Perhetyö

Perhetyöstä on tullut viime vuosina yksi tärkeimmistä lastensuojelun avohuollon tukitoimista perheille. Avohuollon tukitoimena perhetyötä tarjotaan perheelle vaiheessa, jossa takana on perheen tilanteesta tehty alkuarviointi ja asiakassuunnitelma. Perhetyötä tarjotaan perheille, jotka tarvitsevat apua arjessa selviytymiseen. Perhetyössä annettava apu voi olla mm. kodinhoitoapua, keskustelua, yhdessä tekemistä tai arviointia vanhempien voimavaroista ja kyvystä selviytyä lapsen kanssa. Lastensuojelun perhetyö on vuorovaikutukseen perustuvaa auttamistyötä. Työ paikantuu tilanteisiin, joissa huoli lapsesta ja lapsen hyvinvoinnin toteutumisesta on kasvanut merkittäväksi

Hallinnollisesti lastensuojelun perhetyö sijoittuu sekä sosiaalityön että kotipalvelun piiriin.

Satakunnan jokaisessa kunnassa on tarjolla perhetyötä lastensuojelun asiakasperheille. Työntekijöitä on yhteensä yli 60, joista kokoaikaisia työntekijöitä on 11 kunnassa. Lastensuojelun perhetyöntekijän koulutustausta on vaihteleva. Koulutustaustoja Satakunnassa toimivilla perhetyöntekijöillä on yli 20. Tavallisimmat ovat kodinhoitaja ja sosionomi amk.

Lastensuojelun perhetyön työmuotoja ovat

• kotikäynti
• keskustelu
• kodinhoitoapu
• toiminnalliset työtavat mm. ulkoilu lasten kanssa
• ryhmätoiminnat mm. perhekoulu, lastenryhmät, esikoisäitien ryhmät, voimauttava valokuvaus
• videoavusteinen perhetyö
• verkostokokoukset
  

Lastensuojelun perhetyöntekijöille suunnattuja palveluja ovat

• Konsultaatiot vaikeissa, jumittuneissa asiakastilanteissa
• Koulutuksellisten ja työnohjauksellisten vertaisryhmien koordinointi ja ohjaus
• Depressiokoulujen toteuttaminen yhdessä kehittäjä-sosiaalityöntekijän kanssa
• Alkuarviointi
• Verkostokokoukset
• Läheisneuvonpito
  
  

Lastensuojelun perhetyö Satakunnassa 2007

Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön kehittäjä-perhetyöntekijä kokosi kuntakierroksellaan syksyllä 2007 yleisiä lastensuojelun perhetyöhön liittyviä tietoja Satakunnan kunnista lastensuojelun perhetyötä tekeviltä. Seuraavana oleva kooste on osa nykytilan kartoitusta.

Satakunnassa on 25 kuntaa, joissa lastensuojelun perhetyötä tehdään 23 kunnassa. Asukkaita Satakunnassa on 235 416.

Lastensuojelun perhetyöntekijöiden määrä ja koulutustausta

Satakunnassa on 59 lastensuojelun perhetyötä tekevää työntekijää. Kokoaikaisia näistä on 11 kunnassa 30 työntekijää. Kolmessa kunnassa ei ole lastensuojelun perhetyötä vuonna 2007.

Lastensuojelun perhetyöntekijöiden koulutustausta on vaihteleva. Perhetyöntekijöillä on 21 erilaista koulutustaustaa. Näitä ovat lähihoitaja, kodinhoitaja, kotiavustaja, perushoitaja, perhepäivähoitaja, sosiaaliohjaaja, sosionomi, sosiaalikasvattaja, sairaanhoitaja, lastenohjaaja, nuorisonohjaaja, ravintolakokki, tarjoilija, vajaamielishoitaja, diakoni, sosiaalialan ohjaaja, lastentarhanopettaja, lähikasvattaja ja erikoissairaanhoitaja. Lisäksi sairaanhoitajilla ja sosionomeilla oli erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja koulutuksessaan. Huomioitavaa koulutuksessa oli, että useilla perhetyöntekijöillä oli useita koulutuksia. Perhetyöntekijä –nimike oli harvalla työntekijällä.

Lastensuojelun perhetyöntekijöillä oli hyvin vaihtelevasti täydennys- ja lisäkoulutusta. Osalla perhetyöntekijöistä oli lastensuojelun perhetyöntekijöille suunnattujen hankkeiden tarjoamia täydennyskoulutuksia. Osalla työntekijöistä oli täydennyskoulutuksena tehostettu perhetyö, toimiva perhekurssi, Nuisku-kurssi, ratkaisukeskeinen perhetyö, theraplay- koulutus, varhainen vuorovaikutus- koulutus, perheterapia, videoavusteinen perhe- ja vuorovaikutuksen ohjaus, lupaus lapselle- koulutus, Samkin perhetyön täydennyskoulutus, Jyväskylän yliopiston perhetyön opinnot, perhekouluohjaaja koulutus, roolikartta menetelmäkoulutus sekä lukuisia lyhyempiä koulutuksia.

Lastensuojelun perhetyön asiakkaat

Lastensuojelun perhetyön asiakkuudet painottuivat monilapsisiin päivähoito- ja alakouluikäisten lasten perheisiin. Yksinhuoltajat mainittiin isona ryhmänä, samoin uusperheet. Vauvaperhetyö, nuoret äidit ja murrosikäisten lasten perheiden kanssa tehtävä työ painottui joissakin yksittäisissä kunnissa. Perhetyötä kohdistettiin myös erilaisiin kriisivaiheisiin mm. avioero, kuolema tai vakava sairastuminen sekä perheisiin, joissa lasten lisäksi on paljon kotieläimiä.

Lastensuojelun perhetyön asiakkuuden syyt

Lastensuojelun perhetyön yleisin asiakkuuden syy oli äidin mielenterveyden ongelmat, erityisesti masennus. Äidin jaksaminen/väsyminen/voimattomuus oli yleistä, samoin avuttomuus ja vanhemman heikkolahjaisuus. Syyksi mainittiin myös vanhemmuuden puute tai hukassa oleva vanhemmuus. Lisäksi perheessä saattoi olla erilaisia kriisejä, kuten vakavaa sairautta, avioero, päihteiden käyttöä, perheväkivaltaa ja tietokoneriippuvuutta.

Jos lastensuojelun perhetyön alkamisen syy, johtui lapsesta, mainittiin syynä mm. lapsen sairaus, lasten hoitamattomuus/hoidon laiminlyönti, lasten koulunkäynti vaikeudet, keskittymättömyys ongelmat ja rajattomuus, koulupoissaolot sekä lapsen adhd- diagnoosi.

Lastensuojelun perhetyössä mukana olevien perheiden määrä

Lastensuojelun perhetyössä mukana olevien perheiden määrä vaihteli. Vaihtelu johtui lähinnä siitä, millä osuudella perhetyötä kunnassa tehtiin ja kuinka paljon perhetyötekijöitä kunnassa oli. Maksimimäärä vaihteli 20- 50 perhettä/vuosi. Samaan aikaan työntekijällä oli kunnasta riippuen 2-8 perhettä.