Tulosta Tulosta
A A
pori.fi / Kysymystori

Uusimmat

RSS (Ohje)

Kysymystorilla virkamiehet vastaavat kuntalaisten kaupungin asioita koskeviin yleisiin kysymyksiin.

Henkilökohtaisiin, yksityiskohtaisiin tai pitkiin kysymyksiin kysymystorilla ei ole mahdollista vastata. Jatkokysymyksissä toivotaan, että kysyjä ottaa yhteyttä suoraan vastaajaan.

Usein kysytyistä kysymyksistä tai muista vastauksista saatat löytää heti vastauksen kysymykseesi.

Palautetta voit antaa palautelomakkeella .
Vikailmoituksen tekeminen .


Nettisivuiltanne löytyy Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vain vuosille 2002-2004. Onko sitä päivitetty vuoden 2004 jälkeen?
Kysyi Nuorten osallisuudesta kiinnostunut (04.08.2011 | 14:23)

Uutta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa/lastensuojelusuunnitelmaa työstetään parhaillaan ja heti kun se on valmis ja hyväksytty, niin se laitetaan myös nettiin kaupungin julkaisuihin.

Vastasi johtava sosiaalityötekijä Leila Linnainmaa (06.02.2012 | 15:19)
Onko tarkoitus että Kangastentielllä ja Pellemiljoonantiellä asuvat eivät saa poistua korttelistaan? Ajotiet on tukittu suluilla... Aamuisin ja iltapäivisin on aivan mahdotonta päästä Pörkkinäistentielle, kun autoja tulee Vähärauman ja Leppäkorven suunnasta jatkuvalla syötöllä. Lisäksi risteys on näin talvisin erittäin liukas, joten siitä ei niin vain lähdetäkään pieneen väliin. Niilolantien kautta on ainut pääsy Professorintielle, mutta tie on ahdas ja kun vielä kadun varteen on pysäköity autoja pienenee ajoväylä lisää...entä onko pienten lasten kotikatu turvallinen kun siitä ajaa lähes koko ajan autoja läpikulkutarkoituksessa (erittäin suurella vauhdilla). Kun kerran Pellemiljoonantieltä tehtiin pyörätie professorintielle, niin eikö siitä voitu samalla tehdä kunnon ajoväylä?
Kysyi Suivaantunut (17.01.2012 | 08:43)

Viikinäisten alueella kirjoittajan esiin tuomat esteet tukevat asemakaavaa. Kaikki yhteydet eivät ole tarkoitettu autoille, vaan osat tietyt ovat on rauhoitettu kevytliikenteen tarpeisiin, jolloin samalla aluetta saadaan rauhoitettua. Autoesteitä joudutaan pääsääntöisesti laittamaan, koska liikennemerkit eivät pelkästään riitä, vaan niiden sanomaa rikotaan surutta! Niilolantietä ei ole myöskään tarkoitettu läpikulkuliikenteelle.

Asuntoalueilta pääkaduille tulo aiheuttaa monasti pientä viivettä, koska pääkadun liikennemäärät ovat sen verran isoja ainakin ruuhka aikoina. Pellemiljoonantieltä Pörkkinäistentielle ei ole Porin pahimpia. Autolla on myös lupa kiertää hieman, eikä kaikki suorat yhteydet pidäkään olla autoille.

