÄMMEN
Päiväkoti Mesikämmen on vuonna 2008 valmistunut vuoropäiväkoti, joka sijaitsee Länsi-Porin alueella, osoitteessa Vellikellontie 1. Päiväkoti aukeaa klo 5.30 ja on auki tarvittaessa klo 22.30 asti.
Päiväkodissa on viisi ryhmää, joista neljä, Nallet (0-3v), Karhut (3-6v), Otsot (3-5v) ja Kontiot (3-5v) toimivat varsinaisessa Mesikämmenen päiväkodissa. Karvatassujen sisarusryhmä (1-6 v) toimii naapurikerrostalon alakerrassa. Nallet tarjoaa aikaista aamuhoitoa sekä vuorohoidon tarvitsijoille iltahoitoa klo 18.00 jälkeen. Esiopetusta tarjotaan Karhujen ja Karvatassujen ryhmissä.
3. PÄIVÄKOTI MESIKÄMMENEN TOIMINTA-AJATUS
Tarjoamme yksilöllistä, lapsen tarpeet huomioonottavaa hoitoa; aamuvarhaisesta iltamyöhään, jossa yhdessä tekeminen ja toiminnallisuus ovat mukana arkipäivän tilanteissa. Leikki on tärkeä osa lapsen päivää. Tuemme yhdessä vanhempien kanssa lapsen kasvua ja kehitystä. Lähtökohtana on perusturvallisuus, lasten luottamus aikuisiin sekä lasten keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen.
4. HENKILÖKOHTAISEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
Porin kaupungin päiväkodeissa tehdään kaikille esikoululaisille henkilökohtaisen esiopetuksen suunnitelma, jossa apuna on siihen suunniteltu lomake (liite 1). Lomakkeella kartoitetaan lapsen kouluvalmiuksia.
Näitä osa-alueita ovat:
· päivittäistoiminnot
· sosiaaliset taidot
· motoriikka ja hahmotus
· työskentelytaidot
· kielelliset valmiudet
· matematiikka
Havainnointilomake täytetään syksyllä ja keväällä, joiden jälkeen lastentarhanopettaja käy sen läpi keskustellen yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa arvioidaan myös lapsen erityisen tuen tarve ja mahdolliset tukitoimet sekä ollaan yhteydessä kiertävään erityislastentarhanopettajaan, Marita Sampolahteen. Vanhemmat vievät lapsensa esiopetuksen suunnitelman kouluun keväällä tutustumispäivän yhteydessä.
5. PÄIVÄKOTI MESIKÄMMENEN ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET
Esikoulu on liikkumisen, huumorin, kokeilemisen, keksimisen ilon ja leikin paikka. Esiopetus on lapsen kasvun, kehityksen sekä oppimisen tietoista ja tavoitteellista tukemista. Se antaa lapselle aineksia kehittää toimintaansa, ajatteluaan, ilmaisuaan ja tunteitaan. Näin ollen kaikki päiväkodissa tapahtuva toiminta kuuluu esiopetukseen. Esiopetusmateriaalina päiväkoti Mesikämmenessä käytetään Salaisen maan esiopetuskokonaisuutta. Porissa kaikki esiopetukseen osallistuneet lapset saavat yhtenäisen osallistumistodistuksen esikouluvuoden päättyessä.
5.1 Kieli ja vuorovaikutus
Kieli luo pohjan inhimilliselle kanssakäymiselle. Lapsi, joka on saanut puhua, ja jota on kuunneltu, uskaltaa käyttää kieltä vuorovaikutustilanteessa.
Esiopetuksessa tavoitteena on kehittää lasten puhe-, kuuntelu- ja keskustelutaitoja, muistia, kuullunymmärtämistä sekä itsenäistä ajattelua. Tavoitteena on myös rohkaista lapsia itsensä ilmaisussa ja esiintymisessä.
Päiväkodissa harjoitellaan keskustelutaitoja päivittäisissä toiminnoissa. Pyrimme siihen, että lapset osaisivat puheella ratkaista erinäisiä ongelmatilanteita ja tuoda esille tuntemuksiaan, toiveitaan ja tarpeitaan. Sadut, lorut, riimit ja laulut ovat jokapäiväisiä työvälineitä lasten kielellisessä kasvatuksessa. Esiopetusmateriaalin kautta tutustumme myös yksittäisiin sanoihin, tavuihin, kirjaimiin ja äänteisiin. Lapsia kannustetaan itsenäiseen ajatteluun; lapselle ei anneta suoria vastauksia, vaan hän saa pohtia ja miettiä asioita itse.
5.2 Matematiikka
Lasten kiinnostus matemaattisiin käsitteisiin herää vähitellen. Matematiikkaa harjaannutetaan monissa arkipäivän tilanteissa, esim. lasketaan kuinka monta lasta on paikalla tai onko paikalla enemmän tyttöjä vai poikia.
