Tulosta

A A

pori.fi / Porin Jätehuolto / Jätehuoltomääräykset

Porin kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Porin kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset 22.3.2010 § 60. Voimaantulo 1.4.2010 alkaen.

1. Yleiset määräykset
2. Jätteiden hyödyntäminen ja käsittely kiinteistöllä
3. Jätteiden keräys kiinteistöllä
4. Jätteen kuljetus
5. Erityisjätteet
6. Ongelmajätteet
7. Yleiset jätteiden keräys-, lajittelu ja käsittelypaikat
8. Muut määräykset



1. YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä.

2 § Tavoite

Jätehuoltomääräysten tavoitteena on ohjata jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan sekä ehkäistä jätteiden syntymistä ja vähentää niiden määrää ja haitallisuutta ja varmistaa terveyden ja ympäristön kannalta paras mahdollinen jätteiden keräily, kuljetus, käsittely ja hyödyntäminen.


3 § Määritelmät

Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan:

biojätteellä eloperäistä elintarvike- ja puutarhajätettä, joka on kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä;

elintarvikejätteellä ruoan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruoka-aineksia ja elintarvikkeita sekä ruoan tähteitä samoin kuin elintarvikkeiden ja rehujen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden kaupassa syntyvää biojätettä;

energiajätteellä energiahyötykäyttöön voimalaitosten poltettavaksi soveltuvaa erilliskerättyä jätettä, ei kuitenkaan kierrätyskelpoista paperia, keräyskartonkia tai pahvia;

erityisjätteellä jätteitä, jotka vaativat erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, kuten jätteen välitöntä peittämistä loppusijoitusalueella, mutta jotka eivät ole ongelmajätteitä. Erityisjätettä ovat mm. teurasjätteet, kuivakäymäläjätteet, saostus- ja umpisäiliölietteet, rasvanerottimien lietteet, eräät sairaalajätteet sekä pistävät ja viiltävät jätteet.

hyötyjätteellä jätettä, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää. Hyötyjätteitä ovat mm. keräyspaperi, pahvi, keräyskartonki, biojäte, lasi, metalli, puujäte sekä energiajäte;

jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai toiminnan järjestäjää tai muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallinnassa jäte on;

jätteiden keräysvälineillä astioita, säiliöitä, lavoja, kontteja ja muita vastaavia laitteita, joihin jätteet kiinteistöllä kerätään poiskuljettamista varten;

keräyskartongilla käytöstä poistettuja kierrätyskelpoisia kuitu- ja kartonkipakkauksia sekä keräyspahvia, ellei sitä kerätä erikseen;

keräyslasilla käytöstä poistettuja kierrätyskelpoisia tyhjiä lasipakkauksia ja muuta kierrätyskelpoista lasijätettä;

keräysmetallilla käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta kierrätyskelpoista metalliromua;

kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai omistajan vertaista haltijaa tai kiinteistöä hallitsevaa vuokraoikeuden haltijaa;

ongelmajätteellä eli vaarallisella jätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;

puutarhajätteellä ruohoa, risuja, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää eloperäistä jätettä;

rakennusjätteellä rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätettä;

sekajätteellä jätettä, joka jää jäljelle, kun hyötyjätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet on lajiteltu erikseen;

tuottajavastuulla tuottajan velvollisuutta huolehtia markkinoille luovuttamiensa tuotteiden ja niistä syntyvän jätteen uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista;

yhdyskuntajätteellä asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa sekä asuinkiinteistöissä sijaitsevissa liikehuoneistoissa syntynyttä seka- ja hyötyjätettä, ei kuitenkaan ongelma-, käymälä- eikä erityisjätettä.



2. JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ

4 § Kompostointi

Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntynyttä elintarvike- ja puutarhajätettä.

Komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Elintarvikejätteen ympärivuotisen kompostoinnin tulee tapahtua lämpöeristetyssä kompostorissa. Mikäli kompostointi tapahtuu ainoastaan kesäaikana, ei kompostorin tarvitse olla lämpöeristetty.

