Etusivu > Kulttuuri > Museot > Rosenlew-museo > Tiedotusvälineille > Tiedotteita

Rosenlew-museossa avautuu Teollisuus oli, teollisuus on -näyttely (julkaistu 22.9.2016)

Joulukuussa tulee täyteen kymmenen vuotta siitä, kun kunnostettu Rosenlew-museo Porissa avattiin. Alun perin Rosenlew-yhtiön tehdasmuseona tunnettu museo uudistui Porin kaupungin ja Satakunnan Museon isännöimänä. Perjantaina 23.9.2016 avautuu näyttely Teollisuus oli, teollisuus on. Se juhlistaa sekä museon pyöreitä vuosia että pian alkavaa Suomi 100 -juhlavuotta.

Teollisuus oli, teollisuus on -näyttely on tuotettu yhteistyössä paikallisten teollisuusyritysten kanssa. Mukana ovat olleet Cimcorp Oy, Corenso United Oy Porin kartonkitehdas, Componenta Pori, Pori Energia, RKW Finland Oy, Sampo-Rosenlew Oy ja UPM:n Seikun saha.

Näyttelyssä ovat esillä rinnakkain uudet ja vanhat tuotteet, entiset ja nykyiset tehdasnäkymät sekä tuotantoprosessit. Yhtenä lähtökohtana on käytetty vanhoja, jopa sadan vuoden takaisia valokuvia tehtailta. Kuvien esittämille paikoille ja työvaiheille on etsitty vastinparinsa nykyisyydestä, ja dokumentoitu ne videokuvaamalla. Kuvaparien avulla museokävijät pääsevät vertailemaan nykyaikaa ja menneisyyttä seitsemässä eri tehtaassa.

Vertailua voi tehdä myös tuotteiden ja raaka-aineiden suhteen. Suosikkituote 1950-luvulta, Porin Mainio -pata, on näyttelyssä saanut rinnalleen autojen valurautaosat, joita Porin Isosannassa valmistetaan nykyään. Kuusipuu jalostuu Aittaluodossa yhä sahatavaraksi, mutta Porissa valmistettuja puulaatikoita ei enää ole markkinoilla. Kaupungin ainoa toimiva paperikone tuottaa nykyisin kierrätyskuidusta kartonkia, kun ennen se tuotti sellukuidusta paperia. Robottitehdas Ulvilassa on vahvasti uudistunut sitten 1970-luvun, jolloin yhtenä ensimmäisistä automaatioteollisuuden tuotteista valmistui säkkirobotti. Vanha säkkirobotti "Roope" on saatu esille näyttelyyn.

Vaikka teollisuus työllistää enää merkittävästi pienemmän määrän ihmisiä kuin aiemmin, teollisuutta on yhä olemassa. Teollisuuden palveluksessa työskenteli Porin seudulla 1950-luvulla noin 10 000 henkilöä, nykyään noin puolet vähemmän. Silti täällä edelleen sahataan, valetaan, valmistetaan ja tuotetaan kuten jo sata vuotta sitten. Yötä, päivää syntyy lautaa, lankkua, auton osia, energiaa, muovikalvoja ja -säkkejä, leikkuupuimureita, kartonkia, robotteja sekä monia muita tuotteita.

Teollisuus oli, teollisuus on -näyttely on esillä 23.9.2016 – 30.4.2017.


Rosenlew-museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11 – 17, liput 1 / 2 / 4 €.
Rosenlew-museo, Kuninkaanlahdenkatu 14 (Aittaluoto), Pori.
Museossa on nähtävillä myös Rosenlew-yhtiön toimintaa esittelevä perusnäyttely.

Lehdistökuvia näyttelystä:
http://www.pori.fi/kulttuuri/museot/rosenlew-museo/tiedotusvalineille/lehdistokuvia.html

Rosenlew-museossa järjestetään syksyn aikana myös juhlavuoteen liittyviä tapahtumia, joissa hyödynnetään muistelmia ja tarinoita menneisyydestä. Esimerkiksi:

Tua tuffas museoo! Isänpäivänä su 13.11. Kaksi yhden hinnalla museon näyttelyihin kello 11-17. Muistellaa, millast enne oikee oli ja paistetaa plättei pääl. Lisäksi Elämän reppu -monologiesitys.

Tehtaan joulupuuro. Su 18.12. klo 14-16 Museossa matkataan menneiden vuosikymmenten tunnelmaan. Voit mm. tavata pomoja ja duunareita tehtaiden historiasta näyttelijöiden esittämänä. Halutessasi voit osallistua draamaan tai vain seurata sivusta. Puuro sisältyy pääsymaksuun. Tapahtuman järjestävät Taike ja Rosenlew-museo.

