Hallinto-oikeuskäsittely

Tutustuminen Turun hallinto-oikeuteen 12.3.2008

Esittelijöinä Hannu Renvall ja Paula Olenius

1. Yleistä

Hallinto-oikeus on alueellinen hallintotuomioistuin, joita on Suomessa kahdeksan. Nykyisin Turun hallinto-oikeudessa on 53 työntekijää, joista juristeja 35 ja tuomareita 19. Asiantuntijajäseniä on 7. Tällä hetkellä 95 % asioista (2400 asiaa / vuosi) käsitellään kirjallisena, lastensuojeluasioista kuitenkin suullisia käsittelyjä on 45 % ja suullisten käsittelyjen arvioidaan nousevan ehkä 80 %:iin. Huostaanottoasiat ovat tähän asti muodostaneet n. 5 % kaikista asioista. Lastensuojeluasiat on säädetty käsiteltävän kiireellisinä. Keskimääräinen käsittelyaika lastensuojeluasioissa on ollut 4,3 kuukautta, kaikissa asioissa 9 kk.

2. Lastensuojeluasiat

2.1. Sosiaalitoimen tekemä huostaanottohakemus

Kansliatilat, johon hakemuksen voi tuoda tai postittaa, sijaitsevat 5. kerroksessa. Hakemuksen voi laittaa vireille myös faksilla. Hakemuksen saavuttua hallinto-oikeuden kansliaan asianosaisille (12 vuotta täyttänyt lapsi, vanhemmat, huoltajat, muu lapsen hoidosta vastannut henkilö) lähetetään tiedoksianto huostaanottohakemuksen saapumisesta ja heille annetaan mahdollisuus antaa vastine sosiaalitoimen tekemään huostaanottohakemukseen. Tiedoksianto koskee myös lapselle määrättyä lastensuojelun edunvalvojaa.

2.2. Asianosaisen tekemä valitus viranhaltijan huostaanottopäätöksestä

Asianosaisilla on oikeus hakea muutosta kunnan viranhaltijan tekemään lapsen huostaanottoa koskevaan päätökseen. Muutosta voivat hakea erikseen 12 vuotta täyttänyt lapsi, lapsen vanhempi ja huoltaja sekä henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut. Hakemuksen saavuttua hallinto-oikeuteen se lähettää sosiaalitoimelle pyynnön antaa selitys asiassa. Yleensä selitykselle annettu aika on 14 vrk. Selitys katsotaan saapuneeksi määräajassa, kun se on saapunut hallinto-oikeuden kansliaan määräpäivänä klo 16.15 mennessä.

3. Istunto (suullinen käsittely)

3.1. Keitä paikalla?

Hakemuksessa voi pyytää suullista käsittelyä. Sosiaalitointa voi edustaa esim. lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, hänen esimiehensä ja lakimies, jos lakimiehen mukaantulo tuntuu tarpeelliselta vastapuolen lakimiehen kohtaamisessa. Lakimiehen mukanaolo ei siis ole lain mukaan välttämätöntä, mutta on suositeltavaa, koska lakimies hallitsee mm. prosessin kulun ja termistön. Suullinen käsittely pidetään 1-2 kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä ja se kestää yleensä 2 tuntia.

Asianomistajat kutsutaan istuntoon, mutta läsnäolo ei ole välttämätöntä; asia voidaan käsitellä ilman heidän läsnäoloaankin. Usein asianomistajilla on oma asianajaja mukana. Alle 15-vuotiaita ei ole kuultu istuntosalissa, vaan asiantuntijajäsen ja esittelijä kuulustelevat hänet erikseen ja tilanne videoidaan. Lapsen oma tahto tulla istuntoon vaikuttaa myös siihen, kuullaanko häntä istunnossa. Lapsen ei ole kuitenkaan pakko tulla istuntoon. Lapsen ollessa jo laitoksessa tai muualla hänen kutsunsa osoitetaan esim. laitoksen johtajan tai lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijä kautta. On siis tärkeää, että oikeus saa oikeat yhteystiedot! Kutsut eivät ole oikein hyvin toimineet ja on pohdittu, pitäisikö kutsun annossa siirtyä haastemiesten käyttöön. Notaari tai joku muu on ennen istuntoa yhteydessä kutsuttaviin. Istunnot pidetään yleensä salissa 12 Turussa, mutta niitä on pidetty myös esim. Porin käräjäoikeudessa. Istunnon alkaminen ilmoitetaan pelkästään asianosaisten nimellä, ei asiaa. Jos asiaan tulee lisäselvityksiä ennen oikeudenkäyntiä, ne tulee toimittaa myös vastapuolen tietoon.