Kompostiin ei saa laittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä.

Asemakaava-alueen ulkopuolella kuivakäymäläjäte voidaan jälkikompostoida kiinteistöllä ja kompostoitunut aines voidaan käyttää maanparannusaineena.



5 § Jätteiden poltto

Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty.

Puhdasta puutavaraa, risuja ja oksia saa kuitenkin polttaa lämmityslaitteissa.

Risujen, oksien sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvien poltettavaksi kelpaavien jätteiden, kuten olkien ja hakkuutähteiden, avopoltto on kielletty asemakaava-alueilla, lukuun ottamatta ranta-asemakaava-alueita. Polttaminen on kiellettyä myös muilla alueilla, jos siitä voi aiheutua haittaa ympäristölle ja terveydelle.



6 § Muu omatoiminen käsittely

Jätteiden hävittäminen maahan hautaamalla on kielletty. Kuolleiden eläinten hautaamisesta on voimassa, mitä siitä erikseen määrätään.

Puutarhajätteiden vienti yleisille puisto- ja viheralueille on kielletty.



3. JÄTTEIDEN KERÄYS KIINTEISTÖLLÄ

7 § Erikseen kerättävät jätejakeet

Jätteen tuottajan tulee huolehtia jätteidensä lajittelusta. Jätteiden lajitteluvelvoite on yleinen ja koskee kaikkia kiinteistöjä. Lajitellut hyötyjätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet on pidettävä erillään muista jätteistä sekä toisistaan ja toimitettava niille osoitettuihin paikkoihin.

Tuottajavastuun piiriin kuuluvat jätteet toimitetaan tuottajayhteisön osoittamiin vastaanottopaikkoihin.

Hyötyjätteet tulee asuinkiinteistöillä lajitella ja laittaa omiin keräysvälineisiin huoneistojen lukumäärän perusteella alla olevan taulukon mukaisesti. Muilla kiinteistöillä hyötyjätteet tulee lajitella ja laittaa omiin keräysvälineisiin syntyvän jätemäärän perustella.

Erilliskeräysvelvoite hyötyjätteille määräytyy samaa jätepistettä käyttävien toimijoiden yhteenlasketun huoneistojen lukumäärän tai jätemäärän perusteella.

Kiinteistöllä, jolla syntyvä biojäte kompostoidaan näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, ei tarvitse olla erillistä biojätteen keräysastiaa.

Keräysvälineeseen saa laittaa vain sellaista jätettä, jota varten keräysväline on tarkoitettu. Sekajätteen keräysvälineeseen ei saa laittaa puhdasta keräyspaperia eikä energiajätteen keräysvälineeseen puhdasta keräyskartonkia.

Kiinteistöt, joilla ei ole edellä mainituille hyötyjätteille keräysvälinettä, kuljettavat hyötykäyttöön lajitellut jätteet alueellisiin keräyspisteisiin. Keräys ja kuljetus ei koske biojätettä eikä energiajätettä.

Alle kymmenen asunnon kiinteistöille energiajätteen keräysvelvoite astuu voimaan erillismääräyksellä.



8 § Rakennus- ja purkutoiminta

Rakennusjäte on lajiteltava ja hyötykäyttöön soveltuvat jätteet sekä rakennusvaraosat on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön.



Keräysvälineet

9 § Keräysvälinetyypit

Keräysvälineinä saadaan käyttää:

1) käsin siirrettävissä olevia kannellisia, pyörin ja tartuntakahvoin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat jäteautojen koneelliseen kuormaukseen;

2) kannellisia tai puristavia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat jäteautojen koneelliseen kuormaukseen, tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle;

3) maahan upotettavia jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon;

4) biojätteen keräykseen maahan upotettavia jätesäiliöitä tai pyörillä varustettuja, kannellisia, koneelliseen kuormaukseen soveltuvia enintään 240 litran jäteastioita, joihin hyönteisten ja haittaeläinten pääsy on estetty;

5) poikkeuksellisten jäte-esineiden tai erittäin suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muita tarkoitukseen soveltuvia keräysvälineitä.

