Jälkihuolto

Kehittämisyksikön sosiaalityöntekijät voivat olla mukana jälkihuoltosuunnitelmien tekemisessä kunnan sosiaalityöntekijän tukena. Konsultointia on pyydetty maksukäytäntöihin, jälkihuoltopalveluihin ja jälkihuoltopaikkojen tarjontaan liittyen.

Lastensuojelulaki 75 §:n mukaan lapselle tai nuorelle on järjestettävä sijaishuoltoa,

1. kun huostaanottoon liittyvä kodin ulkopuolinen sijoitus päättyy
2. kun avohuollon tukitoimena järjestetty kodin ulkopuolinen sijoitus päättyy. Avohuollon sijoituksen on tullut kestää yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistua yksin lapseen, jotta kunnalle syntyisi velvollisuus järjestää jälkihuoltoa.

Jälkihuoltovelvollisuus päättyy, kun on kulunut viisi vuotta siitä, kun lapsi on viimeksi ollut lastensuojelun asiakkaana sijoituksen jälkeen. Muutoin jälkihuoltovelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta.

Kaikille lastensuojelun asiakkaille tulee laatia asiakassuunnitelma. Jälkihuollon asiakassuunnitelmassa tulee näkyä

• jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet
• erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle tai nuorelle
• erityisen tuen ja avun järjestäminen lapsen tai nuoren vanhemmille, huoltajille tai muille henkilöille, jotka ovat vastanneet hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan
• miten toimitaan yhdessä lapsen / nuoren ja hänelle läheisten henkilöiden kanssa
• arvioitu aika tavoitteiden toteutumiselle.

Jälkihuolto siis koskee muitakin kuin sijoitettua lasta tai nuorta. Esimerkiksi sijaisvanhempien tukeminen lapsen täysi-ikäistymisen jälkeenkin on tärkeää: Siten tuetaan myös lapsen selviytymistä.

Jälkihuollon tukimuotoja ovat esim. avohuollon tukitoimena käytetyt tukimuodot (esim. neuvonta ja ohjaus, tukihenkilö tai -perhe sekä harrastusten, opiskelun ja työssäkäynnin tukeminen). Perhehoitajille voidaan maksaa korvausta ja palkkaa tai ostaa palvelua laitokselta.

Itsenäistymisvarat

Itsenäistymisvarojen varaaminen koskee lasta tai nuorta, joka on sijoitettu kodin ulkopuolelle

• avohuollon tukitoimena
• huostaanotettuna tai
• jälkihuoltona.

Lapsen tai nuoren tuloista, saamisista tai korvauksista (ei lapsilisästä) on säästettävä vähintään 40 % kuukaudessa hänen itsenäistymistään varten. Näiden varojen ollessa riittämättömät tulee sosiaalitoimen tukea lasta tai nuorta hänen itsenäistymisessään taloudellisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa tarpeellista tukea asumiseen, koulutukseen ja muihin itsenäistymiseen liittyviin menoihin. Sosiaalitoimi voi päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdan. Lähtökohtana on kuitenkin jälkihuollon päättymisen ajankohta. Viimeistään ne on maksettava, kun nuori täyttää 21 vuotta. Sijoituksen päätyttyä sosiaalitoimen tulee antaa selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta. Huoltaja, edunvalvoja ja 15 vuotta täyttänyt lapsi voi pyytää selvitystä myös sijoituksen aikana.

Lisätietoa

Linkkejä:

Sosiaaliportti / Lastensuojelun käsikirja: Jälkihuolto ja Jälkihuollon muistilista

Lastensuojelun jälkihuollon prosessimalli itsenäistyville nuorille (Etelä-Karjalan lastensuojelun jälkihuollon kehittämishanke)

Kirjallisuutta:

Känkänen, Päivi - Laaksonen, Sari. Selvitys sijaishuollon ja jälkihuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista . Lastensuojelun kehittämisohjelma / Sijaishuolto ja jälkihuolto, 2006.

Laaksonen, Sari (toim.). Jälkihuolto-opas. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 17/2004. Lastensuojelun keskusliitto.