Rikosten ja riita-asioiden sovittelu
- Sovittelun tarkoitus?
- Mitä sovitellaan?
- Miten asia sovitellaan?
Laki rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005) on annettu 1.1.2006. Annetun lain johdosta rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelutoiminta on laajentunut. Satakunnan sovittelutoimisto vastaa sovittelutoiminnan järjestämisestä koko Satakunnassa. Sovittelutoimistossa työskentelee johtava sovittelun ohjaaja ja neljä sovittelun ohjaajaa. Toiminnassa on mukana myös noin 50 vapaaehtoissovittelijaa.
Satakunnan sovittelutoimisto on osa lastensuojelun vastuualuetta.
Yhteystiedot:
www.pori.fi/satakunnansovittelutoimisto
Lastensuojelu
Antinkatu 16 B, 6. krs 28100 Pori
p. (02) 621 6100 (vaihde)
p. (02) 621 6139 (neuvonta)
faksi (02) 621 6154
sähköposti etunimi.sukunimi@pori.fi
Lastensuojelun päällikkö
Heidi Kuusinen-Immonen
p. (02) 621 6150, 044 701 6150
Satakunnan sovittelutoimisto
Antinkatu 16 B, 2. krs 28100 Pori
p. (02) 621 1100 (vaihde)
Johtava sovittelunohjaaja
Katja Vaahtera
p. 044 701 8805
Sovittelun tarkoitus?
Sovittelun tarkoituksena on tarjota rikoksen ja riitojen osapuolille mahdollisuus toistensa kohtaamiseen ja käsitellä niistä aiheutuneiden fyysisten, psyykkisten ja aineellisten vahinkojen hyvittämistä ja korvaamista
Mitä sovitellaan?
Sovitteluun tulevien asioiden rikosnimikkeet vaihtelevat. Sovittelussa käsitellään mm. vahingontekoja, varkauksia pahoinpitelyjä ja kunnianloukkauksia.
Miten asia sovitellaan?
Aloitteen sovitteluun voivat tehdä mm. poliisi, syyttäjä, asianosainen ja alaikäisen huoltaja.
Vain poliisi- ja syyttäjäviranomaisella on oikeus tehdä sovittelualoite, mikäli on kyseessä lähisuhdeväkivalta. Sovittelualoitteen tultua sovittelutoimisto selvittää osapuolten halukkuuden sovitteluun. Alaikäisen henkilön osalta osallistuminen sovitteluun edellyttää lisäksi, että myös hänen huoltajansa suostuu sovitteluun. Sovittelun kuluessa sovittelijat auttavat osapuolia käymään keskustelua ja laativat sopimuksen sovituista asioista. Sopimuksessa osapuolet voivat sopia keskenään rahakorvauksesta, työkorvauksesta tai muunlaisesta hyvityksestä. Allekirjoitettu sopimus lähetetään poliisille tai syyttäjälle. Sovittelu voidaan myös keskeyttää, mikäli sovittelu ei etene tavoitteiden mukaisesti.
Kun kysymyksessä on asianomistajarikos kuten vahingonteko ja asiassa syntyy sovinto, ei syytettä nosteta, ellei tärkeä yleinen etu niin vaadi. Virallisen syytteen alaisessa rikoksessa kuten pahoinpitelyssä, syytteen nostamisen harkitsee syyttäjä. Sovittelun ansiosta oikeudenkäynti voidaan välttää tai sovittelu ottaa huomioon rangaistusta määrättäessä. Sovittelu on maksutonta, vapaaehtoista ja luottamuksellista.