Vastasi Setälä Markku (06.02.2012 | 10:05)
Seuraavana moottoritie Tikkakoskelle
00:01
Hyvät liikenneyhteydet ovat yksi aluekehityksen keskeisimmistä avaintekijöistä. Tässä suhteessa Jyväskylän seudun ja koko Keski-Suomen tilanne on melko hyvä. Valtakunnan valtaväylä, nelostie halkoo maakunnan etelä-pohjoissuunnassa.
Nykyinen nelostie ei kuitenkaan kaikilta osin vastaa kasvavia liikennemääriä, vaikka Lusi–Vaajakoski-välin remontin valmistuminen on parantanut huomattavasti tilannetta. Seuraava urakka on nelostien rakentaminen moottoritieksi Jyväskylän kaupungin alueella. Ensimmäinen tavoite on moottoritien saaminen Kirristä Tikkakoskelle ja myöhemmin Äänekoskelle saakka.
Kirri–Tikkakoski-moottoritie maksaa alustavan arvion mukaan noin 100 miljoonaa euroa. On tärkeää, että hanke nostetaan tieinvestoinneissa kärkipäähän. Kyseessä on sekä valtakunnallisen valtaväylän parantaminen että erittäin keskeinen Jyväskylän kaupungin sisäinen liikenneyhteys. Tien liikenneturvallisuus on heikko, joten siksikin moottoritien rakentamista on perusteltua kiirehtiä.
Liikenneinvestoinnit ovat viime vuosina kasautuneet aivan kohtuuttomasti Etelä-Suomen ja erityisesti pääkaupunkiseudulle.
Tieinvestoinneissa on nyt maakuntien vuoro ja yksi kiireellisimmistä on Kirri–Tikkakoski-moottoritie.
USKALTAAKO PORI LÄHTEÄ SAMALLE LINJALLE SIIS KOKO SATAKUNTA.PITÄISI MIELESTÄNI!!
Kysyi Motaria rakentaa (20.01.2012 | 00:09)

Liikenneinfran ts. pääväylien rakentaminen on ollut hyvin vähäistä Satakunnan alueella, kuten valitettavasti myös koko Suomessa. Uusien hankkeiden aloittaminen on kiven takana. Satakunnassa ja myös Varsinais-Suomessa on ollut hyvin laaja yksimielisyys siitä, että seuraava hanke olisi Pori - Turku yhteysvälin kehittäminen. Hanke pitäisi olla kärkipäässä, jos jotain uusia avauksia valtiovalta tekee. Toivoa sopisi, että tämä hanke saisi pian aloitusmäärärahansa! Yhteisymmärryksestä eikä lobgbauksesta tämä ei ole kiinni.

Vastasi Setälä Markku (06.02.2012 | 09:53)
Onko laillista että aamu kahdeksan jälkeen menee KUORMA-AUTO auraa MAANTIKADUN KEVYTLIIKENNE VÄYLÄÄ ?? Minusta näytti kyllä aika VAARALLISELTA ja suorastaan edesvastuuttomalta touhulta liikkua kuorma-autolla niinkin vilkasliikenteistä väylää siihen kellon aikaan.Kysymeyksen lisäksi toivonkin teidän päättäjien ottavan ja menevän sinne itte kävelemään,pyöräilemään ja muuton vaan liikkumaan niin näette mistä on tässä kyse.
Kysyi sivustamennyt (25.01.2012 | 12:17)

Talvikunnossapitoa tehdään kaikkina kellon aikoina tilanteen mukaan. Mikään päätös ei estä kunnossapidon suorittamista myös ruuhka aikoina. Joustavuutta ja toisten huomioimista edellytetään molemmilta puolilta. Tienkäyttäjien kannalta olisi toivottavaa, että ruuhka aikoina ei oltaisi keskeisillä paikoilla, mutta aina tätä ei voida välttää. Pääasia on, että niin kadut kuin kevytväylät olisivat mahdolliasimman pian turvallisia ja ajettavassa kunnossa.

Vastasi Setälä Markku (06.02.2012 | 09:44)
Mitkä ovat parillisia ja parittomia päiviä, ettei tule pysäköityä 5 osassa väärään paikkaan.
Kysyi Juhani (01.02.2012 | 19:28)

Parittomia päiviä ovat 1, 3, 5 jne ja parillisia vastaavasti 2, 4, 6 jne. Oleellista on, että pysäköintikielto on voimassa kello 8:sta seuraavaan päivään kello 8:aan. Näin sanoo tieliikenneasetus.

Vastasi Setälä Markku (06.02.2012 | 09:38)
henkilöstöjaostolla on 23.5 pöytäkirjan mukaan ollut kokous 20.6. Miksei tästä kokouksesta ole esityslistaa/pöytäkirjaa näkyvillä?
Kysyi c* (21.06.2011 | 14:06)

Hei!

Henkilöstöjaoston kokous pidettiin 21.6.2011.

Esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät kohdasta päätöksenteko, jossa on tällä hetkellä esillä syksy 2011 sekä kuluva vuosi.

