Usein kysyttyä
Voiko hanasta saatavaa vettä juoda Porissa?
Porin Veden vesijohtoverkostosta saatavaa vettä voi huoletta juoda.
Harjakankaalla
valmistettu tekopohjavesi on hyvälaatuista ja täyttää talousvedelle
asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Ahlaisissa verkostoon
pumpattu pohjavesi on erittäin hyvälaatuista ja vastaa asetettuja
vaatimuksia ja suosituksia.
Verkostoveden laatu täyttää
pääsääntöisesti asetetut laatutavoitteet. Joitakin kohonneita arvoja
saattaa esiintyä satunnaisesti, mutta pysyviä vaatimus- tai
suositustason ylityksiä ei ole.
Olisiko sittenkin pullotetun veden käyttö turvallisempaa?
Pullotetun
veden laatu saattaa olla jopa hanavettä huonompaa. Monesti pakkauksiin
ei ole merkitty viimeistä käyttöpäivää ja vesi on voinut seisoa
huoneenlämmössä kaupan hyllyllä jopa useita vuosia. Ongelmia esiintyy
etenkin veden mikrobiologisessa laadussa.
Pullotetun veden käyttö
on myös ympäristön kannalta hanavettä huonompi ratkaisu, koska se
aiheuttaa tarpeetonta kuljetusta ja jätettä. Ja kukapa haluaisi kantaa
niska vääränä kallista vettä kotiinsa, kun sitä Porissa saa hanasta
litran vajaalla neljännessentillä (0,359 senttiä / litra). Ja tähän
hintaan sisältyy vielä käytetyn tuotteen eli jäteveden poiskuljetus ja
käsittely.
Kuinka kovaa Porin talousvesi on?
Tämä
kysymys tulee usein esille pesukonehankinnan yhteydessä. Pesuaineiden
annostusmäärät ovat riippuvaisia veden kovuudesta, tästä annetaan
ohjeita pesuainepakkauksen kyljessä.
Porin vesijohtoverkoston
veden kovuus Ahlaista lukuun ottamatta on noin 4° dH (saksalainen
kovuusaste) tai 0,7 mmol/l eli vesi on pehmeää. Ahlaisissa verkostoveden
kovuus on noin 6° dH tai 1,1 mmol/l eli vesi on keskikovaa. Veden pH on
8 – 9, Ahlaisissa ja Noormarkussa veden 7 - 8. Erot vesien välillä
johtuvat siitä, että Ahlaisten ja Noormarkun vesi on pohjavettä ja muu
Porin vesi on Harjakankaan tekopohjavettä.
Kova vesi vaatii
enemmän pesuainetta kuin pehmeä vesi. Suomalaisille vesille tyypillistä
on veden pehmeys, maaperästä ei liukene paljoakaan kovuutta aiheuttavia
mineraaleja veteen. Ahlaisten keskikovakin vesi olisi maailmalla
pehmoista. Vedenpehmentimiä siis ei todellakaan tarvita.
Ajattelin
säästää energiaa ja käyttää lämmintä vettä ruoanlaitossa. Ystäväni
kuitenkin sanoi, että lämmin vesi ei ole tarkoitettu ruoanlaittoon. Onko
hän oikeassa?
Ystäväsi on oikeassa. Uudessa
talousvesiasetuksessa ei lämmintä vettä enää luokitella talousvedeksi.
Lämmin vesi voi olla laadultaan selvästi heikompaa kuin kylmä vesi,
koska siihen voi taloputkista liueta metalleja. Mikäli veden lämpötila
ei ole riittävän korkea, voi lämpimässä vedessä kasvaa myös haitallisia
bakteereja. Sopiva lämpötila on 55-60 ° C.
Lämminvesijärjestelmien
haitallisia bakteereja on Legionella, joka ei viihdy kylmässä vedessä.
Legionella voi sairastuttaa heikkokuntoisia ihmisiä, kun henkilö
altistuu sille hengityksen kautta esim. suihkussa käydessään.
