Lakiasioita

Oikeuskäytäntöä

Vaasan hallinto-oikeus 24.4.2008 08/0252/3 Lastensuojelu - Kiireellistä sijoitusta koskeva valitus - Väliaikaista määräystä koskeva hakemus - Kunnan viranhaltijan toimivalta

KHO 18.9.2008/2282 Lastensuojelu - Muutoksenhaku väliaikaiseen määräykseen - Avustajan palkkio

KHO 2008:28 Lastensuojelu - Kustannusten korvaaminen - Kuntien välinen riita - Korko - Toimeentulotuki

Hallinto-oikeus oli päättänyt, että Helsingin kaupungin oli vastattava Nurmijärven kaupungille lapsen huostaanotosta ja sijaishuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Lisäksi määrättiin 5 %:n vuotuinen korko. Helsingin kaupungille ei myönnetty valituslupaa kustannusvastuun osalta, sen sijaan koron osalta valituslupa myönnettiin. KHO:n mukaan koron määräämiselle ei löydy perusteita korkolaista eikä myöskään sosiaalihuolto- tai lastensuojelulaista.

Kysymys-vastauspareja

Nämä perustuvat kehittämisyksikölle esitettyihin kysymyksiin.

Voiko lapselle maksettavaa palkkaa periä hoidon korvauksena sijaishuollon järjestämisestä?

Asiakasmaksulaista ( laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 ) ei löydy tähän suoraa vastausta eikä asiasta ole annettu ennakkopäätöksiä. Erään hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan kuitenkin tapaturmavakuutuksen perusteella maksettua pysyvän haitan korvausta ei saanut periä, koska korvaus katsottiin lapselle itselleen kuuluvaksi henkilökohtaiseksi korvaukseksi. Kuntaliiton lakimiehen Taisto Ahvenaisen mukaan "tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, ettei asiakasmaksulain 14 §:n säännöstä tuloista, korvauksista ja saamisista ole tarkoitettu sovellettavaksi palkkatuloihin, joiden perusteena on nimenomaan henkilökohtainen työpanos. Kyseisen säännöksen perittävien etuuksien luettelossa ei ole mainittu palkkatuloa, mikä tukisi myös tätä kantaa. Toimeentulotukilain 23 §:n on asiallisesti samansisältöinen asiakasmaksulain 14 §:n säännöksen kanssa, jota nyt kysymässäsi tapauksessa sovelletaan lastensuojelussa. Jäljempänä olevat hallinto-oikeuksien oikeustapaukset taas osoittavat, että ainakin valtiokonttorin rikosvahinkolain nojalla maksamista korvauksista saa periä takaisin ennakkona maksetun toimeentulotuen, jos vain muut takaisin perinnän edellytykset täyttyvät. Niinpä henkilökohtaiseksikin tarkoitettu korvaus oli niissä päätöksissä perinnän piirissä. Tiedossani on myös eräs julkaisematon KHO:n päätös (22.9.2000 T 2365), jossa valtiokonttorin (rikosvahinkolain nojalla) maksama korvaus katsottiin toimeentulotukilain 23 §:n 1 momentin nojalla perittäväksi etuudeksi."

Ahvenainen pitää epätodennäköisenä sitä, että työnantaja maksaa sos.toimelle palkan perintäpäätöksellä. Tällöin pitäisi ryhtyä perintäprosessiin, mikä olisi taas vastoin LSL:n henkeä.

Tapio Rätyn kirjassa Uusi lastensuojelulaki vuorostaan palkan perimistä pidetään periaatteessa mahdollisena, muttei suositeltavana (s. 110). Kirjassaan Räty suosittelee näissä tapauksissa säästösopimuksia (tehdään sopimus, että lapsi säästää osan palkastaan tilille).

Kts. Ohjeet asiakasmaksuista lastensuojelussa


Milloin kunnan jälkihuoltovelvollisuus katkeaa, jos nuori on jo pitkään asunut toisella paikkakunnalla sijaishuollon päättymisen jälkeen?

JÄLKIHUOLTOVELVOITTEEN KATKEAMINEN:

• kun nuori täyttää 21 vuotta
• kun 12 vuotta täyttänyt lapsi tai nuori kieltäytyy jälkihuollosta ja joissain tilanteissa huoltaja (mutta kieltäytymisen voi aina perua)
• lastensuojelulaki 76 §: viiden vuoden kulutta siitä kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana (kyseessä on ollut kodin ulkopuolinen sijoitus tai yli 6 kk kestänyt yhtäjaksoinen yksin lapseen kohdistunut avohuollollinen sijoitus)
• ennakkotapauksia
• KHO 14.12.2001 T 3130: vanhalla kunnalla ei ollut velvollisuutta korvata jälkihuoltoa, koska uusi asiakkuus perustui uusiin ongelmiin
• kaikkea tukea ja palveluja ei voida pitää jälkihuoltona annettavana tukena
• jälkihuoltovelvoite voi katketa myös silloin, kun lapsi on huostaanoton päättymisen jälkeen otettu toisen kunnan toimesta huostaan uudella perusteella
• KHO 21.11.2006 T 3115: P:n kunnan jälkihuollossa oleva lapsi oli otettu H:n kunnan huostaan jälkihuollon kestäessä

