Tulosta

A A

pori.fi / Tekninen palvelukeskus / Tulvasuojelu / Patoturvallisuus ja ensiapukorjaukset / Organisaatio ja valmiusjärjestelmä

Organisaatio ja valmiusjärjestelmä

Turvallisuusorganisaatiolla tarkoitetaan tässä paikallisesti Porin alueella toimivaa valmiusorganisaatiota, joka perustuu patoturvallisuuslakiin, pelastuslakiin ja vastaaviin ja on ensisijassa yhteiskunnan ylläpitämä. Esimerkiksi vesistönsäännöstelyn kehittäminen ja vesistöjärjestelyt eivät kuulu tähän turvallisuusjärjestelmään. Myöskään pitkän tai lyhyen tähtäimen toimiin kuuluvat tai aiotut padonkorotukset ja rakenteen parantamiset, lisäuoman teko sekä ruoppaukset kaupunkikeskustassa tai suistossa eivät kuulu tässä tarkoitettuun turvallisuustoimintaan.

Jos joki tulvisi maalle, pelastustoiminta kuuluisi pelastuslaitokselle ja järjestyksen ylläpito sekä liikenteenohjaus poliisilaitokselle. Mahdollisen suurtulvan jälkeinen tutkinta kuuluisi epäilemättä poliisille ja onnettomuustutkintakeskukselle.

Patoturvallisuuslain mukaisen suojeluorganisaation muodostavat ensisijassa Porin kaupunki ja toissijaisesti jotkin yksityiset tahot kuten joenrannassa sijaitsevat teollisuuslaitokset. Kaupungin puolelta ensisijainen padoista vastaava taho on Tekninen palvelukeskus; pumppaamot ja alueiden kuivatus kuuluvat Porin vedelle.

Todellinen tulvavaara on tilanteessa, jossa jokivesi on padon taustalla olevan maanpinnan yläpuolella ja vesi siis patoja vasten. Joki tulvisi maalle, jos pato sortuisi tai jokeen laskevan viemärin sulku pettäisi.

Tulvavaaratilanteen patoturvallisuusorganisaatio vastaa suuruusluokalleen pioneeripataljoonaa ja on armeijan tyyppisillä termeillä ilmaistuna likimain seuraava:

• esikunta
• toimisto
• tarkkailujoukkue
• maarakennuskonekomppania
• kuljetuskomppania.
  
  

Molempien komppanioiden päälliköt ja johtajat ovat kaupungilta samoin kuin osa konekalustosta; osa konekalustosta on yksityisiltä urakoitsijoilta. Esikunta, toimisto ja tarkkailijat ovat kaupungilta.

Todellisen tulvavaaran aikana on tarkkailujoukkueen tehtävänä tarkkailla patojen kunto, pumppaamot ja viemärien sulut useita kertoja vuorokaudessa. Maarakennuskomppania tekee mahdolliset viime hetken vahvistukset, korjaa huonosti käyttäytyvät padonkohdat ja avaa mahdollisesti tulvan sattuessa vedenpintaa padottavia liikenneväyliä ja vastaavia; tällä avaamisella pyritään lähinnä taloudellisen vahingon minimoimiseen. Kuljetuskomppanian ensisijainen tehtävä on korjaustöissä tarvittavan maa- ja kalliokiviaineksen kaivaminen tai tekeminen ja korjauspaikalle kuljettaminen.


Turvallisuustoiminnan valmiustasot ovat seuraavat:

Normaali arki eli valmiustaso 0, koodiväri harmaa
Sääennusteita sekä virtaama- ja vedenkorkeusennusteita seurataan vain satunnaisesti. Mitään valmiutta nopeisiin turvallisuustoimiin ei ole. Epätodennäköisestä joskin mahdollisesta voimalaitospadon yllättävästä sortumasta johtuva joella etenevä tulva-aalto ehtisi mennä kaupungin läpi ilman, että patoturvallisuusorganisaatio ehtisi reagoida asiaan mitenkään.