Keräysvälineet on valittava siten, että ne soveltuvat kerättävälle jätelajille ja niiden tyhjennys ei aiheuta haittaa tai vaaraa ympäristölle eikä tyhjentäjälle ja että ne tyhjennysväli huomioon ottaen ovat aina suljettavissa.

Porin kaupungin ympäristövirasto voi sallia kiinteistökohtaisesti muidenkin keräysvälineiden käytön, mikäli siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle ja ne soveltuvat olemassa olevaan jätteenkuljetusjärjestelmään.



10 § Keräysvälineiden merkitseminen

Keräysväline tulee varustaa kyseistä jätelajia osoittavalla tekstillä. Keräysvälineiden tyhjennyksistä vastaavan tulee huolehtia, että keräysvälineissä tai niiden välittömässä läheisyydessä on tyhjennyksistä vastaavan yhteystiedot.



11 § Keräysvälineiden täyttö

Käsin siirrettäväksi tarkoitetut pyörillä varustetut keräysvälineet saavat täysinä painaa enintään 60 kg.

Jätteet tulee sijoittaa niille varattuihin keräysvälineisiin. Jos jäte ei mahdu tai sitä ei voida muusta syystä laittaa keräysvälineeseen, se voidaan tilapäisesti sijoittaa jätteelle varatun paikan välittömään läheisyyteen. Jäte on tässä tapauksessa pakattava niin, että jäteauton kuljettaja saa sen yksin turvallisesti kuormattua. Keräysvälineen ulkopuolelle jätetyistä jätteistä ei saa aiheutua roskaantumista eikä muuta haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

Keräysvälineen läheisyyteen ei saa sijoittaa sellaista jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu vietäväksi jätteenkäsittelypaikalle tai hyödynnettäväksi.

Keräysvälineen likaantumisen välttämiseksi jätteet tulee tarvittaessa pakata ennen niiden keräysvälineeseen laittamista.

Yhdyskuntajätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa:

1) palo- tai räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä;

2) nestemäisiä jätteitä;

3) ongelmajätteitä;

4) erityisjätettä;

5) aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojille, keräysvälineiden käsittelijöille tai jätteen käsittelyyn osallistuville;

6) aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa työturvallisuusriskin tyhjentäjälle tai vahingoittaa keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista.

Hiekkaa, tuhkaa, nokea ja pölyävää jätettä voidaan laittaa sekajätteen keräysvälineeseen ainoastaan, jos ne ovat kylmiä, kauttaaltaan kytemättömiä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuja eikä keräysvälineen sallittua enimmäispainoa ylitetä.



12 § Keräysvälineiden tyhjennys

Jätteitä on noudettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea. Keräysvälineet on tyhjennettävä myös niin usein, että niistä ei aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai viihtyvyydelle eikä haittaa ympäristölle.

Sekajätettä sisältävä maanpäällinen keräysväline on tyhjennettävä kesäaikana (1.6. – 31.8.) vähintään kerran kahdessa viikossa ja muuna aikana vähintään kerran neljässä viikossa.

Mikäli biojäte kerätään erilleen, sekajäteastian tyhjennysväli voidaan pidentää kesäaikana (1.6. - 31.8.) neljään viikkoon ja muuna aikana kahdeksaan viikkoon. Tästä pidennetystä tyhjennysvälistä on tehtävä kirjallinen ilmoitus Porin kaupungin ympäristövirastoon.

Mikäli pidennetystä tyhjennysvälistä aiheutuu haju-, ympäristö- tai terveyshaittaa, voi Porin kaupungin ympäristövirasto velvoittaa kiinteistöä siirtymään tiheämpään tyhjennysväliin.

