Porin kaupungin koulutusvirasto



Opetus Oppilashuolto Koulutoimi 2016 kehittämisohjelma Toiminta- ja arviointikertomus Tavoitteet 2009 Tavoitteet 2010 Talousarvio 2009 Talousarvio 2010 Koulurajat Lähikoulut Lomakkeet Tilastot Raportit Koulut Satakunnan koulujen tietoverkko Projektit Koulujen työajat Koulukuljetus Koululiikunta Koulujen ruokalista Koululaisten ilta- päivätoiminta Perehdyttäminen Esityslistat ja pöytäkirjat Linkit	Yhteystiedot Opetusteknologiakeskus Koulutuslautakunta Koulusihteerit Koulutusviraston henkilöstö Ajankohtaista Etusivu Porin kaupunki

	Opetus Opetussuunnitelmat Koulunkäynnin aloittaminen Ops:n kehittäminen Erityisopetus Erikoisluokat Kielivalinta


	Porin kuntakohtainen oppiainesisältöjako PORIN KUNTAKOHTAISET OPPIAINESISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 3. VUOSILUOKKA Vuorovaikutustaidot Mielipiteen ilmaisu Asiointi Kysymysten teko Kuuntelu Tekstin ymmärtäminen Kertomuksen tapahtuma-aika ja –paikka Kertomuksen päähenkilöt Juonikaavio Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Vuorosanoihin tutustuminen Vuorosana, johtolause vuorosanan jälkeen ja ennen vuorosanaa. Näytelmät Tiedonhallintataidot Sisällysluettelo ja hakemisto Tietotekstin purku Kielen tehtävät ja rakenne Äänteet ja kirjaimet Vokaalit ja konsonantit Aakkostaminen Vierasperäiset kirjaimet Pilkku ja ja-sana luettelossa Verbi, substantiivi ja adjektiivi Diftongi Kaksoiskonsonantti Toteamus-, kysymys- ja huudahduslause Synonyymit Vastakohdat Yhdyssanat Kirjallisuus ja muu kulttuuri Runot Sadut Kirjat Näytelmät Nukketeatteri Sarjakuva Lukukokemuksen jakaminen 4. VUOSILUOKKA Vuorovaikutustaidot Ryhmäkeskustelu Puheenvuoron pyytäminen Mielipiteen ilmaisu Tekstin ymmärtäminen Fiktio ja fakta Tapahtumapaikka ja –aika Pää- ja sivuhenkilö Juoni ja juonikaavio Säe ja säkeistö Näytelmäkäsikirjoitus Käsitekartta Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Päiväkirja Kirje Uutinen Mielipidekirjoitus Teemalehti Näytelmät Kuunnelma Tiedonhallintataidot Tietosanakirja Internet Käsitekartta Sanomalehti Kielen tehtävät ja rakenne Verbi, substantiivi, adjektiivi, pronomini, numeraali, partikkeli Äänteet ja kirjaimet Vokaalit ja konsonantit Äng-äänne Yhdyssana Yhdysmerkki Kappalejako Toteamus-, kysymys- huudahduslause Yhdyslause Pilkku yhdyslauseessa Synonyymi, homonyymi, vastakohta Lyhenteet Vuorosana ja vuorosanaviiva Lainausmerkit Kirjallisuus ja muu kulttuuri Teatteri, elokuva Itselle sopivan luettavan valitseminen Runo Lukukokemuksen jakaminen ja sen pohjalta kirjoittaminen 5. VUOSILUOKKA Vuorovaikutustaidot Mielipiteen ilmaisu ja perustelu Ryhmäkeskustelut Aktiivinen kuuntelu Tekstin ymmärtäminen Tietotekstin tärkeimmät virkkeet. Kaunokirjallisen tekstin tulkinta ja pohdinta Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Fantasiakertomus Fiktio ja fakta Minäkertoja ja hänkertoja Realistinen kertomus Tiedonhallintataidot Joukkoviestintä Tietotekstit Haastattelut Tiivistelmä Käsitekartta Sähköinen viestintä Sanomalehti Kielen tehtävät ja rakenne Verbin perusmuoto ja persoonamuodot Verbin aikamuodot Substantiivi, adjektiivi, pronomini, numeraali, partikkeli Nominit Yhdyssanat ja yhdysmerkki Päälause ja sivulause Virke Subjekti, predikaatti ja objekti Suora kerronta Vuoropuhelu Kirjallisuus ja muu kulttuuri Runon muoto ja sisältö Murteet ja slangit Kirjaston käyttö huviksi ja hyödyksi Kalevala Monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen 6. VUOSILUOKKA Vuorovaikutustaidot Tilannetajun kehittäminen Menettely ristiriitatilanteissa (esim. väittely) 'Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Puhujana kehittyminen Tekstinymmärtäminen Erilaisten tekstityyppien ymmärtävä lukeminen Sopivan lukutavan valinta Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Erilaisten kirjoitelmien ja esitysten laatimista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen Fiktio- ja faktatekstit Omat ja valmiit näytelmät Esitelmä Tiedonhallintataidot Tiedon oikeellisuuden ja luotettavuuden arviointi Lähdemerkintöjen opettelu Muistiinpanot Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Elokuva Maailmankirjallisuutta ikäkaudelle soveltuen (fantasia, seikkailu) Muutamia kokonaisteoksia Uusi ja vanha kansanperinne Kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittäminen Oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen Luokilla 3-5 opiskeltujen kielioppiasioiden kertaaminen ja vahventaminen Sijamuodot nominatiivista allatiiviin 7. VUOSILUOKKA Vuorovaikutustaidot Omasta itsestä kertominen Parin haastattelu Haastattelujen kuunteleminen Palautteen vastaanottoa ja omien suoritusten arviointi Tekstin ymmärtäminen Sekä ääneen että hiljaa lukemista; kokonaisteoksia ja erilaisia tekstejä Keskustelua luetusta ja luetun arviointia Silmäilevän, etsivän ja päättelevän lukutavan harjoittelua Kuvan lukemista Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Ex tempore –esityksiä ja pienoisnäytelmiä Runojen tulkintaa ja niiden kirjoittamista Havainnollisia kuvauksia, mm. eri aistien hyväksi käyttöä Itsestä kirjoittamista Kertomus Jaksotusharjoittelua ja käsitekartan laatimisia Tiivistelmiä Esitelmiä itselle läheisestä aiheesta: harrastus, lemmikki, matka Tiedonhankintataidot Internet ja