Legionellan vuoksi on tärkeää pitää lämmin vesi kaikissa järjestelmän
osissa yli 50-asteisena. Lämpimän veden tuottamisen ja jakelun hoitaa
kiinteistö.
Neuvolassa sanottiin, että lapselleni, joka ei
käytä fluorihammastahnaa, pitäisi syöttää fluoritabletteja. Paljonko
niitä pitäisi antaa?
Pilleripurkin kyljessä on ohjeet riippuen
talousveden fluoripitoisuudesta. Porissa veden fluoripitoisuus on alle
0,1 milligrammaa litrassa (Ahlaisissa noin 0,1 mg/l) eli käytännössä
nolla. On muistettava, että pieni määrä fluoria on ihmisten luustolle
hyväksi, mutta suuret määrät haitaksi. Talousvedessä fluorin määrä ei
saisi terveysperusteista johtuen ylittää 1,5 mg/l.
Onko se vaarallista, jos vesi haisee kloorille?
Ei
ole. Klooria käytetään suojaamaan vettä verkostossa tapahtuvalta
bakteerikasvulta ja sen haju on merkki pikemminkin siitä, että vesi on
turvallista. Suomessa käytettävät annokset ovat suhteellisen pieniä
(0,3-1,0 mg/l), koska tarvetta suurempaan ei ole. Pohjois-Amerikassa
käytetään tavallisesti jopa 4 mg/l annoksia. Eurooppalainen perinne
asiassa vain on erilainen. Emme ole tottuneet kloorin tuoksuun.
Miksi ilmankostuttajaani jää pohjalle vaaleanruskeaa mössöä?
Ilmankostuttajan
pohjalle jää veden haihtuessa metalliputkistoista ja venttiileistä
liuennutta rautaa sekä vedenpuhdistuksessa veteen lisättyä kalkkia.
Kalkkia veteen lisätään, jotta vesi syövyttäisi vähemmän metallisia
verkoston osia. Luonnostaan pehmeä vesi on hyvin aggressiivista eli
syövyttää metalliputkia. Toimenpiteistä huolimatta vanhojen
metalliputkien pinnalta irtoaa ajoittain terveydelle vaarattomia
sakkoja, jotka kertyvät ajan kuluessa ilmankostuttajaan ja
kahvinkeittimeen.
Vesi haisee pahalle. Onko se vaarallista?
Tähän
ei ole mitään yleispätevää vastausta. Sinänsä haju ei tarkoita sitä,
että vesi olisi terveydelle haitallista, mutta se voi myös olla merkki
siitä, jonka vuoksi asia on aina selvitettävä.
Vesi on sameaa. Mistä se johtuu?
Joskus
vedessä saattaa esiintyä vetisen maidon kaltaista samennusta. Samennus
on paineen alaisuudessa purkautuvan kylmän veden ilmaa. Ilmiö on täysin
vaaraton ja normaali. Sameus häviää hetken kuluttua itsestään.
Joskus
verkostoa joudutaan paikallisesti sulkemaan esimerkiksi putkistojen
uusimisen, vuotokorjausten tai verkostohuuhteluiden vuoksi.
Käyttökatkoista ilmoitetaan etukäteen, mikäli se vain on mahdollista.
Vuotojen, paineenvaihteluiden ja korjaustöiden yhteydessä voi
vesijohdosta irrota saostumia tai ruostetta, mikä aiheuttaa veden laadun
hetkellisiä muutoksia, esimerkiksi haju- ja värivirheitä sekä veden
sameutta. Tällaisissa tapauksissa suositellaan veden juoksuttamista,
kunnes se kirkastuu.
Jos veden laadussa ilmenee jotain
poikkeavaa, kannattaa ottaa yhteys Porin Veden vikapalveluun. Jos
tiedät, että lähistöllä tehdään vesijohdon korjaustöitä, vältä pyykin
pesemistä, koska vesijohtovuodot ja korjaustyöt saattavat aiheuttaa
veden värjääntymistä putkistosta irtoavasta sakasta johtuen.