Sosiaalityöntekijöiden pätevyysehdot ja uusi lastensuojelulaki

Sosiaaliportissa on Pirjo Sarvimäen ja Riitta Kuusiston antama ohje lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksista ja tehtävistä . Ohjeesta on keskusteltu Pirjo Sarvimäen kanssa 20.12.07. Ohjeen mukaan kelpoisuuslain 12 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksista voidaan poiketa tilapäisesti, jos sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävään ei saada henkilöä, jolla on säädetty kelpoisuus. Tehtävään voidaan ottaa enintään vuodeksi henkilö, jolla suoritettujen opintojen perusteella on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen. Tilapäinen poikkeaminen kelpoisuusvaatimuksista ei kuitenkaan ole mahdollista, jos kyseessä on lastensuojelulain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä, joka käyttää päätösvaltaa kiireellistä sijoitusta ja yhteydenpidon rajoitusta koskevissa asioissa.

Sarvimäen mukaan ensisijassa kuntaan otetaan tietysti aina pätevä sosiaalityöntekijä. Kuitenkin, jos ei pätevää saada, voidaan vuodeksi kerrallaan ottaa epäpätevä. Virka pitäisi aina uudestaan laittaa auki. Kelpoisuuslain perusteluissa suositellaan, että tehtävää tilapäisesti hoitava henkilö olisi suorittanut vähintään sosiaalityön aineopinnot sekä ohjatun käytännön harjoittelujakson. Kelpoisuuslaissa itsessään ei ole määritelty täsmällisesti, mitkä opinnot tulisi olla suoritettuna, jotta henkilöllä katsottaisiin olevan riittävät edellytykset tehtävän määräaikaiseen hoitamiseen. Laissa ei edellytetä käytännön kokemusta kyseisten tehtävien hoidosta. Muistion kirjasi Johanna Niemi.


Jos kunta päättää hakea toiselta kunnalta korvausta lastensuojelun ja sijaishuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista toiselta kunnalta ja tästä syntyy hallintoriita, voiko hakijana toimiva kunta joutua maksamaan toisen kunnan oikeudenkäyntikulut, jos häviää jutun?

Kuntaliiton lakimiehen Taisto Ahvenaisen mukaan ainoastaan selvästi turhat riidat voivat johtaa siihen, että kunta joutuu maksamaan toisen kunnan oikeudenkäyntikuluja. Yleensä on kyse tulkintaerimielisyyksistä, jolloin olisi kohtuutonta vaatia kuntaa maksamaan ko. kuluja.


Jos huostaanotettu lapsi on sijoitettu muualle kuin lastensuojelulaitokseen (esim. kehitysvammalaitokseen), voidaanko lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimepiteitä käyttää?

Ei voida. Ainoa mahdollinen rajoitustoimenpide on tällöin kunnassa tehtävä päätös yhteydenpidon rajoittamisesta.


Mikäli asianosainen (kuultava) ei vastusta huostaanottoa eikä sijaishuoltoa - mutta aiottua sijaishuoltopaikkaa kylläkin - onko kyse tahdonvastaisesta huostaanotosta vai suostumushuostaanotosta?

HE 252/2006 mukaan "pelkästään" sijaishuoltopaikankin vastustaminen huostaanoton yhteydessä tekee huostaanotosta tahdonvastaisen, jolloin tulisi tehdä hakemus hallinto-oikeudelle.


Voiko viranhaltija tehdä päätöksen sijaishuollon muutoksesta, jos asianosainen vastustaa, vai tuleeko tehdä hakemus hallinto-oikeudelle?

LsL 43 § 1 mom mukaan huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevan päätöksen tekee johtava viranhaltija, jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ei vastusta huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista. Sijaishuollon vastustus edellyttää hakemusta hallinto-oikeudelle siis vain, kun vastustus liittyy huostaanottoon. Jos huostaanotosta on jo päätetty, 45 § 1 momentin mukaan sosiaalihuollon toimielimellä on oikeus päättää lapsen olinpaikasta. Päätös sijaishuollon muutoksesta on siis johtavalla viranhaltijalla myös vastustustilanteissa. LsL 90 § 1 momentin mukaan tästä päätöksestä on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen (muutosta voivat hakea huoltaja, vanhempi, 12 vuotta täyttänyt lapsi sekä henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut).


Mihin asiakas voi valittaa avohuollon tukitoimista, esim. avohuollon sijoituspäätöksestä?

Viranhaltijan antamaan päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla suoraan hallinto-oikeuteen, kun kyseessä on

• kiireellinen sijoitus,
• huostaanotto ja sijaishuolto,
• huostassapidon lakkaaminen,
• yhteydenpidon rajoittaminen sekä
• rajoitustoimenpiteet.

Muutoksenhakuun muutoin sovelletaan, mitä sosiaalihuoltolain 7 luvussa ja hallintolainkäyttölaissa säädetään. Asia voidaan saattaa lautakunnan käsiteltäväksi 14 vuorokauden kuluessa tiedoksisaannista. Näin on siis myös avohuollon tukitoimien osalta.