Lisätietoja näyttelystä ja tapahtumista:
Rosenlew-museon intendentti Leila Stenroos p. 044 701 9510, leila.stenroos@pori.fi

Aittaluoto-kaupunginosa tehtaiden kyljessä (julkaistu 12.3.2015)

Rosenlew-museossa on esillä Porin 7. kaupunginosaa eli Aittaluotoa käsittelevä näyttely.
Porin keskustan läheisyydessä Kokemäenjoen varrella sijaitseva Aittaluodon kaupunginosa yhdistetään useimmiten teollisuuteen. Alue, joka koostui 1700-luvun alussa autioista saarista, on kokenut isoja muutoksia. Maankohoamisen ja Herralahden kuivattamisen ansiosta se on nykyään yhtenäistä maa-aluetta. Teollisuus valtasi aluetta voimakkaasti 1800-luvun lopulta lähtien. Asujat olivat lähes pelkästään tehtaiden työväkeä. Nykyiset aittaluotolaiset, joita on yhteensä noin 500, käyvät töissä jo muuallakin kuin kotikaupunginosassaan.

Alueen muutosten jäljille pääsee mm. havainnollisen kuvamateriaalin ja karttojen avulla. Näyttelyssä on nähtävillä kuvapareja, joissa mennyt ja nykyaika vuorottelevat. Useista arkistokuvista koostettu digitaalinen kuvateos esittää, mitä kaikkea maisemassa on tapahtunut noin 120 vuoden aikana. Kruununviljamakasiini, jossa Rosenlew-museo nykyään sijaitsee, on yksi alueen pysyvimmistä maamerkeistä.

Näyttelyssä on käytetty kirjallisten lähteiden lisäksi alueen asukkaiden kertomuksia elämästä Aittaluodossa 1950 - 1960 -luvuilla. Näitä on tuotu esiin mm. sarjakuvien muodossa. Näyttelykävijät saavat myös koetella taitojaan eräässä pelissä, joka oli työväenasunto Hennalan pihalla hyvin suosittu 50 vuotta sitten.

Yleisöllä on mahdollisuus kerryttää näyttelyä tuomalla museoon omia muistojaan ja esimerkiksi valokuvia eri ajoilta. Osa niistä voidaan liittää osaksi näyttelyä. Kuvia voi toimittaa suoraan Rosenlew-museoon. Digitaaliset kuvat voi tietoineen lähettää osoitteeseen rosenlew-museo(at)pori.fi. Lue lisää ohjeita täältä.

Aittaluoto-näyttely Rosenlew-museossa 13.3. – 4.10.2015.

Rosenlew-museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11 – 17, liput 1 / 2 / 4 €.
Rosenlew-museo, Kuninkaanlahdenkatu 14, Pori.
Lisätietoja: Rosenlew-museon intendentti Leila Stenroos p. 044 701 9510, leila.stenroos(at)pori.fi


Aittaluoto-muistelutilaisuus Rosenlew-museossa (julkaistu 3.6.2014)

Muistatko vielä Aittaluodon Hennalan tai niin sanotun kivitalon? Kiinnostaako Aittaluodon historia? Tule muistelemaan Aittaluotoa Rosenlew-museoon torstaina 12.6. klo 17.00–18.30.

Porin 7. kaupunginosa eli Aittaluoto liitetään usein teollisuuteen ja Rosenlewiin, mutta tehtaiden kupeessa on asunut ja asuu yhä suuri joukko ihmisiä. Aiemmin he olivat pääasiassa tehtaan työntekijöitä perheineen. Nykyisten aittaluotolaisten elämä ja työ levittyy laajemmalle. Aittaluodon alueeseen, Hennalaan, kivitaloon, rautatiehen, tai esimerkiksi aittaluotolaisten urheiluun liittyy kuitenkin paljon erilaisia muistoja. Rosenlew-museo kerää Aittaluotoon liittyviä muistoja ja tarinoita.

Muistitiedolla on suuri merkitys paikallishistoriatutkimuksessa. Se tuo uusia näkökulmia ja antaa tietoa ihmisten elämästä ja arjesta eri tavalla kuin perinteinen historiantutkimus. Nyt kerättävää muisteluaineistoa tullaan hyödyntämään Aittaluodon historiaa esittelevässä näyttelyssä, joka avataan Rosenlew-museossa keväällä 2015. Illan aikana katsotaan vanhoja valokuvia ja muistellaan elämää Aittaluodossa. Voit halutessasi ottaa mukaan omia valokuvia tai muuta Aittaluotoon liittyvää materiaalia.

Tilaisuus on kaikille avoin. Aittaluoto-muistelutilaisuus Rosenlew-museossa torstaina 12.6.2014 klo 17.00 – 18.30. Rosenlew-museo, Kuninkaanlahdenkatu 14, Pori. Tervetuloa! Lisätietoja: Rosenlew-museon intendentti Leila Stenroos, p. 044 701 9510 tai leila.stenroos@pori.fi

Meripihkasta teknologiaksi -näyttely avautuu (17.3.2014)

Porissa, Rosenlew-museossa avautuu tiistaina 18.3.2014 sähkön historiasta ja tutkimuksesta kertova näyttely Meripihkasta teknologiaksi.

Ihminen on havainnut sähköä luonnossa koko olemassaolonsa ajan. Antiikin kreikkalainen Thales Miletolainen havaitsi, että villakankaalla hangattu meripihka vetää puoleensa erilaisia kevyitä kappaleita, kuten höyheniä, hiuksia ja oljenpalasia. Tuolloin sähköä pidettiin lähinnä henkimaailman ilmiönä, eikä sille keksitty hyötykäyttöä. Kreikan kielen meripihkaa tarkoittava sana "elektron" on kuitenkin yhä monissa kielissä käytössä sähköön liittyvässä sanastossa.