lähdekirjat tietojen lähteenä; ei pelkkää tietojen kopiointia Kirjastovierailu ja tiedonhankinnan harjoittelu kirjastossa Sanoma- ja aikakauslehdet lähteinä Lähdekriittisen ajattelun kehittämistä Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Sanaluokka- ja sijamuotokertaus; harvinaiset sijamuodot Pronominien viittaussuhteet Verbit: ajan ilmoittaminen; aktiivi ja passiivi vertailumuodot Päätteet numeroiden ja yhteydessä Elokuvan keinot ja arviointia 8. VUOSILUOKKA Vuorovaikutustaidot sekä kirjoitetulla että puhutulla kielellä vaikuttaminen omien näkemysten esittäminen ja puolustaminen roolipelit itsearviointi ja arvioinnin kohteena oleminen sekä arvioinnit toisten tuotoksista Tekstin ymmärtäminen kokonaisteoksia ja erilaisia tekstejä; faktaa ja fiktiota: teoksen juonen ja sanoman havaitseminen; henkilökuvien laatiminen keskustelua luetusta ja luetun arviointia ydinasioiden ja kirjoittajan mielipiteiden löytäminen teksteistä erilaiset mediatekstit ja niiden vaikuttamiskeinot Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen kirjoittaa tekstejä sekä käsin että tekstinkäsittelyä apunaan käyttäen; prosessikirjoittaminen uutisten, fiktiivisten tekstien, mielipidekirjoitusten ja kirjeiden kirjoittamista näytelmäteksteihin tutustumista ja niiden esittämistä yksin tai ryhmässä laadittuja kirjaesitelmiä väittelyt mahdollisen luokka- tai koululehden tuottaminen Tiedonhankintataidot tiivistelmän laatiminen ja tietojen hankinta koulun vierailijoiden esityksistä: kirjailijat, vaikuttajat sanoma- ja aikakauslehtien sekä muun median kriittinen seuraaminen vanhempien ihmisten haastattelut ja niiden esittäminen toisille Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin verbin tapaluokat ja nominaalimuodot oikeakielisyyttä: välimerkit, vierasperäiset sanat ja niiden taivutus lauseen pääjäsenet ja objekti yleiskielen käytön harjoittelua kokonaisteosten lukeminen omien lukukokemusten jakaminen toisille 9. VUOSILUOKKA Vuorovaikutustaidot Harjaantuminen toimimaan puhujana ja omien mielipiteiden esittäjänä Ennakkoluuloton tarttuminen erilaisiin teksteihin ja toisten mielipiteiden kuunteleminen Rakentavien ongelmaratkaisujen löytäminen eri tilanteissa Puhuminen eri tilanteissa ja eri-ikäisten kanssa Tavoitteellinen työskentely yksin ja ryhmässä Kokouskäyttäytyminen ja siellä vaikuttaminen Tekstin ymmärtäminen Kaunokirjallisuuden, arkityylin ja median tekstien tunnistaminen Runosta kirjoittaminen ja sen sanoman löytäminen Kielitiedon ja tekstitiedon käsitteiden ymmärtäminen ja käyttäminen tulkintatehtävissä Kielen keinojen löytäminen Keskustelua tekstin kanssa: kysymistä, kommentointia, vastaväitteitä Eri tekstien vertailua omiin ajatuksiin ja kokemuksiin Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Erilaisten tekstien tuottaminen sekä käsin että tekstinkäsittelyn avulla Monipuolisten virkkeiden laadinta ja tekstin tiivistäminen Tutkielman laadinta, jaottelu ja lähdeviitteet Hakemuksen, yleisönosastokirjoituksen ja muiden mielipidekirjoitusten laadinta Teatterissa ja elokuvissa vierailu ja nähdystä kirjoittaminen Puheen ja puheenvuoron laatiminen ja esittäminen Tiedonhankintataidot Tutkielman laadinnassa oma-aloitteinen lähteiden hankinnan suunnittelu Aineiston valikointi ja ryhmittely loogisiin kokonaisuuksiin Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Kielioppi- ja oikeakielisyyskertaus Kirjallisuuden päälajit ja kirjallisuuden klassikkoja Kotimaisen ja ulkomaisen kirjallisuuden historiaa Kalevala ja muuta kansanperinnettä Suomen kielen historiaa ja ominaispiirteitä Sukukielet; suomen kielen vertailua muihin kieliin Suomen murteet ja slangi Kielen kehittyminen ja muuttuminen VIITTOMAKIELI ÄIDINKIELENÄ (1.-9. VUOSILUOKAT) YLEISTÄ Suomalainen viittomakieli on yksi Suomessa käytettävistä vähemmistökielistä. Suomi tunnusti kolmantena maana maailmassa viittomakielen perustuslakitasolla vuonna 1995. Äidinkielenään viittomakieltä käyttävät ne kuurot tai kuulevat, joiden vanhemmat tai toinen vanhemmista on kuuro. Kuulevien vanhempien kuuroille lapsille viittomakieli on ensikieli ja toimii heidän äidinkielenään. Viittomakieltä tuotetaan käsien liikkeillä, ilmeillä sekä suun ja vartalon liikkeillä. Kielen vastaanotto tapahtuu näön avulla. Viittoessa voi tuottaa ja nähdä yhtäaikaisia, kerrosteisia viestejä. Kielen tuottamisen kanava mahdollistaa kolmiulotteisen tilan käyttämisen. Viittomakieli on itsenäinen kieli, siinä esiintyy sosiaalisia ja alueellisia murteita. Eri maissa on omat viittomakielensä. Koska niiden rakenteet ovat samankaltaisia, pystyvät kuurot kommunikoimaan yli kielirajojen helpommin kuin puhuttujen kielten käyttäjät. Viittomakielen tutkimustoiminta on käynnistynyt yliopistoissa ja siinä voi suorittaa arvosanoja. Kielenhuollosta vastaa Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksessa toimiva Viittomakielikeskus. VIITTOMAKIELEN OPETUKSEN ALUE JA YHTEISET TAVOITTEET Viittomakieli äidinkielenä Lähtökohtana on, että viittomakieltä äidinkielen omaisesti käyttävät lapset oppivat sen samaan tapaan kuin kuulevat lapset oppivat äidinkielensä. Perheillä on mahdollisuus saada kotiopetusta tarpeen vaatiessa. Kouluaikana lapsi omaksuu analyyttisemman lähestymistavan kieleensä. Viittomakieli luo pohjan