Vastasi henkilöstöassistentti Suominen Heidi (03.02.2012 | 11:21)
Hei
Missähän mahtaa olla, Noormarkun kuntaliitoksen jälkeen, Porin korkein kohta ? sekä maantieteellinen keskipiste ?
Kysyi Level (15.07.2011 | 13:41)

Mahdoton tehtävä laskea tarkka keskus Poriin, tarkoittaa että pitäisi kartoittaa merenranta cm tarkkuudella! No, tuo on likimääräinen mantereen keskusta Porille, jos merialue mukana, keskus menee joen suistoon!

Ilmakuva asioissa auttaa kaupungingeodeetti Kalle Salonen.

Vastasi Porin kaupunki/kaupunkimittaus Seppo Mäkeläinen (03.02.2012 | 09:49)
Miksi Porin Palveluliikelaitoksen siivoojilta ei vaadita alansa koulutusta?
Kysyi Ihmettelijä (09.11.2011 | 17:16)

Palveluliikelaitos kouluttaa myös oppisopimuksella puhtausalan työntekijöitään laitoshuoltajan ammattitutkintoon. Näin ollen alan koulutus ei ole ainoa kriteeri rekrytointitilanteessa.

Vastasi Palvelupäällikkö Outi Kunnas (02.02.2012 | 14:20)
Kysymys kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkoselle.
Onko kaupungin hankintastrategiassa mainintaa, että kaupunki pyrkisi tilaamaan tuotteita suoraan tuottajalta/valmistajalta/palvelujen tarjoajalta ilman rahastavia väliportaita.
Kysymyksen aihe tuli SK:n Satamaito uutisoinnista.
Uutisessa kerrottiin, että Porin kaupunki tilaa maidot Kespro Oy Porin tukusta.
Onko tutkittu mahdollisuutta ostaa maidot suoraan Satamaito Oy:ltä?
On aivan selvää, että kyseinen tukkuliike ottaa välityspalkkion myymistään tuotteista.
Hyvää loppuvuotta 2011 ja kiitos vastauksesta jo etukäteen.
Kysyi Porilainen (26.08.2011 | 07:53)

Hankintalainsäädäntö (Laki julkisista hankinnoista (348/2007) sekä hankintalain muutos 321/2010) velvoittaa julkisten hankintojen kilpailuttamiseen sekä kilpailumenettelyyn osallistuvien tasapuoliseen ja syrjimättömään kohteluun.

Porin kaupungin yhteishankinnat kilpailutetaan lähes aina avoimella menettelyllä, jolla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen HILMA:ssa (www.hankintailmoitukset.fi) ja jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen. Tarjouksen voi siten tehdä tuottaja/valmistaja/palvelujen tarjoaja, mutta myös tukkuliikkeet.

Porin kaupungin hankintapalvelut kilpailutti myös elintarvikkeet avoimella menettelyllä. Yhtenä tuoteryhmänä elintarvikkeissa oli maitotaloustuotteet (nestemäiset maitotuotteet, juustot, muut maito-tuotteet), johon saatiin tarjoukset neljältä tukku-/vähittäisliikkeeltä sekä Valio Oy:ltä. Osuuskunta Satamaito ei tarjonnut mahdollisuutta ostaa heidän maitotaloustuotteittaan suoraan, lukuun ottamatta Maantiekadun ravintokeskusta (kaupunginsairaala), jonne se tarjosi nestemäisiä maitotuotteita. Näin ollen ainoa mahdollisuus ostaa Osuuskunta Satamaidon tuotteita muille, kuin Maantiekadun ravintokeskukselle, on hankkia niitä väliportaan kautta, joka hankintapäätöksen mukaan on Kespro Oy ja joka ainakin toistaiseksi toimittaa Satamaidon tuotteita. Hankintapäätös, kokonaistaloudellisin valintaperustein, maitotaloustuotteiden osalta on seuraava: Kespro Oy, täydentävänä Valio Oy ja Osuuskunta Satamaito (vain Maantiekadun ravintokeskus, nestemäisiä tuotteita).

Lyhyesti todettuna kilpailutukset ovat pääsääntöiset avoimia kaikille tarjoajille ja mikäli tuottaja/valmistaja/palvelujen tarjoaja ei tarjoa tuotteitaan, ei hankintalain mukaan ko. tarjoaja ole mukana vertailussa, hankintapäätöksessä eikä siten hankintasopimusta / suoraostoja voi tehdä.

