Kriisiperhesijoitusmalli

Prosessi kriisiperhesijoituksessa

1. Sosiaalityöntekijän arviointi

• Voiko lapsen sijoittaa kriisiperheeseen
• Hoidettavuus
• Biologisten vanhempien tai muun verkoston taholta tuleva uhka
• Tapaamisten järjestäminen
• Otettava huomioon sekä lapsen että kriisiperheen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus
• Käytännön järjestelyt
• Koulunkäynti ja päivähoito: Koulunkäynnin ja päivähoidon järjestäminen kriisisijoituksen aikana? (onko päivähoito kriisisijoituksen aikana tarpeellinen?). Miten kuljetukset ja niistä aiheutuvat kustannukset järjestetään? Jos päivähoito vaihtuu toiselle kunnalle, on sijoittajakunnan tehtävä maksusopimus.
• Kuljetukset esim. harrastuksiin ja kavereita tapaamaan (jatkuvuus)
• Tarvitaanko HIV- tai hepatiittitesti. Kuka hoitaa ja missä otetaan?
• Kriisisijoituksen esitietolomakkeen täyttäminen (lomake annetaan kriisiperheelle)

2. Toimeksiantosopimus

Sijoituksesta tehdään perhehoidon toimeksiantosopimus. Suunnitellussa sijoituksessa (avohuollon sijoitus esim. vanhemman sairaalahoidon ajaksi) sopimus tulee tehdä viimeistään lapsen siirtyessä kriisiperheeseen, kriisisijoituksessa mahdollisimman pian sijoituksen jälkeen.

3. Maksujen määrittelyt kriisiperheelle

• Sosiaalityöntekijän tulee selvittää oman kunnan toimielimen määrittelemät korvaukset kriisiperheelle. Satakunnan sijaishuoltohankkeen suositukset pyrkivät yhdenmukaistamaan kuntien käytäntöjä, joten niiden huomioon ottaminen kunnan maksukäytännössä on toivottavaa.
• Korvauksia on mahdollista korottaa lapsen hoitoisuuden perusteella (esim. Kelan hoitotuki, psykiatrinen diagnoosi, fyysinen vamma tai sairaus)
• Lapsen perustarpeista aiheutuvat lisäkustannukset on arvioitava jo tässä vaiheessa (esim. turvaistuin, lapsen sänky, vaatteet) Maksukäytännöt on sovittava!
• Mahdolliset kilometrikorvaukset
• Peritäänkö lapsilisä, kenelle maksetaan?

4. Yhteydenotot

• Puhelu kehittämisyksikköön virka-aikana. Näin saadaan ajantasainen tieto kriisiperheestä.
• Soitto kriisiperheeseen, jossa selvitetään lapsen tilanne, odotukset kriisiperheelle (tilanne, josta lapsi on sijoitettu, lapsen tarpeet, lapsen läheisiin liittyvät asiat, korvaukset)

5. Työskentely kriisiperhesijoituksen aikana

• Aktiivinen yhteydenpito kriisiperheeseen
• Traumaattisesta tilanteesta sijoitetuilla lapsilla on suuri huoli vanhemmistaan. Jos vanhempien tapaaminen ei onnistu lähipäivinä sijoituksen jälkeen, pitää läheisverkostosta etsiä henkilö, joka voi käydä tapaamassa lasta ja tuomassa terveiset vanhemmilta.
• Mikäli tapaaminen järjestetään kriisiperheen kotiin, on paikalla oltava työntekijä.
• Raportointiodotus kriisiperheeltä (mitä asioita perheen on erityisesti seurattava)
• Erityisesti yhteydenpitoa lapsen ja läheisten välillä on seurattava ja siinä on pyrittävä pitämään lapsen tarve määrittelijänä. Huostaanotettujen kohdalla sosiaalityöntekijä määrittelee lapsen läheiset ja huolehtii rajoittamisesta

KRIISIPERHE ON OLENNAINEN OSA TIIMIÄ, SEN ROOLINA ON LAPSEN VALMISTAMINEN SUUNNITELMAAN, JONKA TIIMI LAATII! Perheen on tiedettävä, missä mennään.

6. Kriisiperhesijoituksen päättyminen

Lopetuspalaveri ja kriisisijoituksen purku. Kriisiperhe ja sosiaalityöntekijä neuvottelevat ensin keskenään, sitten tulevat lapsen biologiset läheiset mukaan.

SOS.TYÖNTEKIJÄN ARVIOINTI

Voiko lasta sijoittaa kriisiperheeseen? Onnistuvatko käytännönjärjestelyt?

ê

MAKSUJEN MÄÄRITTELYT KRIISIPERHEELLE

Maksukäytännöt sovittava!

ê

YHTEYDENOTOT

Yhteys kehittämisyksikköön ja sen jälkeen kriisiperheeseen.

ê

TYÖSKENTELY KRIISIPERHESIJOITUKSEN AIKANA

Aktiivinen yhteydenpito kriisiperheeseen

ê

KRIISIPERHESIJOITUKSEN PÄÄTTYMINEN