asioiden, tietojen, taitojen ja muiden kielten oppimiselle. Kieli toimii persoonallisuuden eheyttäjänä ja rakentajana, joten näin turvataan kokonaispersoonallisuuden suotuisa kehitys. Kuurojen osalta tulee korostetusti esille kielen ja sen käyttötapojen soveltaminen eri yhteyksissä. Heille tulisi voida kehittää monipuoliset valmiudet kanssakäymiseen ympäristönsä kanssa erilaisissa viestintätilanteissa. Tavoitteena on mahdollisimman hyvän viittomakielen taidon saavuttaminen , omaan kulttuuriinsa ja historiaansa perehtyminen. Opettaja laatii mahdollisimman johdonmukaisesti etenevän opetusohjelman, johon vaikuttavat toisaalta opetussuunnitelma, toisaalta kullekin ikätasolle soveltuvan aineiston valinta, oppilaiden taso, tottumus ja kiinnostus viittomakielenopiskeluun sekä kulloinenkin opiskelutilanne. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään viittomakielellä, seuraa keskittyen ja eläytyen ja osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan, mielipiteitään ja tunteitaan. Oppilaan metakielelliset taidot kehittyvät, kun hän oppii analysoimaan kielen rakennetta , tekemään havaintoja merkityksestä ja muodosta sekä pystyy kuvailemaan niitä. Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksessa on paljon yhtäläisyyksiä viittomakielen opetukseen nähden. Oppisisällöt Oppisisällöt jakautuvat kielentuntemuksen ja kielenkäyttötaitojen alueisiin. Kielentuntemus sisältää viittomiston ja kieliopin sisältöalueet. Kielenkäyttötaitoihin kuuluvat viestinnän ja kulttuurin sisältöalueet. Opetussuunnitelmaa laadittaessa olisi hyvä tutustua perusteiden koko aineistoon ja valita oppiaines oman luokkatasonsa aineistosta käyttäen hyväksi tarpeen mukaan myös muuta , ylemmältä luokkatasolta alkavaa aineistoa. Luettelo aloitusluokkatasoista: Viitottu puhe Viitotun puheen lähdekieli on jokin puhuttu kieli, meillä esim. suomi tai ruotsi, jonka rinnalla samanaikaisesti käytetään viittomia. Kielenrakenne tällöin noudattaa puhutun kielen kielioppia. Kommunikointitapa on hyödyllinen erilaisten kielellisten häiriöiden korjaamisessa. Oppijat saavat laajemman pohjan vastaanottamiselleen ja ilmaisulleen. Sormittaminen Erilaiset nimet tai sanat sormitetaan aakkosia vastaavilla sormiaakkosmerkeillä. Kinesteettisen kanavan käyttö auttaa monia oppijoita lukemaan oppimisessa. Suomessa on lukuisia viittomakielisiä yhteisöjä, joihin tutustuminen laajentaa viittomakielen oppimista. Porissa on toimiva Kuurojen yhdistys, joka on ollut kiinteässä yhteydessä koulumaailmaan. ALOITUSLUOKKATASOT Sisältöalueet on pyritty järjestämään oppisisältöjen sisällä mahdollisimman loogisesti eteneväksi. Tämä järjestys ei kuitenkaan ole asioiden käsittelyjärjestys. Kun opettaja suunnittelee opetussuunnitelmaa hänen tulisi ensin tutustua opetussuunnitelman perusteiden koko aineistoon ja valita oppiaines oman luokkatasonsa aineistosta käyttäen hyväksi tarpeen mukaan myös muuta, ylemmältä luokkatasolta alkavaa, aineistoa. Luettelo aloitusluokkatasoista: KIELENTUNTEMUS 1 VIITTOMISTO 1.1 Viittomavaraston kartuttaminen (lk E-9) 1.2 Viittomien muuntelu (modulointi) (lk E-9) 1.3 Ikonisuus ja etymologia ikonisuuden päälajit (lk E-9) etymologia (lk 7-9) 1.4 Kereemit käsimuoto (lk E-9) suorituspaikka (lk 3-9) liike (lk 7-9) 1.5 Idiomit lukuviittomat (lk E-9) kielteiset viittomat (lk 5-9) muut (lk 7-9) 1.6 Asemoviittomat (lk 5-9) 1.7 Viittomakielen sanakirjat ja niiden käyttö käytön ohjaus (lk 5-9) viittomien tarkastelua (lk 5-9) 1.8 Viittomien valinta ja sanavalinta (lk 7-9) KIELENTUNTEMUS 2 KIELIOPPI 2.1 Tilankäyttö viittoman suorituspaikka (lk E-9) osoittaminen (lk E-9) katseen käyttö (lk E-9) monisuuntaiset viittomat (lk E-9) 2.2 Roolinvaihto vartalon suunnan muutos (lk E-9) viittomisen suunnan muutos (lk E-9) katseen käyttö (lk E-9) olemuksen muutos (lk E-9) viittomistavan muutos (lk E-9) 2.3. Non-manuaalisuus ilmeet (lk E-9) suu (lk E-9) pään liikkeet ja asennot (lk E-9) vartalon liikkeet ja asennot (lk E-9) 2.4 Monikko viittoman toistaminen (lk E-9) paljoutta ilmaisevat viittomat (lk E-9) osoittaminen (lk 3-9) asemoviittomat (lk E-9) 2.5 Vertailu ilmeet (lk E-9) viittoman ja sen suoritustavan vaihtelu (lk E-9) lisämerkkien käyttö (lk E-9) 2.6 Samanaikaisuus viittoma + ilme (lk 5-9) viittoma + osoittaminen (lk 5-9) viittoma + pantomiiminen ilmaus (lk 5-9) viittoma + asemoviittoma (lk 5-9) viittoma + katseen kohdistaminen (lk 5-9) molemmilla käsillä tehdään sama viittoma (lk 5-9) viittoman pysäyttäminen + toinen viittoma (lk 5-9) 2.7 Kysyminen kysyvä ilme ilman kysymysviittomaa (lk 5-9) kysymysviittoma (MI/KU-kysymys) (lk 5-9) 2.8 Aikalinjat (lk 5-9) 2.9 Osoittaminen kohteen osoittaminen (lk 7-9) suunnan osoitus (lk 7-9) käsky- ja kysymyslauseissa (lk 7-9) 2.10 Toisto toisto monikossa (lk 7-9) toisto tehokeinona (lk 7-9) toisto kysymyslauseessa (lk 7-9) substantiivin toisto substantiivi- adjektiivi rakenteessa (lk 7-9) osoituksen toisto (lk 7-9) 2.11 Viittomien järjestys ensin pääasia sitten määreet (lk 7-9) ensin kohde sitten siihen kohdistuva toiminta (lk 7-9) kronologinen järjestys – syy ennen seurausta (lk 7-9) kysyvät ilmaisut lauseen loppuun (lk 7-9) kielteiset ilmaisut lauseen loppuun (lk 7-9) aika, paikka, kuka teki, mitä teki (lk 7-9) 2.12 Viittomakielen, viitotun