Vastasi hankintapäällikkö Outi Karinharju (02.02.2012 | 12:02)
Kukahan tuosta Yyterin kehittämisestä on ns. vastuussa. Olen itse muuttanut aikoinaan (n. 20 vuotta sitten) pois alueelta ja palasin äskettäin vierailulle. Alue tuntui olevan todella rempallaan, leirinnän aita todella huonossa kunnossa, vessoja/roskakoreja ei missään, osa rannalla olevista rakennuksista kaipaisi huoltoa tai osittain peittynyt hiekkaan.Väistämättä tuli mieleen, että onko alue jätetty luonnontilaan tai sitten sitä hoitava instassi ei ole tehtävien tasalla. Valitettavasti en voi suositella paikkaa tuttavilleni pääkaupunkiseudulla loman etc viettoon.
Eli onko Yyterin osalta ylipäätänsä mitään suunnitelmaa vai annetaanko saman menon jatkua?
Kysyi Yyteriläinen (15.08.2011 | 13:41)

Hei
Moni asia Yyterissä on tosiaan rempallaan. Isoin asia Yyterin Sannat on kuitenkin kunnossa. Natura-alueen suojelun toteuttaminen on monia vuosia ollut avoimena ja se on jossain määrin haitannut palvelujen kehittämistä. Nyt maanomistajat ovat hakeneet ja saaneet rauhoituspäätöksiä. Myös Porin kaupunki valmistelee hakemusta omille mailleen.
Syksyn jälkeen monia toimenpiteitä on käynnistetty. Leirintäalueen aita on uusittu. Sisääntuloalue siistitään ja myös huoltoa sannoilla parannetaan. Meriravintolasta rantaan rakennetaan esteetön lankonki ohjaaman liikkumista.
Porin kaupunginhallitus on 30.1.2012 hyväksynyt Yyterin kehittämisen yleissuunnitelman. Siihen voi tutustua verkossa osoitteessa pori.fi ja kaupunkisuunnittelu.
Yyteri pesee kasvojaan ja odottaa ihailijoitaan.


Vastasi Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä (02.02.2012 | 08:58)
Koska Mäntyluodon sataman rikastepurkauksen nykytilasta ja -tavasta on info-tilaisuus?
Kysyi Koska? (17.08.2011 | 14:39)

Meillä ei ole tarkoitusta järjestää asiasta tiedotustilaisuutta. Nykytoiminta on ympäristöluvan mukaista ja valvova viranomainen ottaa asiaan kantaa jos tarvetta.

Vastasi Satamajohtaja Jaakko Nirhamo (01.02.2012 | 13:55)
Löytyykö Porin karttapalvelu tosiaankin osoitteesta
http://map3.centroid.fi/palautepori/,
kuten kerrotaan sivulla
http://www.pori.fi/kartat.html?
"Porin karttapalvelu löytyy osoitteesta:
True-ortokuvat (2005)"
Kysyi Paikkatietoako? (04.01.2012 | 10:05)

Kiitos hyvästä kysymyksestä - sivustolla oli todellakin harhaanjohtavaa tietoa.

Tässä lisäselvitystä :

http//map3.centroid......jne laitettiin palvelimelle aikanaan siksi, että silloin ei raskaita kuva-aineistoja saatu kaupungin omaan karttasovellukseen. Sittemmin tilanne on muuttunut ja http//www.pori.fi/kartat....jne toimii ja pystyy näyttämään myös raskaat ilmakuva-aineistot.

Osoitteissa oli tästä syystä selkeä ristiriita käyttäjän kannalta ( kaksi eri osoitetta samalle asialle ) - tämä ristiriita on nyt poistettu.

Seuraava huomio kiinnittyy aineiston päivittämiseen muutaman muunkin aineiston osalta.

Toivottavasti tämä vastaa kysymykseenne.

