Tavalllisin vuorovaikutus päivähoidon ja vanhempien välillä tapahtuu kasvotusten lasta vietäessä ja hakiessa päivähoidosta. Vanhempien kanssa käydään
kasvatuskeskusteluja lasten hoito-,
kasvatus- sekä esiopetussuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Keskustelujen pohjalta laaditaan jokaiselle lapselle oma VASU. Suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti.
Lapsia havainnoidaan ja haastatellaan arjen tilanteissa. Lapsen vahvuudet ja kehityksen myönteiset puolet muodostavat lapsen yksilöllisen huomioinnin perustan. Mikäli lapsen hyvinvoinnissa ja kehityksessä ilmenee huolenaihetta, niistä sekä niiden ratkaisumahdollisuuksista keskustellaan vanhempien kanssa ja sovitaan yhteisistä jatkotoimenpiteistä.
Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Hän nauttii yhdessäolosta lasten ja kasvattajien yhteisössä, sekä kokee iloa ja toimimisen vapautta kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Hyvinvoiva lapsi on iloinen ja tyytyväinen ja hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, kehittymisen ja oppimisen edellytykset. Lisäksi hyvinvoiva lapsi kokee itsensä ja perheensä hyväksytyksi ja olonsa turvalliseksi. Hän kykenee ilmaisemaan tunteensa avoimesti, hänellä on turvalliset rajat ja hän tulee mielellään päiväkotiin.
Lapsen vasun avulla lasta
opitaan tuntemaan paremmin ja löydetään tapoja ohjata lapsen
tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Kun vanhemmat tiedostavat päivähoidon sisältöä ja tavoitteita niin yhteistyö vahvistuu. Lapsen turvallisuuden tunne lisääntyy ja lapsi pystyy luottamaan, että häntä hoitavat aikuiset haluavat tehdä parhaansa lapsen hyväksi. Sujuva kasvatuskumppanuus auttaa lasta myös sosiaalisten taitojen kehittymisessä.
VASU-keskusteluja käydään vanhempien kanssa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lapsen vasu toimii kasvattajan työvälineenä, joka ohjaa pedagogista
toimintaa ja kannattelee yksittäisen lapsen kasvua ja kehitystä. Vasu haastaa etsimään toimintamalleja, joiden myötä lasten yksilöllisyys pystytään ottamaan huomioon arjessa.