Valmiustaso 1, koodiväri sininen
Valmiustason nosto tehdään ennusteiden perusteella; tälle valmiustasolle pitäisi nousta vähintään kaksi (2) viikkoa ennen todellista tulvavaaran alkamista eli valmiustasoa 3 (oranssi). Kyseessä on esikunnan valmiustason nosto. Sää-, vedenkorkeus- ja virtaamaennusteita seurataan suuruusluokalleen päivittäin. Maarakennus- ja kuljetuskalustotilanne sekä maa- ja kalliokiviainestilanne tarkistetaan yleispiirteisesti. Tarvittaessa tehdään tarkistuksia sellaisissa erityisissä kohteissa, joissa käynti on tarkoituksenmukaista. Tälle valmiustasolle noustiin keväällä 2011. Tilanne kesti noin kaksi viikkoa, minkä jälkeen palattiin normaalin arjen tilanteeseen; todellinen tulvavaara ei ollut lähelläkään suotuisaksi muuttuneen sään tähden.

Valmiustaso 2, koodiväri keltainen
Valmiustason nosto tehdään ennusteiden perusteella; tälle valmiustasolle pitäisi nousta vähintään yksi (1) viikko ennen todellista tulvavaaran alkamista eli valmiustasoa 3 (oranssi). Henkilökunnalle järjestetään kertauskoulutus. Patojen, pumppaamoiden ja viemärisulkujen kunto tarkistetaan. Konekaluston ja henkilökunnan nopea saatavuus varmistetaan. Kalliokiviainesta ruvetaan tarvittaessa tekemään, ja maa-aineksen saatavuus varmistetaan. Viimevaiheen korjaus- ja sulkemistöitä tehdään. Sää-, vedenkorkeus- ja virtaamaennusteita seurataan edellistä vaihetta tiheämmin. Esikunta on osittaisessa päivystyksessä ennusteiden seuraamisen tähden, mutta muuta päivystystä ei ole.

Valmiustaso 3, koodiväri oranssi
Valmiustason nosto tehdään todellisen vedenkorkeuden tai lyhyenajan ennusteen perusteella. Vesi on vaarallisen korkealla, ja tulvavaara on todellinen. Esikunta ja toimisto ovat ympärivuorokautisessa päivystyksessä kolmivuorotyössä. Tarkkailu tehdään kolmivuorotyönä. Konekomppaniat ovat pääosin normaalissa päivätyössä lähialueella, mutta sekä kalusto että koneenkäyttäjät samoin kuin päällystö ovat takapäivystyksen tyyppisessä hälytysvalmiudessa. Erityisen tärkeäksi todettu kalusto on lähtövalmiudessa tukikohdassa.

Hälytys, koodiväri punainen
Joki tulvii maalle tai ennuste on niin epätoivoinen, että ihmisten pelastaminen aloitetaan välittömästi. Pelastuslaitos pelastaa, ja poliisi valvoo järjestystä sekä ohjaa liikennettä.


Valmiustasojen osalta erityisesti nostamisesta tiedotetaan. Tasolle yksi nostaminen tiedotetaan pienenä kaupungin uutisena. Tasoille kaksi ja kolme nostaminen tiedotetaan näkyvästi kaupungin nettisivuilla, ja tieto toimitetaan joukkotiedotusvälineille, jotka uutisoinevat asian yhtä lailla näkyvästi. Pelastuslaitos antanee omia ennakoivia ohjeitaan ainakin valmiustasolla kolme. Tulvimiseen liittyvä pelastaminen kuuluu pelastuslaitokselle, joka hoitaa tiedottamisen silloin.


Valmiustasot määräytyvät jäätilanteeseen ja todelliseen vedenkorkeuteen sekä sää-, virtaama- ja vedenkorkeusennusteisiin liittyvien kynnysarvojen ja harkinnan perusteella. Ennustemenetelmiä kehitetään jatkuvasti ja kynnysarvoja tarkistetaan tarvittaessa. Jos ennustejärjestelmä ja kynnysarvot ovat likimain kohdallaan, valmiustasolle 1 (sininen) pitäisi nousta suuruusluokalleen kerran kahdessa vuodessa ja valmiustasolle 2 (keltainen) ehkä kerran viidessä vuodessa. Todellinen tulvavaara on koetun perusteella keskimäärin 10…20 vuoden välein; tilannetta kuvaa valmiustaso 3 (oranssi). Suurin osa valmiustason nostoista ei johda nostamiseen vielä ylemmälle tasolle, vaan tilanne rauhoittuu kuten keväällä 2011. Oleellista on, että todelliseen tulvavaaratilanteeseen eli valmiustasolle 3 (oranssi) ei haluta joutua yllättäen.