Vastasi kaupungingeodeetti Kalle Salonen (01.02.2012 | 09:03)
Lainaus YLE-satakunta uutisista: Parkkipirkko armahti rumpalia Porissa.
Voiko tästä päätellä että kun laittaa rumpukapulat etuikkunaan niin se oikeuttaa armahdukseen jos on saanut pysäköintisakon. Ja jos ei niin mitkäköhän syyt sitten oikeuttavat. Köyhyys vai mikä?
Kysyi köyhä yksinhuoltaja (20.01.2012 | 09:44)

Valitettavasti tähän kysymykseen on vähän hankala vastata, koska tarkastajista ei kukaan ole ollut tapahtumassa osallisena, voiko olla kysymys yksityisestä pysäköinninvalvonnasta? Kunnallisilla pysäköinnintarkastajilla on aivan selvät säännöt ja ohjeet pysäköinninvalvonnasta. Pysäköinnintarkastaja palauttaa kaikki kirjoittamansa virhemaksulaput numerojärjestyksessä toimistoon, joten väittämä lapun repimisestä ei varmasti kunnallisella puolella pidä paikkaansa.

Vastasi toim.hoit. Piilo Liisa (31.01.2012 | 10:33)
Satakunnan Kansan nettisivuilla oli uutinen Taavi-sillan talvitelakoinnille menosta. Tämä herätti keskustelua siitä, miten ennen Kirjurinluotoon mentiin. Tiedossa on, että veneillä ja losseilla. Nyt on kuitenkin epätietoisuutta siitä, mistä veneet ja lossit ovat kulkeneet ja millaisia ne lossit olivat. Itse olen sitä mieltyä, että lossi meni siitä oluttehtaan rannasta kohden Kirjurinluodon Taavi-kioskia. Onhan siinä rannassa vielä jäljellä se lossin rantautumisrakennelmat. Veneet olisivat puolestaan lähteneet nykyisen Taavi-sillan viereiseltä porraslaiturilta kohden Taavi-Pubin ja Taavi-laiturin välistä aluetta. Siinä kohtaa rannassa, missä nyt on pyöreitä kiviä, oli mielestäni ennen se veneiden Kirjuriin tulopaikka eli puinen porraslaituri.
Voisiko joku Satakunnan Museosta vastata tähän ja selvittää asian niin, että kenellekään ei jäisi enää jossittelun paikkaa?
Kysyi DPN (10.11.2011 | 08:53)

Pahoittelen viipynyttä vastausta! Kirjurinluodolle kulkemisesta ei ole tehty tutkimusta tai muuta julkaisua, joka kertoisi perusteellisesti mistä lossit ja veneet ovat eri aikoina kulkeneet ja millaisia ne ovat olleet. Tyhjentävää vastausta on siis mahdoton tässä antaa, mutta joitakin tietoja toki löytyy:

Kirjurin ja kaupungin väliä on eri aikoina kuljettu soutuveneillä, moottoriveneillä, losseilla ja sähkölautalla. Reititkin ovat vaihdelleet. 1910-1930-lukua koskevan muistitiedon mukaan yksityiset soutajat odottelivat asiakkaita kaupungin puolella Suomalaisen Klubin kohdalla eli nykyisen Taavi-sillan paikkeilla. Taavi Koskisen ensin moottori- ja myöhemmin sähkökäyttöinen lautta liikennöi ensimmäistä kertaa kesällä 1933 samalta paikalta ja oli viimeisen kerran käytössä vuonna 1965. Raumansillan paikkeilla kulkenut Hanhiluodon lossi ja hieman alempana joella kulkenut Hevosluodon lossi lopettivat liikennöinnin kun Raumansilta valmistui vuonna 1974.

Satakunnan Museon kokoelmista löytyy jonkin verran valokuvia Kirjurin veneistä ja lautoista. Kuviin pääsee tutustumaan paikan päälle sopimalla ajankohdan museon kuva-arkistonhoitaja Mervi Ahon kanssa (p. 044-701 1062). Yksi kuvaesimerkki vuodelta 1968 löytyy museon Pori, kesä ja kamera -verkkonäyttelystä: http://www.porikesakamera.blogspot.com/ . Kirjurin historiaan voi tutustua internetissä myös lukemalla Suistolaisten puisto -julkaisua (pdf, 2,67 Mt). Myös esim. Jaakko Leppäsen ja Antti Suomisen Muistojen Pori -kirjassa on hieman kuvia ja tietoa Kirjurin lauttaliikenteestä.