Sähköntutkimus alkoi tieteellisemmällä otteella 1600-luvulla. Staattista hankaussähköä onnistuttiin varastoimaan Leydenin pulloon 1740-luvulla. Sähkömagnetismin löytämisestä 1820-luvulla alkanut kokeiden sarja johti mm. sähkömoottorin, dynamon, lennättimen, puhelimen ja radion keksimiseen.

Näyttely tulee Sähkömuseo Elektrasta. Esillä on myös Helsingin yliopistomuseon kokoelmista peräisin olevia sähköntutkimus- ja opetusvälineitä sekä sähköterapialaite. Eläinsähköstä esimerkkinä olevat, kihdin hoitoon käytetyt sähkörauskut ovat esillä vain kuvissa.

Porissa näyttelyyn on liitetty mukaan paikallisesta sähköhistoriasta kertovaa aineistoa: generaattori, jolla Porin ensimmäiset sähkövalot sytytettiin Isonsannan sahalle vuonna 1882. Näyttelykävijät pääsevät myös itse kokeilemaan meripihkan sähköistymistä sekä sähkön tuottamista polkupyörää polkemalla. Lisäksi mukana ovat Tekniikan museossa tuotetut Suomen sähköistymistä ja kodin varhaisia sähkölaitteita esittelevät osiot.

Näyttelyn avajaiset tiistaina 18.3. klo 11-12 ovat osa senioriviikon tapahtumapäivää. Kaikille avoimissa avajaisissa voi tutustua näyttelyyn ilman pääsymaksuja. Avajaisissa kuullaan Palmgren KlaTek –ryhmää (=klassinen ja teknologia), jonka esitys kuvaa musiikin sähköistymistä ja sitä, mitä uusia ulottuvuuksia klassinen musiikki saa yhdessä teknologian kanssa.

Meripihkasta teknologiaksi -näyttely Rosenlew-museossa 18.3. – 28.9.2014.
Rosenlew-museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11 – 17, liput 1 / 2 / 4 €.
Rosenlew-museo, Kuninkaanlahdenkatu 14 (Aittaluoto), Pori.

Tervetuloa!


Lisätietoja:
Rosenlew-museon intendentti Leila Stenroos p. 044 701 9510, leila.stenroos@pori.fi


Rosenlew-museo kunnosti Porin Matin ja kerää nyt muistoja porilaisista tulisijoista (21.11.2013)


Satakunnan Museon Rosenlew-museossa on tutkittu tarkoin Rosenlewin yhtä tunnetuinta tuotetta, Porin Matti -lämmitysuunia. Museon juuri avattu Porin Matin kunnostus -nettisivusto esittelee tapauskertomuksena yhden lämmitysuunin kunnostuksen. Sivustolla voi seurata vaihe vaiheelta, mitä Porin Matille tehtiin kunnostuksen aikana. Kyseessä oli yksityishenkilön omistama uuni, joka lainattiin kunnostusta varten museolle. Uudelta sivustolta voi saada vinkkejä käytetyn Porin Matin kunnostukseen.

Sivusto tuotettiin museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKOn tuella. Rahoitusta saatiin myös Porin Matteja nykyään valmistavalta PK-levy Oy:ltä. Käsikirjoituksen sekä uunin kunnostustyön teki Satakunnan Museon konservaattori Kaisa Lindewall. Kunnostussuunnitelmaa tehdessä asiantuntija-apua antoi muurari Manne Stenroos. Sivuston valokuvat otti Mika Haavisto ja ulkoasun suunnitteli Ville Raikko.

Porin Matin kunnostus -sivuston osoite:
www.pori.fi/rosenlew-museo/porinmatinkunnostus

Työ porilaisten lämmityslaitteiden parissa jatkuu. Satakunnan Museon ylläpitämällä Kerro museolle.fi -sivustolla on auennut kaikille mahdollisuus kertoa kokemuksiaan porilaisista tulisijoista. Porin Matin lisäksi kysely koskee siis esim. Kotiliesiä ja Porin Maijoja. Sivustolle odotetaan muisteluita porilaislähtöisten lämmitysuunien tai hellojen hankinnasta, käytöstä, asennuksesta, kunnostuksesta, kuljetuksesta, valmistuksesta tai muusta aiheeseen liittyvästä. Sinne voi lisätä myös teemaan liittyviä valokuvia.
Keruun kautta saatava materiaali siirtyy museon käyttöön. Kaikille avoin muistelusivusto antaa muistelijoiden itse valita, tuleeko oma tarina myös muiden nähtäville nettiin vai pelkästään museon tietoon. Keruu on käynnissä vuoden 2014 loppuun asti.
Kerro museolle -sivustolle pääsee muistelemaan osoitteessa:
www.kerromuseolle.fi/muistelu/porinmatti/


Lisätietoja:
Rosenlew-museon intendentti Leila Stenroos p. 044 701 9510, leila.stenroos@pori.fi