Vapaa-ajan käytössä olevien kiinteistöjen sekajätteen keräysväline on tyhjennettävä touko-syyskuussa vähintään kerran kuukaudessa ja muuna aikana tarvittaessa.

Erilliskerättyä biojätettä sisältävä maanpäällinen keräysastia on tyhjennettävä kesäaikana (1.6. – 31.8.) kerran viikossa, muuna aikana vähintään kerran kahdessa viikossa.

Syväkeräyssäiliöt ja jäähdytetyt biojätteen keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai viihtyvyydelle eikä haittaa ympäristölle.

Erilleen kerätyn hyötyjätteen keräysväline on tyhjennettävä niin usein, ettei astioiden ylitäyttymisestä aiheudu roskaantumista tai hyötyjätteiden sijoittamistarvetta sekajätteen joukkoon.

Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn.



13 § Yhteiset keräysvälineet

Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää yhteisiä jätteiden keräysvälineitä. Yhteisten keräysvälineiden käyttö on mahdollista myös hyötyjätteiden kohdalla.

Yhteisten keräysvälineiden käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Porin kaupungin ympäristövirastolle. Mikäli yhteisen keräysvälineen käytöstä aiheutuu terveys- tai ympäristöhaittaa, voi Porin kaupungin ympäristövirasto kieltää sen käytön.



14 § Keräysvälineiden sijoitus ja kunnossapito

Käsin siirrettävät keräysvälineet on sijoitettava sellaiseen paikkaan, johon jäteautot pääsevät esteettömästi ja turvallisesti vähintään kymmenen metrin päähän.

Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jäteautoon voidaan suorittaa suoraan sijaintipaikalta.

Keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle, vaakasuoralle ja kulutusta kestävälle alustalle. Sijoituspaikalla on oltava riittävä valaistus.

Mikäli keräysvälineet sijoitetaan asuinrakennuksessa jätehuoneeseen, tulee siellä olla riittävä, muusta ilmanvaihdosta erillinen ilmanvaihto, sekä vesijohto, viemäri ja valaistus. Tarvittaessa jätehuoneessa on oltava jäähdytys. Jätehuoneeseen on järjestettävä sisäänkäynti ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos jätehuone on tarve lukita, on siitä sovittava jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Kiinteistön haltijan on huolehdittava jätehuoneen puhtaanapidosta.

Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineen huollosta, kunnossapidosta sekä puhdistamisesta. Myös keräysvälineen ympäristön siisteydestä on huolehdittava.

Alueiden ja väylien, joilla keräysvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Siirtoväylillä ei saa olla kynnyksiä, portaita eikä muita esteitä.

Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijoituspaikan kunnosta ja puhtaanapidosta. Lumen auraus ja liukkauden torjunta on hoidettava siten, että keräysvälineet voidaan turvallisesti siirtää tyhjennettäväksi.



4. JÄTTEEN KULJETUS

15 § Järjestetty jätteenkuljetus

Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan asumisessa syntyvä jäte sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettava julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa sekä asuinkiinteistöissä sijaitsevissa liikehuoneistoissa syntynyt muu kuin ongelmajäte.

Liittymisvelvollisuus järjestettyyn jätteenkuljetukseen koskee koko kaupungin aluetta. Saaristossa sijaitsevien kiinteistöjen ja kiinteistöjen, joille ei ole kiinteää tieyhteyttä ei tarvitse liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen.



16 § Jätteiden kuljettaminen

Kuljetettaessa jätettä avolavalla, on jätekuorma peitettävä niin, etteivät jätteet aiheuta tapaturmavaaraa eikä jätteitä pääse kuormauksen tai kuljetuksen aikana ympäristöön.

Isokokoisten jäte-esineiden tai poikkeuksellisten suurten jätemäärien kuljetuksen järjestämisestä on jätteen haltijan sovittava erikseen jätteen kuljetuksesta huolehtivan kanssa tai huolehdittava siitä itse silloin, kun kyseessä olevat jätteet eivät sovellu kerättäviksi ja kuljetettaviksi muiden jätteiden kanssa.