Vastasi amanuenssi/Satakunnan Museo Johanna Jakomaa (31.01.2012 | 09:20)
Hei,
Miksi kysymystorin vanhoja kysymyksiä ei enää pysty tarkastelemaan? Jos valitsen aihealueen ja vuoden ja klikkaan "Etsi kysymystorilta" vastauksena on aina 0 hakutukosta.
Ennen osion muuttumista toimi ihan ok, nyt ei onnistu
Kysyi Utelias (22.01.2012 | 08:17)

Hei Utelias!

Kysymystorilla on ollut teknisiä ongelmia. Siitä syystä hakutulos on ollut nolla. Toinen mahdollisuus on se, että aikaisimpina vuosina ei ole ollut kaikkia samoja aihealueita. Esim. Puistot ja viheralueet -aihealueelle ei ole voinut antaa vastauksia kuin vasta vuosina 2011 ja 2012.

Toivon, että ohjelman virheet ovat nyt kaikki saatu kuntoon. Kyselyitä asiasta on useita. Tällä vastauksella kuitataan muutkin kysymystorin ongelmia/vastaamattomuutta käsittelevät kysymykset.

Vastasi It-palvelut, pääsuunnittelija Kaija Laurila (30.01.2012 | 16:27)
Moi
Olen ajanut Onnenkiven päiväkodin ohi.
Miksi sitä on remontoitu? Mikä siinä oli vikana?
Kysyi muuten vaan (18.01.2012 | 07:48)

Onnenkiven päiväkoti ei ole kaupungin kiinteistö, vaan päiväkoti toimii vuokratiloissa. Kiinteistön asioista vastaa Pihlavan Lämpö Oy.

Remonttia on tehty viime kesänä. Päiväkodin työntekijät ovat olleet tyytyväisiä tehtyihin korjauksiin. Tarkempia yksityiskohtia remontista voi kysyä rakennuksen omistajalta.

Vastasi varhaiskasvatuspäällikkö Välimäki Ritva (30.01.2012 | 15:39)
Milloin jokeen asennetaan joen jäädytystä auttavat puomit? Sunnuntaiksi ennustetaan ainakin Forecan mukaan kovaa pakkasta.
Kysyi ei tulvaa kiitos (05.01.2012 | 09:36)

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan hyydepuomit on asennettu Kokemäenjoelle Porissa Tiimanninnokan tietämille, Ulvilaan ja Kokemäelle.

Vastasi Pekka Vuola (30.01.2012 | 09:25)
Mitkä ovat olleet Satakuntaliiton tärkeimmät EU-rahoitteiset projektit kuluvana vuontena?
Kysyi EU (20.10.2011 | 22:22)


Satakuntaliiton EU-rahoitteisia projekteja on vaikea laittaa tärkeysjärjestykseen, koska projektit ovat hyvin erilaisia, eri kokoisia ja koskettavat yhteiskunnan eri osa-alueita. Luettelen joitakin eri alojen hankkeita esimerkiksi:
- Porin yliopistokeskus ja sen eri yksiköt ovat selvästi suurin ja sitä kautta merkittävin kokonaisuus, jota Satakuntaliitto on tukenut. Yliopistokeskuksessa on käynnissä useita erillisiä kehittämisprojekteja.
- merkittävä kokonaisuus on myös Prizztech Oy:n vetämä Satakunnan osaamiskeskusohjelma
- myös SAMK ja toisen asteen ammatillinen koulutus ovat saaneet kehittämistukea
- Erilliset tutkimus- ja kehittämisyksiköt ovat olleet tuen kohteena, joista mainittakoon Magneettiteknologiakeskus Porissa, Vesi-Instituutti Raumalla, Puettavan teknologian tutkimusyksikkö Kankaanpäässä, Satafood Huittisissa ja Pyhäjärvi-Instituutti Eurassa
- myös Ihana-laivalla on ollut useita kehittämishankkeita
- Rakastajat-teatterin kehittämistä on tuettu
- Meriteollisuuden rakennemuutos sai työ- ja elinkeinoministeriöltä erillistä kehittämisrahaa liiton kautta
- pitkään vireillä ollut Porin Kauppahallin kehittämishanke sai myös liitolta rahoituspäätöksen v. 2011