3.2. Todistajien kutsuminen

Mikäli asiasta on pyydetty asiantuntijalausunto, ei lausunnon antajan todistajaksi kutsuminen ole yleensä tarpeen. Mikäli lausunto on kiistanalainen, silloin on hyvä kutsua esim. yksi lausunnon tehneistä perhetyöntekijöistä todistajaksi (ei kaikkia). Todistajalla on oikeus korvaukseen ja siitä on hyvä sopia kutsutun todistajan kanssa etukäteen (matkakorvaus, ansionmenetys, palkkio). Jos palkkiosta ja korvauksista ei ole sovittu etukäteen, oikeus tiedustelee todistajan vaatimukset ja sen jälkeen kysyy sosiaalitoimen edustajalta, onko pyyntö kohtuullinen. Sosiaalitoimi maksaa itse kutsumansa todistajien palkkiot, jos todistaja ei tule paikalle virkansa puolesta. Hallinto-oikeus kutsuu todistajat, mutta käytännössä sosiaalityöntekijän kannattaa neuvotella todistajan kanssa etukäteen kutsusta. Kannattaa määritellä, mistä asiasta haluaa todistuksen: Kutsussa kerrotaan, mistä asiasta aiotaan kuulla. Vanhemmilla on myös oikeus pyytää todistajia. Joskus hallinto-oikeus on joutunut rajaamaan todistajien piiriä ja määrää, jottei oikeudenkäynti paisuisi liialliseksi. Hallinto-oikeudesta voi kysyä, ovatko vanhemmat nimenneet todistajia.

3.3. Istunnon kulku

Suullisen käsittelyn on tarkoitus vain täydentää kirjallista aineistoa; pääsääntöisesti hallinto-oikeuskäsittely on kirjallinen prosessi. Vireille panijalla on ensimmäinen puheenvuoro: Sosiaalitoimen ollessa hakijana sosiaalitoimen edustaja pitää alkupuheenvuoron (yleensä huostaanottohakemuksen tehnyt sosiaalityöntekijä). Alkupuheenvuorossa voi viitata asiakirjoihin, ei kuitenkaan kannata lukea niitä ulkolukuna vaan tehdä lyhyt yhteenveto. Siinä on tärkeintä vetää yhteen huostaanoton kolmen kriteerin täyttymisen kannalta olennaiset seikat. Toiseksi kannattaa tuoda esille hakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuneet olennaiset asiat. Puheenvuoro päättyy huostaanottopyyntöön.

Vanhempien puheenvuoron käyttää usein asianajaja, joka saattaa hyökätä jyrkästikin hakemusta vastaan. Puheenvuoroa on syytä seurata ja kirjoittaa kommenttia varten muistiin asiat, jotka eivät pidä paikkaansa tai joihin muuten haluaa palata.. Istumapaikkojen asettelulla pyritään tukemaan sitä, että osapuolet puhuvat keskenään. Keskellä ja muita ylempänä istuu tuomari ja hänen vieressään sihteeri ja asiantuntijajäsen. Asianosaisten kuulemisessa saa myös sosiaalityöntekijä esittää kysymyksiä ja annettuja vastauksia saa kommentoida.

Todistajalle tekee ensimmäisenä kysymykset se, joka on haastanut todistajan. Kysymykset eivät saa olla luonteeltaan kommentoivia tai johdattelevia. Avoimet kysymykset ovat hyviä. Todistajan vastauksista kannattaa tehdä muistiinpanoja loppupuheenvuoroa varten. Todistajien kuulemisen jälkeen on myös mahdollista tehdä kysymyksiä vastapuolelle, mikäli puheenvuoroissa esiin on tullut jotain uutta.

Loppupuheenvuorot käytetään yleensä päinvastaisessa järjestyksessä, käytäntö kuitenkin vaihtelee, usein halutaan antaa asianosaiselle viimeinen puheenvuoro. Ennen niitä on mahdollista pyytää taukoa, jos oikeus ei sitä tarjoa; puheenvuorossa pitäisi sanoa kaikki, mitä vielä asiasta halutaan sanoa. Loppupuheenvuorossa todettaan lopuksi, että haetaan huostaanottoa.

Sellainenkin tilanne on periaatteessa mahdollinen, että istunnossa käsitellään valitusta viranhaltijan tekemästä huostaanottopäätöksestä – vaikka kyseessä on ns. suostumushuostaanotto. Tällöin asetelma istunnossa käänteinen, koska vireille panija on asianosainen, ei sosiaalitoimi.

4. Muuta

• Päätös pyritään saamaan 2-3 viikossa istunnosta, kuitenkin alle kuukaudessa.
• Hakemukseen kannattaa laittaa kaikki lausunnot ym. lisämateriaali heti hakemuksen yhteyteen. Lisäykset tulee toimittaa etukäteen (myös vastapuolelle), koska paikan päällä esitetyt yleensä siirtävät käsittelyä. Jos asiamies on ilmoitettu prosessiosoitteeksi, tiedoksianto hänelle riittää. Valmistautuminen huolellisesti on tärkeää!
• Päätös on annettava tiedoksi todisteellisesti, tiedoksiantoon kaksi nimeä (antaja ja saaja).
• Huostaanottohakemusta varten suoritettu pienen lapsen kuuleminen on lähinnä havainnointia lapsen käyttäytymisestä. Hakemuksessa voidaan myös todeta, ettei lasta ole iän takia voitu kuulla. Olennaista on, että pienenkin lapsen kuulemisvelvoite näkyy asiakirjoissa.
• Jos huostaanottoa ei vahvisteta, lastensuojelun työ asiassa kuitenkin jatkuu.

Laatijat: Marketta Raivio ja Jaana Tervo (kursiivitekstit ovat jälkeenpäin tehtyjä lisäyksiä)