puheen ja suomen kielen vertailu vastaanottamis- ja tuottamiskanavien erilaisuus (lk 7-9) miten viittomakielen ominaispiirteet ilmaistaan suomen kielessä (lk 7-9) mitä viittomakielen ominaispiirteitä voi esiintyä viitotussa puheessa (lk 7-9) KIELENKÄYTTÖTAIDOT 3 VIESTINTÄ 3.1 Kielellisten valmiuksien kehittäminen vastaanottaminen (lk E-2) sisäistäminen (lk E-2) tuottaminen (lk E-2) 3.2 Ilmaisutaito eläytyminen (lk E-9) luovuus ja ilmaisun rikkaus (lk E-9) jaksottaminen (lk E-9) selkeys (lk E-9) johdonmukaisuus (lk E-9) 3.3 Viittomakielen käyttötavat eri tilanteissa kysyminen ja vastaaminen (lk E-9) juttelu (lk E-9) haastattelu (lk 3-9) johdettu keskustelu (kokoustyyppi) (lk 5-9) kerronta (lk E-9) selostukset (lk 5-9) ex-tempore-puhe (lk 7-9) julkinen puhe (lk 7-9) yhteenvedot (lk 7-9) esitelmät (lk 7-9) 3.4 Viittomakielen malli viittomien valinta (lk E-9) viittomien muodot (LK E-9) kieliopillinen selkeys (lk E-9) jaksottaminen (lk E-9) johdonmukaisuus (lk E-9) miimiset seikat (lk E-9) sujuvuus (lk E-9) 3.5 Merkintäjärjestelmä (lk 5-9) KIELENKÄYTTÖTAIDOT 4 KULTTUURI 4.1 Ajankohtaiset aiheet kuurojen yhteisön ajankohtaiset aiheet (lk 5-9) ajankohtaiset tapahtumat (lk 5-9) 4.2 Kuurojen taiteellisten ilmaisumuotojen tuntemus pantomiimit (lk E-9) visuaalinen kerronta (lk 7-9) runojen ja laulujen viittominen (lk E-9) teatteri (lk E-9) 4.3 Tulkin käyttö tietoa tukipalvelusta (lk 7-9) toiminta tulkkaustilanteessa (lk 7-9) 4.4 Kuulovammaisten opetus ja sen kehitys historia (lk 5-9) nykytilanne (lk 5-9) 4.5 Kuuleville suunnattu viittomakielen opetus ja viittomakielentulkin koulutus historia (lk 7-9) nykytilanne (lk 7-9) 4.6 Eri kuulovammaisryhmien kommunikointitavat varhaiskuurot (lk 7-9) lapsuudessa kuuroutuneet (lk 7-9) aikuisena kuuroutuneet (lk 7-9) huonokuuloiset (lk 7-9) erilaiset kuurosokeat (lk 7-9) 4.7 Kuurojen asema ja viittomakielen käyttö kotimaassa ja muissa maissa palvelut (lk 7-9) koulutus (lk 7-9) viittomakielen asema (lk 7-9) yhteiskunnallinen asema (lk 7-9) 4.8 Viittomakielen tutkimus tutkimusmenetelmiä (lk 7-9) tutkimuksen kohteet (lk 7-9) 4.9 Keskustelu- ja käyttäytymisnormeja keskustelusäännöt (lk E-9) käyttäytymisnormit (lk E-9) 4.10 Kuurotietoisuus viittomakielen arvostaminen (lk 7-9) itsensä hyväksyminen kuurona (lk 7-9) SUOMI TOISENA KIELENÄ (1.-9. VUOSILUOKAT) Oppilaalle, jonka äidinkieli ei ole suomi, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomi äidinkielenä –oppimäärän sijaan. Valintoja tehtäessä otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito, koulu- ja kokemustausta. Lähtökohtana on, että oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Oppilaan suomen kielen taitoja kehitetään suunnitelmallisesti, ja opetuksessa käsitellään myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee, sillä uuden kielen syvällinen oppiminen vie vuosia. Tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaan aikaan voi vaikuttaa oppilaan oman äidinkielen hallinta sekä äidinkielen ja suomen kielen rakenteiden erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys. Opetuksessa käytetään hyväksi kieliyhteisön keskellä elämistä, ympäristön tarjoamia viestintätilanteita sekä oppilaan kokemuksia ja havaintoja niistä. Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Tavoitteet Oppilas oppii perusopetuksen kuluessa ymmärtämään normaalitempoista kasvokkaista puhetta keskustelemaan yleisistä aihepiireistä saamaan selvää opettajan puheesta eri aineiden tunneilla selviämään käytännön puhetilanteista koulussa ja koulun ulkopuolella ymmärtämään kirjakielen, yleiskielen ja murteen eron lukemaan itsenäisesti ja valitsemaan tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta kirjoittamaan yksityisiä ja opetukseen liittyviä tekstejä kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan arvioimaan kielitaitonsa kehittymistä vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria viestimään ja toimimaan suomalaisessa kulttuurissa ymmärtämään oman ja suomalaisen kulttuurin juuria ja arvostamaan molempia kulttuureita Oppisisällöt Vuorovaikutustaidot keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen kuulijan huomioon ottaminen kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, kuten tervehtiminen, puhutteleminen, esittäytyminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja puhelinkäyttäytyminen omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen ristiriitatilanteiden hallinta puhutun kielen vaihtelu puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitettä käyttämällä tai selittämällä neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen selviytyminen myös koulun ja kodin ulkopuolisissa sosiaalisissa tilanteissa sanattoman viestinnän tulkitseminen; eleet ja ilmeet Tekstin ymmärtäminen erilaisten tekstilajien päätyypit keskeisten asioiden löytäminen tekstistä ennakointi ja päättely referaatit merkitysten ja tarkoitusten ymmärtäminen mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen suomen kielen kirjoitusjärjestelmä kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin tietokoneen käyttö fakta ja fiktio uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen Tiedonhallintataidot kirjaston käyttö oppikirjan ja sanakirjan käyttö tieto- ja