Vastasi Aluekehitysjohtaja, Satakuntaliitto, (02) 620 4300 Heikki Juurinen (30.01.2012 | 09:17)
Sk. 20.01.12 kirjoituksen mukaan valvonta maauimalassa on pettänyt pahoin.
Miksi nämä normaaleiksi itseään väittävät, muista piittaamattomat, säännöistä viis veisaavat höyryhäiriköt saavat kiusata muita ja rikkoa kiukaita huvikseen.
Miksi toimittaja on saunassa puku päällä, toivottavasti ei kengät jalassa?
Missä on meidän sääntöjä (myös hygienia) noudattavien oikeudet ja kuka niitä valvoo.
veronmaksajien joukko
Kysyi sääntöjä noudattavat veronmaksajat (26.01.2012 | 07:18)

Oletus olisi, että kun maauimalan talviuinnissa kävijät ovat lähinnä aikuisia niin heidän pitäisi olla myös lukutaitoisia ja noudattaa sääntöjä. Vastaavaan kysymykseen vastattu kysymystorilla 27.1.2012.

Vastasi Lehtimäki Timo (27.01.2012 | 11:40)
Porin maauimalassa on järjestyshäiriöitä. Puolenkymmenen vanhan miehen jengi uhmaa järjestyssääntöjä heittämällä tarpeettomasti lisälöylyä vaikka löylyn heittäminen on kiellettyä. Tämä aiheuttaa enemmistölle saunojia kiusallisen tilanteen ja epämukavuutta.
Satakunnan Kansa uutisoi asiasta puolueellisesti ja virheellisesti ja asettui kieltoja rikkovan vähemmistöterroristiporukan puolelle.
Sauna olisi hyvä entiseen malliin ilman lisälöylyä.
Nyt kuitenkin kaupunki oli lähtenyt terroristijoukkion vaatimuksia myötäilemään nostamalla saunan lämpötilan sataan asteeseen! Silti jotkut yrittivät vielä lisätä löylyä vaikka sauna on100 asteisena aivan liian kuuma.
Miten kaupunki aikoo toimia jatkossa? Mitä aiotte tehdä järjestyssääntöjä rikkoville? Porttikielto? Pannaanko sääntöjä noudattavat kärsimään? Vaikuttiko Satakunnan Kansan kannanotto kaupungin antautumiseen ja meidän enemmistökansalaisten ja veronmaksajien etujen jyräämiseen?
Lämpötilan nostaminen on huono päätös!
Kysyi Uhrit pannaan taas kärsimään (23.01.2012 | 22:17)

Maauimalassa järjestettiin joulukuussa 2011 asiakaskysely, johon vastasi 73 talviuimaria. Vastauskaavakkeessa oli kohta, jossa asiakas sai antaa kommenttia asioista joita haluaisi maauimalassa parantaa. Yli puolet vastanneista halusi, että saunojen lämpötilaa pitäisi nostaa ja löylynheitto sallia. Löylyn heitto on edelleen kielletty koska kiukaan rakenne ei sitä pidemmän päälle kestä. Saunan lämpötilaa nostettiin kiukaan termostaattia säätämällä ja höyrypaineen nostolla, joka pitäisi muutenkin korvata löylyn heiton. Tälläisissä yleisten tilojen vallistsevilla olosuhteilla /lämpötiloilla on se taipumus, että mielipiteet jakautuvat kahtia miten pitäisi menetellä. Lämpötilan nostoa ei tehty lehtitietojen perusteella vaan asiakaskyselyn mielipiteiden perusteella, josta tulokset saatiin vasta Tammikuun alkupuolella.

Seuraamme jatkossa miten mielipiteet jakautuvat koska päätöksiä ei voi tehdä yhden mielipiteen perusteella. Löylyn heiton valvonta on myös ongelmallista kun emme pysty palkkaamaan henkilöä ko. tarkoitukseen.

Vastasi Lehtimäki Timo (27.01.2012 | 11:31)

Etsi kysymystorilta

Aihe Vuosi

tai aikaväli

Hakusana

Sivu päivitetty 06.02.2012