Kokemäenjoki on 121 kilometriä
pitkä virta, joka ulottuu kahden maakunnan, Pirkanmaan
ja Satakunnan alueelle. Se alkaa Vammalan Liekovedestä
ja päättyy Poriin Selkämereen.
Kokemäenjokilaaksossa
on nähtävissä ihmisen kädenjälkiä aina
esihistorialliselta ajalta lähtien. Näitä ihmisen
muokkaamia ja rakentamia maisemia kutsutaan
kulttuuriympäristöiksi.
Näyttely
esittelee Kokemäenjoen varrelle tyypillisiä
kulttuuriympäristöjä.
Kuvamateriaali
kertoo siitä, miten ihminen on eri aikakausina
jokilaakson maisemia rakentanut ja miltä ne näyttivät
vuonna 2000.
Mukaan on
poimittu seuraavia teemoja edustavia rakennettuja
ympäristöjä:
1.
Muinaisjäännösalueet
2. Viljelymaisemat
3. Maaseudun asuinympäristöt
4. Taajamat
5. Kirkolliset ympäristöt
6. Voimalaitos- ja teollisuusympäristöt
7. Liikenneväylät
8. Virkistysympäristöt
Apuna
kartoituksessa on ollut viranomaisten laatimat luettelot
arvokkaista kulttuuriympäristöistä. Luetteloiden,
kuten näyttelyidenkin ulkopuolelle jää lukuisia
kulttuurimaisemia, joilla on oma paikallishistoriallinen
sisältönsä, merkityksensä ja luonteensa.
HISTORIALLISET
KERROSTUMAT, OMALEIMAINEN LUONNE JA KAUNEUS
Kulttuurimaisemiin liittyy monenlaisia arvoja.
Näyttelyn uudet ja vanhat kuvaparit tuovat esiin, miten
ympäristöt rakentuvat lukuisista historiallisista
kerrostumista, jotka luovat jatkuvuutta nykyisyyden ja
menneisyyden välille. Ne kertovat meille erilaisissa
olosuhteissa eläneiden ihmisten elämästä ja
työstä.
Muutoksia
tapahtuu väistämättä aikojen kuluessa. Jos maisemien
omaleimainen identiteetti säilyy, myös muutokset
voidaan nähdä haasteina. Hyvässä ympäristössä
uudet rakenteet eivät riko maisemaa, vaan jatkavat sen
luonnetta. Ihminen arvostaa ympäristöjä joita pitää
kauniina.
TULEVAISUUS
Ympäristöt
muuttuvat edelleen uusien tarpeiden ja toimintojen
myötä. Näyttelyn toivotaan herättävän katsojissa
kysymyksiä ympäristöjen arvoista ja hoidosta.
Maisemilla on yksi menneisyys, mutta monta mahdollista
tulevaisuutta.
Mitä arvoja
halutaan säilyttää ja ylläpitää? Miten
huolehditaan arvokkaiden ympäristöjen säilymisestä?
Miten rakennetaan uutta kaunista ympäristöä?
KULTTUURIYMPÄRISTÖN
HOIDOSTA
Vastuu
kulttuuriympäristön hoidosta kuuluu kaikille
viranomaisista yksityisiin kansalaisiin.
Valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen
luetteloinnista vastaavat Museovirasto ja
ympäristöministeriö. Maakuntatason tutkimusta, hoidon
ohjelmointia ja suunnittelua hoitavat alueelliset
ympäristökeskukset, maakuntamuseot ja maakunnan
liitot. Museoviraston toimesta tehdään
muinaisjäännösten hoitotyötä. Kuntien vastuulla on
paikallisten selvitysten laadinta, kuntien omien
kulttuuriympäristöohjelmien teko ja
kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottaminen kuntien
kaavoituksessa ja muussa kunnan toiminnassa. Viime
kädessä arvokkaan kulttuuriympäristön hoito on aina
maan ja rakennusten omistajien käsissä.
Esimerkkejä
kulttuuriympäristön vaalimisesta
Kokemäenjokilaaksossa ovat:
-
Satakunnan
kulttuuriympäristöohjelma
-
Ulvilan
kirkon seudun kulttuuriympäristön
kehittämishanke
-
Äetsän
seudun maisemaselvityshanke
-
Satakunnan
rakennusperinnön hoito-projekti
-
Rakennuskulttuuriselvitys:
Nakkilan rakennuskulttuuria
-
Harjavalta:
Pohjoisrannan ja Näyhälän
osayleiskaava
Arvokkaista
kulttuuriympäristöistä saa lisätietoa maakuntien
liitoista, maakuntamuseoista, alueellisista
ympäristökeskuksista, Museovirastosta sekä
Ympäristöministeriöstä.
Näyttelyn
ohjausryhmä:
Museovirasto: tutkija Leena Koivisto
Satakunnan Museo: rakennustutkija Juhani Ruohonen,
rakennustutkija Liisa Nummelin
Satakuntaliitto: aluekehityssuunnittelija Tuula Telin
Satakunnan taidetoimikunta: kirjailija Pirjo Tuominen,
pääsihteeri Pasi Toivonen
Arkkitehti SAFA Minna Seppänen