viestintätekniikka televisio, radio, lehdistö, mainonta tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä sisältöjen tunnistaminen merkityksen päättely asiayhteydestä oman kielitaidon arviointi oppimisstrategia ja lukutekniikka Kielen tehtävät ja rakenne äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen pien- ja suuraakkoset, tyyppikirjaimet kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet sana, lause, virke, sidoksisuus tavutus sanaluokat ja sanojen taivuttaminen verbityypit ja tärkeimmät nominityypit sija-, persoona- ja aikamuodot modukset lauseenjäsenten tunnistaminen nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen lausetyypit sanojen johtamisen pääperiaatteet välimerkit ja oikeinkirjoitus puhutun ja kirjoitetun kielen ero eri oppiaineiden sanasto sanavaraston laajentaminen ja morfologia ylä- ja alakäsitteet suomi maailman kielten joukossa Kirjallisuus ja muu kulttuuri ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sananlaskut, kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa Kalevala ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet mediatekstit ja kuvalukutaidon alkeet elokuva ja teatteri kansanperinne tapakulttuuri leikit suomalaiset merkkihenkilöt ja –tapahtumat arjen perinne ja elämänmuoto monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkitys TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI B-KIELENÄ (B1) 7 – 9 VUOSILUOKAT Opetuksen tavoitteena on vieraan kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitoja ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. TAVOITTEET 7. VUOSILUOKKA Kielitaito Oppilas oppii kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti itsestään ja lähipiiristään käyttämään tavallisimpia substantiiveja ja adjektiiveja päälauseissa preesensaikamuodossa ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät arkielämän tilanteita kotimaassa ja Ruotsissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii perustietoja suomenruotsalaisesta ja ruotsalaisesta kulttuurista Oppimisstrategiat Oppilas oppii käyttämään säännöllisesti kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita 8. VUOSILUOKKA Kielitaito Oppilas oppii kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväisissä elämäntilanteissa käyttämään perusaikamuotoja vertailemaan elinympäristönsä ilmiöitä muodostamaan pitkähköjä päälauseita sekä kertomaan asioista man-rakennetta käyttäen ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät muita Pohjoismaita sekä laajemmalti elämän osa-alueita Kulttuuritaidot Oppilas oppii perustietoja muista Pohjoismaista viestimään kohdekulttuurille luontevalla tavalla Oppimisstrategiat Oppilas oppii käyttämään säännöllisesti kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita käyttämään erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita korvaamaan kielitaitonsa puutteita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan sanaston laajentamisessa ja rakenteiden vahvistamisessa 9. VUOSILUOKKA Kielitaito Oppilas oppii kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti omaan tulevaisuuteen, ympäristöön ja kansainvälisyyteen liittyvistä asioista käyttämään perusaikamuotojen lisäksi futuuria ja konditionaalia ja käskymuotoa pää-ja sivulauseissa ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät Pohjoismaiden historiaa ja juhlatapoja sekä nyky-yhteiskunnassa esiintyviä ilmiöitä Kulttuuritaidot Oppilas oppii vertailemaan eri maiden kulttuureja ja arvostamaan Pohjoismaista yhteistyötä ja kansainvälisyyttä Oppimisstrategiat Oppilas oppii käyttämään ja vahvistamaan kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita käyttämään erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita korvaamaan kielitaitonsa puutteita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan sanaston laajentamisessa ja rakenteiden vahvistamisessa arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT 7. VUOSILUOKKA Itsestä ja lähiympäristöstä kertominen Vastaavista asioista kertominen kirjallisesti Tutustutaan suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kulttuuriin Kielioppi: preesens, subst. ja adj. taivuttaminen; päälauseen muodostaminen Käytetään kaikkia kielen neljää osa-aluetta tukevia työtapoja (puhuminen, kuunteleminen, lukeminen, kirjoittaminen) 8. VUOSILUOKKA Selviytyminen jokapäiväisestä elämän tilanteista Vastaavista asioista kertominen kirjallisesti Tutustutaan eri Pohjoismaiden tapoihin ja kulttuureihin Kielioppi: imperfekti, perfekti, pl.perf; MAN-rakenne, vahvistetaan päälauseen muodostamista Vahvistetaan kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja 9. VUOSILUOKKA Vahvistetaan keskustelutaitoa (oma tulevaisuus, ympäristö, kansainvälisyys) Kirjallisten taitojen syventäminen Tutustutaan pohjoismaihin ja syvennetään aiemmin opittua tietoa Kielioppi: vahvistetaan ed. opetettuja rakenteita; konditionaali, imperatiivi, sivulauseen muodostaminen, adjektiivin vertailu Vahvistetaan edelleen kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: Kuullun ymmärtäminen:A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Puhuminen:A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen:A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kirjoittaminen:A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. VIERAAT