Tulosta

A A

pori.fi / Sosiaali ja terveys / Sosiaali- ja perhetyö / Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö / Sijaishuolto

Sijaishuolto

Sijaishuoltoa voidaan käyttää avohuollon tukitoimena lapsen tai koko perheen tuentarpeen arviointiin (laitosarviointi) tai lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti tai huostaanoton edellytysten täyttyessä. Sijoitus voidaan tehdä perheeseen, ammatilliseen perhekotiin tai laitokseen. Jos lapsi on välittömän turvan tarpeessa, hänet voidaan sijoittaa kiireellisesti hoidon ja huollon turvaamiseksi. Kehittämisyksikön sosiaalityöntekijät antavat asiantuntija-apua kaikkiin sijaishuoltoon liittyviin kysymyksiin.

Sijoitusprosessi

Ensimmäiseksi tulee kunnassa täyttää ja lähettää kehittämisyksikköön perustiedot sijoitettavasta lapsesta .

Kriisisijoitukset

Kun lapsi on kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa (LsL 38 §), on mahdollisuus erityisesti alle kouluikäisten kohdalla käyttää kriisiperhettä sijaishuoltopaikkana. Kriisiperhelista päivitetään kuntiin puolivuosittain ja se on myös päivystävien sosiaalityöntekijöiden käytössä.

Virka-aikana kannattaa ottaa yhteys kehittämisyksikön sosiaalityöntekijään ja saada sieltä arviointitukea sijaishuoltomuotoon. Kehittämisyksikön sosiaalityöntekijä voi toimia konsulttina tai työparina myös arvioitaessa lapsen sukulais- tai muun läheisverkoston soveltuvuutta sijaishuoltopaikaksi. Kts. kriisisijoitusmalli

Perhesijoitukset

Perhesijoitus on lapsen kannalta usein hyvä vaihtoehto, jonka mahdollisuutta kannatta miettiä isommankin lapsen kohdalla.

Kehittämisyksikön sosiaalityöntekijät toimivat perhesijoituksissa kunnan sosiaalityöntekijän työparina. Sijoitettavasta lapsesta täytetään perustietolomake, kehittämisyksikön sosiaalityöntekijä tapaa lapsen vanhemmat ja muut tärkeät läheiset ja kertoo heille perhehoidosta. Myös lapsi tavataan ja kerrotaan hänelle tulevasta prosessista. Yhdessä kunnan sosiaalityöntekijän kanssa valitaan valmennetuista perheistä mahdollisimman hyvin lapsen tarpeisiin vastaava perhe. Kehittämisyksikön osiaalityöntekijä osallistuu tarvittavassa määrin sijoitusprosessiin ja osallistuu myös ensimmäiseen sijoituksen jälkeiseen asiakassuunnitelmaneuvotteluun.

Sukulaissijoitus on lapsen kannalta verkostoja säilyttävä sijaishuoltomuoto. Kehittämisyksikön sosiaalityöntekijä toimii yhteistyössä kunnan sosiaalityöntekijän kanssa sukulaisperheen tukena ratkaisun teossa. Myös sukulaisperheellä on oikeus valmennukseen ja tietoiseen päätökseen sijaisperheeksi ryhtymisestä.

Satakunnassa kehitetty hyvän perhesijoituksen malli rakentuu neljälle peruspilarille

1. lapsi on keskiössä, hän näkyy niin työskentelyssä kuin dokumentoinnissa
2. lapsen läheiset pidetään osallisina sijoitusprosessissa
3. sijaisperheelle annetaan mahdollisimman paljon tietoa sekä sijoitettavasta lapsesta että sijaisperheen asemasta, jotta he pystyvät tekemään tietoisen päätöksen
4. sijoittamisprosessin erottaminen huostaanottoprosessista.
   
   

Sijaisperheiden rekrytointi ja valmennus

Sijaisperhe on tavallinen, turvallinen perhe, jonka kaikki jäsenet ovat halukkaita vastaanottamaan sijoitettavan lapsen tasavertaiseksi perheenjäseneksi. Perheen vanhemmilla tulee olla aikaa ja halua vastata lapsen tarpeisiin. Kiinnostus kasvatustyöhön ja kyky hyväksyä erilaisuutta ovat tärkeitä ominaisuuksia. Sijaisvanhemmalta odotetaan myös joustavuutta ja kykyä tehdä yhteistyötä lapsen omien vanhempien, sosiaalityöntekijöiden ja muiden lasta hoitavien tahojen kanssa.

Perheeseen sijoitettavat lapset ovat yleensä leikki- tai ala-aste- ikäisiä.. Sijoitusten taustalla on usein vanhempien vaikeat päihde-,mielenterveys-, ym. elämänhallintaongelmat. Vaikeat kokemukset saattavat näkyä lapsen oireiluna sijoituksen aikana ja silloin hän tarvitsee vakaan kasvuympäristön ja turvallisten sijaisvanhempien lisäksi avukseen esim. terapiapalveluja. Sijaisperheen arki ei juurikaan eroa muiden lapsiperheiden arjesta. Lapsen verkosto biologisine sukulaisineen, sosiaalityöntekijöineen ja mahdollisine ammattiauttajineen on kuitenkin osana sijaisperheen elämää.