5. ERITYISJÄTTEET

17 §

Kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittelyyn liittyvät umpisäiliöt ja muut vastaavat säiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa ja riittävän usein. Saostuskaivot ja -säiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa ja riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.



18 §

Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Tyhjennyksistä, jätteen kuljettajista ja toimituspaikoista on pidettävä kirjaa ja se on tarvittaessa esitettävä valvovalle viranomaiselle.



6. ONGELMAJÄTTEET

19 §

Erilaatuiset ongelmajätteet on kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä.



20 §

Kerätyt ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin.

Kotitalouksien ongelmajätteet tulee toimittaa niille osoitettuihin vastaanottopaikkoihin.

Yritysten tulee toimittaa ongelmajätteensä asianmukaiseen luvan saaneeseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan.



21 §

Mikäli muu kiinteistön haltija kuin ongelmajätteen tuottaja on järjestänyt ongelmajätteille tai joillekin niistä keräyksen, tulee näin kerättäviä ongelmajätteitä varten olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen merkitty keräysväline.

Kiinteistön haltijan on asetettava keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat hyvin kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Kiinteistön haltijan on lisäksi tiedotettava keräyspisteen käyttäjille siitä, kuinka ongelmajätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty.



7. YLEISET JÄTTEIDEN KERÄYS-, HYÖDYNTÄMIS- JA KÄSITTELYPAIKAT

22 §

Jätteiden toimittaminen hyväksytyille jätteiden keräys-, käsittely- ja hyödyntämispaikoille on sallittu vain ilmoitettuina aukioloaikoina.

Jätteiden keräys-, hyödyntämis- ja käsittelypaikoilla on noudatettava paikan ylläpitäjän ilmoittamia käyttöä koskevia määräyksiä ja ohjeita. Jätteet tulee sijoittaa niille varattuihin keräysvälineisiin eikä paikalle saa jättää sellaista jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kyseiselle keräyspaikalle.

Jätteen haltijan tai tuojan on annettava tuotavasta jäte-erästä sen laatua, alkuperää tai tuottajaa koskevat tiedot samoin kuin tiedot laskutusta varten sekä muut viranomaisen määräämät tiedot.

Jätteiden keräily ja poiskuljettaminen jätteiden keräys-, hyödyntämis- tai käsittelypaikoilta on sallittua vain käsittelypaikan vastaavan hoitajan luvalla.



8. MUUT MÄÄRÄYKSET

23 § Yleisötapahtumat

Yleisötapahtumista, joissa saattaa muodostua kertaluontoisesti suuria jätemääriä tai joissa käytetään huomattavan paljon kertakäyttötarvikkeita, on tilaisuuden järjestäjän tehtävä kirjallinen ilmoitus Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tehtävä suunnitelma jätehuollon järjestämisestä. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtuman järjestämistä. Yleisötilaisuuksissa on pyrittävä järjestämään hyödynnettävien jätteiden erilliskeräys.

Yleisötapahtumissa tilaisuuden järjestäjän on huolehdittava tilaisuuden jätehuollosta. Alueen puhdistus ja keräysvälineiden tyhjennys on suoritettava päivittäin tarpeen mukaan ja aina keräysvälineen täyttyessä sekä välittömästi tilaisuuden päättyessä.

Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa erillisiä määräyksiä yleisötilaisuuden järjestäjille jätehuollon järjestämisestä.



24 § Kiinteistön haltijan tiedotusvelvollisuus

Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä.



25 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä

Porin ympäristöviraston johtajan päätöksellä voidaan yksittäistapauksessa erityisestä syystä poiketa siitä, mitä näissä määräyksissä on sanottu.



26 § Voimaantulo

Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.4.2010 alkaen. Näillä jätehuoltomääräyksillä kumotaan 1.12.2006 voimaan tulleet jätehuoltomääräykset.