KIELET, ENGLANTI A-KIELENÄ (A 1) 3. VUOSILUOKKA Tilanteet ja aihepiirit Itsestä kertominen Lähiympäristö ja tutut henkilöt, asiat ja toiminnot (koti, perheenjäsenet) Koulutilanteita Kohtelias kielenkäyttö Rakenteet Be- ja have-verbien muotoja Yleispreesens Prepositioita (in, on, under, behind) Artikkelit (a, an) Omistuspronomineja (my, your, his/her) Whose? S-genetiivi 4. VUOSILUOKKA Tilanteet ja aihepiirit Asuminen maalla ja kaupungissa Vapaa-aika, harrastukset Asioiminen (kaupassa, lääkärissä) Perustietoja omasta ja brittiläisestä kulttuurista (Lontoo, jalkapallo/jääkiekko) Oppiaineita Luvan pyytäminen Rakenteet Aakkoset Monikko (subst.) Lisää prepositioita Kysymyssanoja Yleispreesens, yks. 3.persoona –s 5. VUOSILUOKKA Tilanteet ja aihepiirit Kotipaikan esittely, Brittein saarten eri osat Harrastusten ja mieltymysten esittely Matkustaminen (ravintola/ostokset), lipunosto/tien kysyminen Puhelinkeskustelu Luonnon- ja ympäristönsuojelua Tiedonhankinta Rakenteet Artikkelit Preesens Kysymyslauseita Pers.pron. objektimuotoja Järjestysluvut, päiväykset There is/There are Lisää prepositioita 6. VUOSILUOKKA Tilanteet ja aihepiirit Edellisillä luokilla käsiteltyjen lisäksi: Tietotekniikka Tulevaisuuden suunnitelmia Englanninkielinen maailma ja kulttuuri Rakenteet Imperfekti Adj. vertailu: lyhyet – pitkät Yleispreesensin ja kestopreesensin eroja Apuverbejä Prep. verbejä Pronomineja Kysymyslauseen sanajärjestys 7.-9. VUOSILUOKAT KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit luokilla 3 – 6 tulleen lisäksi Vapaa-ajan vietto ja harrastukset Sopiminen paikasta ja ajankohdasta Kohtelias käytös esim. ruokaillessa ja tuttavia tavatessa Ruokailutottumukset Rakenteet Tärkeimmät aikamuodot Verbin perustaivutus Adverbejä Prepositioita Ajan ilmaisuja 8. VUOSILUOKKA Tilanteet ja aihepiirit Englanninkielinen maailma Suomi englanniksi Amerikanenglannin ja brittienglannin vertailua Matkustaminen ja lomailu Koulukiusaaminen Idolit ja sankarit Rakenteet Substantiivit (laskettavat/ei –laskettavat) Artikkelit (a, an, the) Relatiivipronominit Paljoussanat Muodollinen subjekti Yleisimmät prepositiot Apuverbien käyttö Futuuri ja 1. konditionaali 9. VUOSILUOKKA Tilanteet ja aihepiirit Ihmissuhteet Tunne-elämä Terveys ja hyvinvointi Kestävä kehitys Opiskelu, työ, elinkeinoelämä Julkiset palvelut Tiedotusvälineet Rakenteet Passiivi Ing-muoto ja infinitiivi 2. konditionaali Epäsuora esitys ja kysymyslause Mittava kertaus SAKSA A-KIELENÄ (A 2) 4. VUOSILUOKKA Aihepiirit esittäytyminen ja tervehtiminen perhe, asuminen, koti ja minä itse tarjoaminen, pyytäminen, kaupassa asiointi Sanasto/rakenne persoonapronominit värit aakkoset ja lukusanat 1 –20 kellonajat (täydet tunnit) artikkelit mein/dein –sanat säännöllinen verbintaivutus ja sein-verbi kysymykset (kysymyssanalla ja verbillä aloittaen Kulttuuritaidot hieman saksan maantiedettä puhuttelu / teitittely 5. VUOSILUOKKA Aihepiirit asuinympäristön kuvailu koulu ja harrastukset syntymäpäivät, onnittelut monikulttuurisuus Sanasto/Rakenne haben-verbi epäsäännöllisten verbien taivutusta substantiivien monikko kansallisuussanoja prepositioita substantiivien ja persoonapronominien akkusatiivi alustavasti viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat Kulttuuritaidot saksalaisen kielialueen kaupunkeja ja ruokia monikulttuurinen Saksa suomalaisen ja saksalaisen koulun eroja 6. VUOSILUOKKA Aihepiirit puhelimessa puhuminen kaupassa asiointi: ruokaostoksilla ravintola-asiointi omasta maasta kertominen matkalla Saksassa; tien kysyminen ja neuvominen eläimiä tutustuminen perhe, vapaa-aika, koulu ajan- ja säänilmaisuja kaverit ja ystävyys ulkonäkö henkilötiedot Kulttuuritaidot maantuntemusta ja tapoja 7. VUOSILUOKKA Sanasto / Rakenne artikkelikertaus verbintaivutus persoonapronominien akkusatiivi ja datiivi substantiivien akkusatiivi ja datiivi modaaliverbit omistussanat adjektiivien vertailu sanajärjestys; sivulauseita perfekti Kulttuuritaidot maantiedettä ja kulttuuria 8. VUOSILUOKKA Sansto / Rakenne sijamuotokertausta perfektin kertaus imperfekti pluskvamperfekti konditionaali ja konjunktiivin imperfekti imperatiivi sanajärjestys akkusatiivi-, datiivi-, ja vaihtoprepositiot adjektiivin taivutusta maantieteellisiä nimiä Kulttuuritaidot saksankielisten maiden esittelyä ja ominaispiirteitä ”arkikohteliaisuus" 9. VUOSILUOKKA Sanasto / Rakenne ammatteja sijamuotokertausta aikamuotokertausta ja futuuri sanajärjestyksen kertausta adjektiivin taivutuksen kertaus genetiivi heikot maskuliinit konditionaalikertaus ja konjunktiivin pluskvamperfekti passiivi relatiivilause- ja pronominit pronominaaliadverbit refleksiiviverbit maantieteellisiä nimiä KESKEISET SISÄLLÖT 4. VUOSILUOKKA Tilanteet ja aihepiirit Tervehdykset ja esittäytyminen Kohtelias kielenkäyttö: kiittäminen, anteeksipyyntö, kuulumiset Itsestä ja lähiympäristöstä kertominen: koulu, harrastukset, mieltymykset Aika: kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat Maanosat ja EU-maita Perustietoja omasta ja saksalaisesta kulttuurista Rakenteet Sein- ja haben-verbit Preesens Modaaliverbejä Kysymyksiä Persoonapronomineja Artikkeleita Omistusmuotoja ja s-genetiivi Substantiivin akkusatiivimuotoja (den-die-das) Substantiivien yksikköjä ja monikkoja Lukusanoja Prepositioita 5. JA 6. VUOSILUOKKA Tilanteet ja aihepiirit Syntymäpäivä: kutsut ja niiden järjestäminen Ostoksilla käyminen Itsestä ja lähiympäristöstä kertominen: perhe ja sukulaiset, koti, kaupunki Urheilu ja vapaa-aika Matkustaminen Asuminen maalla ja kaupungissa; oman ja saksalaisen kielialueen vertailua Rakenteet Preesens ja perfekti Säännöllisiä ja epäsäännöllisiä verbejä Lisää modaaliverbejä Man-rakenne Es gibt Käänteinen sanajärjestys Akkusativiivi ja datiivi alustavasti Prepositioita (paikan, ajan ym.) Possessiivipronomineja lisää Komparatiivimuotoja KESKEISET SISÄLLÖT 7. VUOSILUOKKA Tilanteet ja aihepiirit luokilla 3 – 6 esiin tulleen lisäksi: vapaa-ajan vietto ja harrastukset ystävyys, koulu ja opiskelu asioiminen kaupassa ja puhelimessa sää ja matkustaminen kulttuuritietoutta (Suomi ja Saksa) Rakenteet preesens ja perfekti päälause ja sivulause akkusatiivi- ja datiiviprepositiot substantiivien akkusatiivi ja datiivi persoonapronominien akkusatiivi- ja datiivimuodot adjektiivien vertailua teitittely 8. VUOSILUOKKA Tilanteet ja aihepiirit ravintolassa ja pikaruokalassa asiointi asuminen ja kotityöt terveys ja hyvinvointi nuorten unelmia ja toiveita matkustaminen: Sveitsi ja Itävalta Rakenteet imperfekti ja pluskvamperfekti vaihtoprepositiot sijamuotojen kertaus prepositioiden kertaus adjektiivien taivutuksen alkeet sivulauseiden kertaus suomen konditionaalin vastineet epäsuorat kysymyslauseet imperatiivi ja kohteliaat pyynnöt 9. VUOSILUOKKA Tilanteet ja aihepiirit julkiset palvelut lomakokemuksia sähköpostiviestejä opiskelu, työ ja elinkeinoelämä tulevaisuus kestävä kehitys ja ympäristö musiikki ja media Saksan historiaa (Berliini) ja merkkihenkilöitä Rakenteet genetiivi relatiivipronomineja, refleksiiviverbejä konjunktiivin pluskvamperfekti maantieteelliset nimet zu-partikkelin käyttö adjektiivien taivutusta RANSKA A-KIELENÄ (A 1, 2 VUOSIVIIKKOTUNTIA) 3. VUOSILUOKKA Aihepiirit/Kulttuuri lukusanat 1-20 värit perheenjäseniä eläimiä koulutavaroita hedelmiä, ruokia vaatteita harrastuksia ranskalainen joulu puhuttelusanojen käyttö Viestintätehtävät tervehtiminen esittäytyminen itsestä kertominen mielipiteen ilmaiseminen Puhuminen äänteiden oppiminen intonaatio ja rytmi ääneen lukeminen mallin mukaan helppoihin kysymyksiin vastaaminen Kuullun ja tekstin ymmärtäminen lyhyiden kertomusten ja keskustelujen ymmärtäminen kuvien ja sanaston avulla Kirjoittaminen sanojen ja lyhyiden lauseiden kirjoittaminen mallin mukaan Rakenteet un, une, des le, la,l’,les yksikkö ja monikko väriadjektiivin taivutus mon, ma, mes ton, ta, tes er-verbien taivutus yksikössä avoir, être, faire, vouloir,savoir, mettre, prendre yksikössä väite- ja kieltolause il y a intonaatiokysymys Qu’est-ce que … Oppimaan oppiminen omista välineistä huolehtiminen kirjan käyttäminen tiedon hankintaan sanojen opettelemisen tekniikka 4. VUOSILUOKKA Aihepiirit/Kulttuuri kellonajat viikonpäivät ja kuukaudet lukusanat 21-100 kehonosia huoneita kulkuvälineitä maatilan eläimiä joitakin maita kouluaineita aamutoimet perhe ja suku sää Pariisin kuuluisimmat nähtävyydet kansallispäivän vietosta ranskalaisesta ala-asteesta Viestintätehtävät ulkonäön kuvaileminen kellonajan kysyminen ja vastaaminen sään kysyminen ja kuvaileminen sijainnin ilmaiseminen Puhuminen ääneen lukeminen kysymykseen vastaaminen ja kysyminen mallin mukaan vaihtosanoja käyttäen Kuullun ja tekstin ymmärtäminen lyhyiden kertomusten ja keskustelujen ymmärtäminen autettuna Kirjoittaminen lyhyiden lauseiden laatiminen kirjaa apuna käyttäen Rakenteet à-preposition eri muodot joitakin refleksiiviverbejä yksikössä käskymuoto, yks. 2. persoona lähifutuuri yksikössä säännöllisiä ja epä säännöllisiä verbejä monikon 1. ja 2. persoonassa on-passiivi Oppimaan oppiminen edellisten lisäksi aakkosellisten sanastojen ja sanakirjan käyttö 5. VUOSILUOKKA Aihepiirit/Kulttuuri vointi maita harrastuksia ruokia ja juomia kauppoja metsän eläimiä kodin kalustoa kaupunki lomanvietto ranskalainen kahvilakulttuuri uuden vuoden vastaanottaminen ja aprillipäivän tapoja Ranskassa Viestintätehtävät tilaaminen kahvilassa asuinpaikan kertominen ja tien neuvominen pitämisen, inhoamisen ja pelon ilmaiseminen Puhuminen ääneen lukeminen helppojen kysymysten esittäminen vastaaminen ohjattu parikeskustelu Kuullun ja tekstin ymmärtäminen lyhyiden kertomusten ja keskustelujen ymmärtäminen Kirjoittaminen omien viestien ja kertomusten laatiminen mallitekstejä apuna käyttäen elaborointi Rakenteet er-verbien koko taivutus être ja avoir käskymuoto, monikon 2. persoona passé composé alustavasti est-ce que-kysymys tavallisimmat paikkaa ilmaiseva prepositiot Oppimaan oppiminen edellisten lisäksi kielen sääntöjen soveltamista 6. VUOSILUOKKA Aihepiirit/Kulttuuri aakkoset luonteen kuvaileminen ilmansuunnat vuodenajat ja niihin liittyvät harrastukset maantietosanastoa ammatteja ranskankielinen maailma joidenkin Ranskan kaupunkien ja alueiden esittelyä Viestintätehtävät haastattelu teitittelymuodossa mielipiteen ilmaiseminen tulevaisuuden toiveista kertominen omista tekemisistä kertominen menneessä aikamuodossa Puhuminen ääneen lukeminen osallistuminen keskusteluun kertomuksesta kertominen