Esiopetuksen tavoitteena on tutustuttaa lapset lukukäsitteisiin, vertailuun, luokitteluun, tilan ja itsensä hahmottamiseen sekä geometrisiin muotoihin. Lisäksi lapsia ohjataan ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä ja ymmärtämään aikaan liittyviä käsitteitä. Myönteisen asenteen omaksuminen matematiikkaa kohtaan on tavoitteista tärkein.
Matematiikka integroituu päivän arkisiin tapahtumiin erilaisten pelien, leikkien ja toiminnan keinoin. Etenkin sadut, laulut, rakentelut, liikunta, retket ja vierailut avartavat lapsen matemaattista pohdintaa.
5.3 Kädentaidot
Lapset ovat luonnostaan kiinnostuneita mielikuvitukseen perustuvasta tekemisestä. Piirtäminen, muovailu, maalaaminen ja askartelu ovat kaikki lapsen keinoja oppia tuntemaan omaa itseään ja maailmaa. Lapsia opetetaan havainnoimaan ympäristöään ja käyttämään havaintojaan apuna luovassa työssään. Toisinaan työskentely vaatii tarkkaa mallin seuraamista, mutta on myös tärkeää opettaa lapsia käyttämään mielikuvitustaan ja irtautumaan todellisuudesta. Aiheiden valinnassa hyödynnämme suomalaista kulttuuriperintöä sekä vaihtuvia vuodenaikoja.
Kädentaitojen avulla lapsia tutustutetaan erilaisiin työvälineisiin, työtapoihin, materiaaleihin ja tekniikoihin sekä harjoitetaan hienomotorisia taitoja. Lapsia opastetaan tutkimaan omia ja toisten töitä ja sitä kautta ymmärtämään miten monella eri tavalla ihmiset asioita tulkitsevat. Tärkeintä on kokeileminen ja omiin taitoihinsa uskominen, riippumatta lopputuloksesta.
Esiopetuksen tärkeimpiä kädentaitoja ovat kynäote, saksien käyttö sekä yleisimpien välineiden hallinta.
5.4 Liikunta
Päiväkoti Mesikämmenen liikuntakasvatuksen keskeisenä tavoitteena on luoda positiivinen asenne liikuntaa ja liikkumista kohtaan sekä tarjota lapselle onnistumisen elämyksiä. Liikunta ei ole vain motorista suorittamista, vaan sen avulla lapsi rakentaa kuvaa itsestään ja ympäröivästä maailmastaan.
Liikkuessaan lapset voivat purkaa energiaansa hyväksyttävällä tavalla ja toteuttaa itseään. Samalla heidän kehonhallintataitonsa sekä koordinaationsa kehittyvät ja he oppivat tunnistamaan ja nimeämään kehonosia. Lapsia kannustetaan sosiaalisuuteen ja ryhmässä toimimiseen sekä sietämään pettymyksiä, vaikkakin kilpailemista ja arviointia pyritään välttämään. Liikuntakasvatukseen on helppo liittää myös muita tavoitteita, esim. keskittymiseen, ohjeiden kuunteluun sekä muistiin ja päättelykykyyn liittyviä asioita.
Esiopetuksen liikuntakasvatus on pääasiassa toiminnallista ja leikinomaista. Sitä toteutetaan erilaisin pelein ja leikein sekä lähiympäristöön kävellen tehtävien retkien avulla. Vuodenajat vaikuttavat ulkoliikunnan mahdollisuuksiin. Liikuntakasvatusta tapahtuu paitsi ulkona myös omissa osastoissa sekä läheisen kirkon liikuntatilassa.
5.5 Musiikki
Annamme lapsille mahdollisuuden kokea erilaisia musiikkielämyksiä ja pyrimme herättämään kiinnostusta musiikkia kohtaan. Musiikin avulla tuetaan lasten ilmaisua ja herätellään tajua rytmistä. Musiikkiinkin voidaan helposti liittää muiden alueiden tavoitteita, kuten sana- ja tavurytmin hahmottamista erilaisten lorujen ja taputtelujen avulla sekä liikkumista musiikin mukaan. Pyrimme tutustumaan yleisimpiin rytmisoittimiin, jotta lapset tietäisivät soittimien nimet ja oppisivat niiden käytön.
Musiikki kuuluu tiiviisti päiväkotimme arkeen. Lapsen lauluintoa herätellään riittävän helpoilla ja hauskoilla lauluilla. Laulujen valinnassa hyödynnämme vuodenaikojen vaihtelua ja pyrimme perinteisten lastenlaulujen lisäksi ottamaan ohjelmistoon myös uudempia lastenlauluja. Lasta innostetaan laulamaan rohkeasti ryhmän mukana sekä kannustetaan kuuntelemaan myös erilaisia ääniä ympäristössä. Musiikkia käytetään apuna rentoutumisen ja rauhoittumisen opettelussa.
