Ohjeita omaisille veteraanin kuoltua
Läheisen ihmisen menettäminen on aina raskas kokemus. Surun keskellä pitäisi kuitenkin hoitaa lukuisat, läheisen ihmisen poismenosta aiheutuvat velvollisuudet. Tähän on lyhyesti koottu tärkeimmät asiat, jotka lesken ja omaisten tulisi tietää.
Vainajan muistaminen
Suruliputus. Liputus järjestetään yleisen tavan mukaan kuolinpäivänä kotona ja työpaikalla. Hautauspäivänä liputetaan kotona ja muistotilaisuuden pitopaikassa.
Kuolintodistus ja hautauslupa
Sairaala toimittaa kuolintodistuksen rekisteriviranomaisille virkateitse sekä antaa yhden kappaleen omaiselle. Hautaamista varten tarvitaan hautauslupa, joka toimitetaan hautauspaikkakunnan hautausmaan omistajalle. Jos vainaja tuhkataan, lupa esitetään krematorion omistajalle. Käytännössä hautaustoimisto hakee hautausluvan vainajan (sairaalasta) noudon yhteydessä.
Hautaustapa
Omaiset voivat valita toimitetaanko arkku- vai tuhkahautaus. Hautaustoimistossa valitaan arkku sekä tarvittaessa uurna. Hautaustoimisto huolehtii vainajan pukemisesta, arkkuun laitosta sekä kuljetuksesta siunaus- tai hautauspaikalle.
Hautaustoimistot hoitavat luotettavasti ja asiantuntemuksella tarvittaessa kaikkia hautaukseen liittyviä asioita: mm. hautausluvan hankkiminen, hautauksen sopiminen (pappi, kappeli, kanttori), hautapaikka, kuolinilmoitus lehteen, muistotilaisuus jne.
Porin seurakunnat antavat rintamaveteraaneille ilmaisen
hautapaikan
ja lisäksi hoitavat veloituksetta haudan avauksen, peittämisen ja havutuksen sekä polttohautauksen tuhkauksen. Tämä koskee myös kirkkoon kuulumattomia veteraaneja. Mikäli vainaja ja / tai kuolinpesä on varaton tai vähävarainen, voidaan kunnan sosiaalitoimistosta anoa hautausavustusta. Kunta vastaa yksinkertaisen hautaamisen kustannuksista kokonaan, jos vainaja on varaton. Kuolinilmoitukseen toivotaan lisättäväksi veteraanijärjestön oma tunnus. Hautakiveä varten valmistetaan veteraanien hautakivitunnuksia, joita voi tiedustella veteraanijärjestöiltä.
Eläkkeet
Veteraanin kuolema aiheuttaa muutoksia lesken eläketurvaan. Sairaala tai hoitolaitos välittää automaattisesti tiedon siellä hoidetun potilaan kuolemasta Väestörekisterikeskukseen, mistä se välittyy esim. Kelaan ja eläkelaitoksiin. Kelaan on hyvä ilmoittaa omaisen kuolemasta, varsinkin jos hän sai Kelan eläkettä. Sieltä saa neuvoja perhe-eläkkeen hakemiseksi. Vainajan käyttämään pankkiin on myös hyvä tehdä ilmoitus, jotta turvataan tilin ja tallelokeron oikea käyttö ja mahdollisesti kuoleman jälkeen liikaa maksettujen eläkkeiden palauttaminen.
Kansaneläkelaitoksen Porin toimisto
, Yrjönkatu 23, 020 435 8700
Sotavammakorvaukset
Tapaturmavirasto maksaa hautausapua, jos sotainvalidin haitta-aste oli vähintään 20 % tai jos kuolema johtui korvattavasta vammasta tai sairaudesta. Asian käsittelyä nopeuttaa ilmoitus kuolintapauksesta tapaturmavirastolle. Leskelle tapaturmavirasto maksaa huoltoeläkettä, jos sotainvalidin haitta-aste oli vähintään 30 % tai jos kuolema johtui korvatusta sotavammasta tai sairaudesta. Huoltoeläkettä ei tarvitse erikseen hakea, vaan tapaturmavirasto antaa siitä päätöksen viran puolesta. Leskelle voidaan toimeentulon vaikeutuessa maksaa myös lisähuoltoeläkettä.
Tapaturmavirasto voi hakemuksesta myöntää 10-25 %:n sotainvalidin leskelle kertakaikkisena korvauksena vuoden huoltoeläkkeen suuruisen summan, mikäli he ovat vailla kohtuullista toimeentuloa.
Perunkirjoitus
Lyhyesti ilmoitettuna perunkirjoitus on verottajalle tehtävä veroilmoitus kuolinpesästä. Perunkirjoitus on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Kaikki hautajaisista aiheutuneet kustannukset (arkku, hautauskulut, kuolinilmoitukset, muistotilaisuuskulut, hautakivi, ym.) saadaan vähentää kuolinpesän varoista tositteiden mukaisesti (muistomerkistä ei tositetta vaadita - pelkkä maininta summan varaamisesta muistomerkkiä varten riittää). Perunkirjoitusvelvollisia ovat yleensä vainajan lähimmät henkilöt, leski ja lapset. Perunkirjoitusta toimittamaan on valittava kaksi esteetöntä uskottua miestä. Perukirjojen osakasluettelot vahvistetaan vainajan kotikunnan maistraatissa.