muutamin lausein esim. itsestä tai toisesta Kuullun ja tekstin ymmärtäminen lyhyiden kertomusten ja keskustelujen ymmärtäminen Kirjoittaminen lyhyiden kertomusten ja keskustelujen laatiminen apuneuvojen avulla Rakenteet partitiivi adjetiivin paikka ja sen taivutus ce, cette, ces quel, quelle, quels, quelles kysymyssanat sekä 3 tapaa tehdä kysymys pouvoir, vouloir, savoir, faire, kaikki persoonat passé composé Oppimaan oppiminen edellisten lisäksi erilaisia kielten oppimisen harjoitusmuotoja, esim. sanojen tunnistaminen asiayhteydestä, johtopäätteiden avulla jne 7 – 9 VUOSILUOKAT (A 1 JA A 2 RANSKA) Ranskan opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7-9 on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielen opiskelulle ominaisia strategioita. A-RANSKA JA VAPAAEHTOINEN A-RANSKA 7 VUOSILUOKKA, 2 VUOSIVIIKKOTUNTIA TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii luokilla 3-6 esiin tulleiden asioiden ja niiden laajentamisen ja kertaamisen lisäksi ymmärtämään samanikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää puhetta ja tekstiä selviytymään hyvin yksinkertaisista keskusteluista ja palvelutilanteista puhekumppanin avulla kuvailemaan lähipiiriään kirjoittamaan ja kertomaan suullisesti suppeasti hyvin tutuista aiheista. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ranskankielistä kulttuuria ja vertailemaan sitä suomalaiseen tiedostaen keskeiset erot ja yhtäläisyydet toimimaan ranskankielisessä kulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa. Oppimaan oppiminen Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja ranskan kielen kielialueen näkökulmasta koulu terveys ja hyvinvointi vapaa-ajan vietto ja harrastukset asuminen maaseudulla/kaupungissa työ ja elinkeinoelämä Rakenteet Luokilla 3−6 esiin tulleiden asioiden kertaamisen ja syventämisen lisäksi säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien taivutus ja tärkeimmät aikamuodot: preesens, passé composé ja imperfekti demonstratiivipronominit Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin pääsisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen osittainen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla eleitä ja ilmeitä käyttäen oman kielenkäytön tarkkailu kaikkein tärkeimpien suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 8 VUOSILUOKKA A-RANSKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA VAPAAEHTOINEN A-RANSKA: 2 VUOSIVIIKKOTUNTIA TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii luokilla 3-7 esiin tulleiden asioiden ja niiden laajentamisen ja kertaamisen lisäksi ymmärtämään pääkohdat yleistietoa sisältävästä selkeästä puheesta ja tekstistä selviytymään yksinkertaisimmista keskusteluista ja palvelutilanteista kirjoittamaan suppeita viestejä ja kertomaan lyhyitä kuvauksia tutuista arkipäivän aiheista. Kulttuuritaidot Oppilas oppii ymmärtämään ja tuntemaan Suomen ja ranskankielisten maiden kulttuurieroja toimimaan kohteliaasti ranskan kielellä arkipäivän tilanteissa Oppimaan oppiminen Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa viestinnässä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa kehittämään työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja ranskan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3-8 esiin tulleiden lisäksi tiedotusvälineet matkustaminen nuorten elämä elämänkaari, juhlat Rakenteet Luokilla 3−6 esiin tulleiden asioiden kertaamisen ja syventämisen lisäksi imperatiivi refleksiiviverbit painolliset persoonapronominit passé composé + être pluskvamperfekti y- pronominaali imperfektin ja passé composén ero Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin pääsisällön selvittämiseksi puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla ja eleillä oman kielitaidon tarkkailu keskeisimpien suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten käyttö Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää edelleen säännöllisesti kielten oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän ahkeran viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 9 VUOSILUOKKA A-RANSKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA VAPAAEHTOINEN A-RANSKA: 2 VUOSIVIIKKOTUNTIA TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii luokilla 3-8 esiin tulleiden asioiden ja niiden laajentamisen ja kertaamisen lisäksi ymmärtämään pääkohdat yleistietoa sisältävästä selkeästä puheesta ja tekstistä selviytymään yksinkertaisimmista keskusteluista ja palvelutilanteista kirjoittamaan suppeita viestejä ja kertomaan lyhyitä kuvauksia tutuista aiheista. Kulttuuritaidot Oppilas oppii ymmärtämään ja tuntemaan Suomen ja ranskankielisten maiden kulttuurieroja toimimaan kohteliaasti ranskan kielellä arkipäivän tilanteissa tuntemaan muutaman ranskankielisen alueen kulttuurihenkilön tai kuuluisuuden Oppimaan oppiminen Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa viestinnässä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti ja ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa kehittämään työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja ranskan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3-8 esiin tulleiden lisäksi historia, sota ja rauha kestävä kehitys, ympäristö siirtolaisuus taide ruoka urheilu