Vaikka sijaisperheitä ei ole riittävästi varsinkaan ala-asteikäisille lapsille ja sisarussarjoille, joutuvat valmennetut sijaisperheet joskus odottamaan pitkäänkin lapsen saamista. Tavoitteena on löytää lapselle mahdollisimman sopiva koti, eivätkä aina lapsen tarpeet ja perheen toiveet ja valmiudet kohtaa toisiaan. Jokaisen lapsen tulisi saada kokea olevansa ainutlaatuinen yksilö, josta sijaisperhe iloitsee ja tuntee ylpeyttä.

Perhehoitoliitto organisoi vuosittain perhehoidon rekrytointikampanjan, jolloin Satakunnassakin pyritään saamaan perhehoitoa tunnetuksi. Kaikki sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneet perheet voivat ottaa yhteyttä kehittäjä-sosiaalityöntekijöihin. Lisää tietoa sijaisvanhemmuudesta saa mm. www.sijaisvanhemmaksi.fi .

Satakunnassa sijaisvanhempia valmennetaan Pride-valmennuksella. Kursseja järjestetään 1-2 /vuosi. Kurssin vetäjinä toimii toinen kehittämisyksikön sosiaalityöntekijä yhdessä kokeneen sijaisvanhempikoulutttajan kanssa. Kurssi koostuu kahdeksasta teemasta, kotitehtävistä ja kotikäynnistä. Kurssi kestää n. 3 kuukautta ja lähitapaamisia on keskimäärin 6 kpl, osa iltoja ja osa lauantaipäiviä. Sisällöstä enemmän kts. www.pesapuu.fi/pvalmennus1 (kts. seuraava valmennus kohdasta ajankohtaista )

Laitossijoitukset

Kehittämisyksikön sosiaalityöntekijät ovat pääsääntöisesti mukana Satakunnan kuntien laitossijoituksissa, mikä on toiminnan yksi tavoite. Tätä kautta kehittämisyksikön sosiaalityöntekijät kokoavat laitoksia koskevaa tietoa laadukkaiden sijoitusten tueksi. Yhdistämällä tämä tieto kunnan sosiaalityöntekijän tietoon lapsen tarpeista pyritään löytämään mahdollisimman sopiva laitos- tai perhekotipaikka. Kehittämisyksikön sosiaalityöntekijä voi olla mukana koko sijoitusprosessin ajan. Keskitetty sijoitustoiminta mahdollistaa tietopankin vapaista sijoituspaikoista ja tuottaa tietoa laitosten osaamisesta sekä painopisteistä. Tiedon keräämisen kannalta sosiaalityöntekijöiltä saatu palaute on kehittämisyksikön sosiaalityöntekijöille tärkeää.

Kehittämisyksikön sosiaalityöntekijät ovat mukana vuosittain yhdessä kunnan edustajan kanssa tehtävissä laitostarkastuskäynneissä, mikä mahdollistaa yhteistyön lisääntymisen laitosten kanssa. Sitä kautta saadaan myös tietoa tulevia sijoituksia varten.

Yksityiset lastensuojelulaitokset kokoontuvat puolivuosittain kehittämisyksikön sosiaalityöntekijöiden kutsusta puhumaan ajankohtaisista asioista. Kokoontumisiin osallistuu lääninsosiaalitarkastaja.

Vertaisryhmätoiminta

Satakunnassa toimii viisi: Satakunnan sijaisvanhemmat ry :n koordinoimaa sijaisvanhempien vertaisryhmää. Ryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa ja vastuuhenkilönä toimii sijaisvanhempi. Kts. Ajankohtaista .

Vertaisryhmissä sijaisvanhemmat voivat jakaa kokemuksiaan luottamuksellisesti, ryhmiä sitoo salassapitovelvoite. Toisinaan vertaisryhmissä on alustuksia mutta pääosin vertaisryhmäilta sujuu keskustellen ja kahvitellen samanhenkisten ihmisten parissa.

Kehittämisyksikön työntekijät ovat valmiita tarpeen mukaan organisoimaan sijoitettujen lasten ryhmiä, biologisten vanhempien ryhmiä, sijaisvanhempien teemaryhmiä, sukulaissijaisvanhempiryhmiä tms. Heille siis kannattaa esittää toiveita, joiden pohjalta voidaan organisoida satakuntalaisia perhehoitosijoituksia hyödyntäviä tukimuotoja.

Työskentely ongelmatilanteissa

Sosiaalityöntekijät voivat olla yhteydessä kehittämisyksikön sosiaalityöntekijöihin kaikenlaisissa sijaishuoltoon liittyvissä asioissa. Konsultointi- ja työpariapua kaivataan usein kriisiytyneisiin sijoituksiin; ongelmia syntyy esim. suhteissa biologisiin läheisiin (tapaamiskäytännöt ym.), lapsen murrosikään, rajoittamistoimenpiteisiin ja sijaishuoltopaikan muutokseen. Myös maksukäytäntöjä sekä sijaishuoltopaikan ja kunnan välisiä näkemyseroja voi työstää yhdessä kehittämisyksikön sosiaalityöntekijöiden kanssa.