Etusivu > Kulttuuri > Museot > Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo > Toivo ja korjausneuvonta

Toivo ja korjausneuvonta

Rakennuskulttuuritalo Toivo neuvoo vanhojen rakennusten korjaajia kunnostamaan talojaan niin, että niiden arvo ja ominaisluonne säilyvät. Talon voi silti varustaa mukavuuksilla ja parantaa sen lämpötaloutta. Toivossa neuvotaan, mikä on tarpeellista, mikä välttämätöntä, mutta myös mikä on turhaa, mikä haitallista vanhoille taloille.

Satakunnan Museon rakennustutkija neuvoo yleisöä rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön hoitoon sekä Satakunnan rakennetun ympäristön historiaan liittyvissä kysymyksissä.

Käytännön korjauskysymyksiin voi kysyä neuvoja Rakennuskulttuuritalo Toivosta, joka on Satakunnan Museon korjausrakentamiskeskus. Toivon tehtävä on neuvoa vanhojen rakennusten korjaajia kunnostamaan rakennuksiaan niin, että niiden arvo, hyvä laatu ja ominaisluonne säilyvät. Toivosta voi kysyä korjausneuvoja sekä vierailemalla Toivossa, puhelimitse että sähköpostitse. Lisäksi on mahdollista tilata korjausneuvontakäynti korjauskohteeseen.

Toivossa korjausneuvontaa on tarjolla lähes aina avoinnaoloaikoina. Talvikaudella (tammi-huhtikuu ja lokakuu-joulukuun puoliväli) on lisäksi rakennuskonservaattorin neuvontailta joka toinen keskiviikko klo 16-19. Kevätkaudella 2016 korjausneuvontaillat ovat parittomien viikkojen keskiviikkoina (tarkista päivät etusivultamme). Mukaan kannattaa ottaa valokuvia tai piirustuksia.

Toivon korjausnäyttelyssä on näkyvillä talon kunnostuksen eri vaiheita ja kunnostuksessa käytettyjä materiaaleja. Toivon tiedostoista saa lisätietoja eri materiaaleista ja niiden välittäjistä, perinteisen rakentamisen taitajista sekä yksityiskohtaisia työohjeita. Toivon käsikirjastossa on hyvä valikoima vanhaa ja uutta rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvää kirjallisuutta. Vanhimmat kirjat ovat painettu jo 1800-luvun alussa ja kirjauutuuksia hankitaan koko ajan. Käsikirjaston kirjoihin voi tutustua Toivossa ja suurimman osan kirjoista saa myös viikon kotilainaksi.Toivolla on myös oma verstas, jota käytetään lähinnä omiin tarpeisiin, mutta sitä käytetään tarvittaessa myös opetustilana.

PARAS JA HALVIN KORJAUS ON TEHDÄ VAIN TARPEELLINEN

Vanha rakennus ei voi olla väärin tai huonosti rakennettu, jos se on säilynyt nykypäivään. Seinät ja nurkat voivat olla hieman vinoja ja talossa voi olla epäkäytännöllisiäkin yksityiskohtia, mutta juuri pitkän historian aikana syntyneistä elämän jäljistä ja monista pienistä yksityiskohdista syntyy aito tunnelma. Vanhaan rakennukseen kannattaakin ensin tutustua kunnolla ja asua vaikka vuosi ennen kunnostustöihin ryhtymistä ja vasta sen jälkeen korjata se, mikä on tarpeen, ei kaikkea eikä varsinkaan varmuuden vuoksi. Jos kaikki pinnat ja ikkunat uusitaan, seiniä puretaan tai siirretään, ei kyseessä ole enää vanhan korjaaminen vaan uudelleen rakentaminen. Uusimalla korjaaminen tulee myös kalliiksi. Suuria muutoksia suunnitellessa kannattaa ennemmin rakentaa uusi talo – jonnekin muualle.

Ennen talot rakennettiin kestämään ja helpoiksi kunnostaa, korjata ja paikata. Vanha hirsitalo on myös mukava ja lämmin, jos se on kunnolla tiivistetty. Lisäeristystä tarvitaan harvoin. Yleensä vain yläpohjan lisäeristäminen kannattaa.

Vanhan talon tunnelma syntyy aidoista materiaaleista ja elämää nähneistä yksityiskohdista. Tunnelman säilyttäminen ei ole este tämän päivän asumistarpeiden tyydyttämiselle. Vanhassakin talossa saa olla moderni keittiö ja kylpyhuone. Vanhojen rakennusten säilymisen ehtona on, että nykyaikaiset ihmiset voivat ja haluavat niissä asua. Asumiskelpoisuuden parantamiseksi pitää vanhaankin taloon saada nykyaikaiset mukavuudet sisävessoineen, kylpyhuoneineen, keittiöineen ja nettiyhteyksineen. Vanhassa talossa ei myöskään tarvitse palella, mutta talon lämpimyyden parantamiseksi ei tarvita uusia ikkunoita tai paksuja eristekerroksia seiniin.