5.6 Sosiaaliset taidot
Sosiaaliset taidot ovat merkittäviä tekijöitä läpi koko ihmisen elämän, siksi me täällä päiväkodissakin pyrimme kiinnittämään niihin erityistä huomiota. Lasten tulee oppia toimimaan ryhmässä ja ottamaan toiset huomioon. Heitä opetetaan jakamaan tavaroitaan, odottamaan vuoroaan ja tyytymään toisten lasten asettamiin rajoihin. Lapsia kasvatetaan empaattisuuteen; opettamalla heitä tarjoamaan apuaan ja pyytämään anteeksi sekä ymmärtämään miltä toisesta tuntuu. Tavoitteena on, että lapset oppisivat käyttämään sosiaalisia taitojaan erilaisissa ristiriitatilanteissa; ymmärtämään toisia, mutta myös pitämään omia puoliaan sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Lapsia opetetaan olemaan rehellisiä sekä ymmärtämään mikä on hyvää ja pahaa, mikä oikeaa ja väärää sekä huolehtimaan omista ja yhteisistä tavaroista.
Päiväkotimme esiopetusryhmissä lapsilla on mahdollisuus leikkiä eri-ikäisten lasten kanssa. Lapset pääsevät harjoittelemaan sosiaalisia taitoja päivittäin myös vapaan leikin aikana. Sosiaalisten taitojen kehittymisestä kertoo se, että lapsi suhtautuu toisiin lapsiin ja aikuisiin luottavaisesti, kertoo asioistaan ja ilmaisee toiveitaan ja tarpeitaan.
6. YHTEISTYÖ
Eri tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tähtää lapsen parhaaseen. Tahoja voi olla useita, mutta tärkein yhteistyökumppani päiväkodin kanssa ovat vanhemmat.
6.1. Vanhemmat
Päivähoidon tehtävä on tukea vanhempia heidän kasvatusvastuussaan. Tärkeä osa yhteistyötä ovat keskustelut vanhempien kanssa. Erillisiä keskustelutapaamisia järjestetään ainakin kerran syksyllä ja keväällä henkilökohtaisen esiopetuksen suunnitelman puitteissa. Keskustelemaan voi toki tulla aina kun siihen on tarvetta. Jokapäiväinen kanssakäyminen tuonti- ja hakutilanteissa on myös merkittävää yhteistyön kannalta.
Yhteistyötä tehdään vanhempien kanssa myös vanhempainiltojen, juhlien sekä erilaisten tapahtumien ja tempauksien myötä.
6.2. Kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto)
Kiertävä erityislastentarhanopettaja tekee päiväkodin henkilökunnan kanssa tärkeää yhteistyötä. Häneltä saadaan tukea ja vinkkejä sellaisten lasten kanssa toimimiseen, joiden kanssa tarvitaan erityistä tukea, apua ja ohjeistusta. Kelto vierailee ryhmissä syksyisin ja tulee tarvittaessa useamminkin.
Kelton kanssa tehdään erityistä tukea tarvitsevalle lapselle henkilökohtainen toiminta- ja kuntoutussuunnitelma. Tämän suunnitelman laatimiseen osallistuvat myös kyseisen lapsen vanhemmat.
6.3. Länsi-Porin seurakunta
Seurakunta on meille hyvin tärkeä yhteistyökumppani, säännöllisyyden ja maantieteellisen läheisyyden ansiosta. Saamme vieraita seurakunnasta kerran kuukaudessa (Elina-pappi ja lapsityönohjaaja Marja) ja kirkossa käydään jouluna, pääsiäisenä sekä keväällä, kun eskarit siunataan koulutielle. Saamme käyttää seurakunnan liikuntasalia joka keskiviikko ajalla 8.30-11.00. Aika on jaettu kahteen, joten yhtenä viikkona liikuntasaliin pääsee kaksi ryhmää viidestä.
6.4. Muut yhteistyötahot
Vähemmän säännöllistä yhteistyötä päiväkotimme tekee myös kaupungin liikuntatoimen kanssa erilaisten liikuntatapahtumien muodossa (kuten futsal-turnaus). Taidemuseo tarjoaa mahdollisuuden tutustua näyttelyihinsä ja osallistua erilaisiin työpajoihin muutaman kerran vuodessa. Erilaisia tapahtumia, joihin voimme osallistua järjestävät mm. Porin Helluntaiseurakunta (Elämyksellinen Aikamatka Joulun Tapahtumiin) ja Satakunnan Museo (Kulttuuritalo Toivo).
Tarvittaessa teemme yhteistyötä myös lastensuojelun, neuvolan sekä koulun kanssa. Tavoitteena on luoda luonteva jatkumo esiopetuksesta kouluun.
7. ARVIOINTI
Arvioinnin avulla saadaan tietoa koko lapsiryhmän, mutta myös yksittäisen lapsen kehityksestä ja kasvuprosessista sekä käytettyjen menetelmien sopivuudesta. Arviointia suoritetaan henkilökunnan kesken esim. tiimipalavereissa, vanhempien kanssa vanhempienkeskustelussa sekä lasten kanssa päivittäisissä keskusteluissa.