Tulvasuojelun kannattavuudesta
On järkevää kysyä, kannattaako tulvasuojeluun sijoittaa pääomaa. Perusteltua on vastata, että kyllä kannattaa. Asiasta voidaan esittää vain hyvin karkeita laskelmia, mutta ne ovat joka tapauksessa suuntaa-antavia.
On helpointa käsitellä vain taloudellista vahinkoa. Ihmishengelle ja terveydelle annettava arvo on kovin henkilökohtainen asia, eikä luonnolle tulevaa vahinkoa ole sen helpompi arvioida taloudellisesti.
Taloudelliseksi vahingoksi voidaan arvioida vahingonvaaraa pienempi summa, joka voisi olla 2 miljardia euroa. Ensiapukorjauksien kustannus voisi olla näissä laskelmissa 10 miljoonaa euroa. Hyötykustannussuhde olisi 200, jos ensiapukorjauksilla pystyttäisiin estämään yksi tulva. Pitkän tähtäimen töiden kustannukseksi voidaan lähinnä vain arvata vaikkapa 40 miljoonaa euroa. Hyötykustannussuhde olisi 50, jos näillä töillä pystyttäisiin estämään yksi tulva. Jos tulvavaaratilanteita tulisi useita ja kaikki tulvat pystyttäisiin estämään, hyötykustannus olisi suurempi.
Hyötykustannus on suuri verrattuna esimerkiksi liikenneväylähankkeisiin, jotka toteutetaan, jos suhde on suuruusluokkaa 2. Liikenneväylähankkeet ovat osittain eriluonteisia kuin tulvasuojelu, joten lukuja ei sinänsä kannata vertailla. Toisaalta osa liikenneväylähankkeista on nimenomaan turvallisuutta parantavia, ja tässä mielessä nämä erilaiset hankkeet ovat ainakin jonkin verran vertailukelpoisia. Porin tulvasuojeluhanketta voidaan pitää yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen kannattavana hankkeena.
Tärkeintä on, että niin ensiapukorjaukset kuin pitkän tähtäimen työtkin toteutettaisiin mahdollisimman nopeasti. Mitä kauemmin aikaa kuluu, sitä isommaksi kasvaa todennäköisyys, että tulva tulee Poriin. Säälittävin tilanne olisi se, että lähes kaikki työt olisi saatu tehdyksi, mutta järjestelmän viimeinen heikko lenkki on korjaamatta, ja siitä tulva tulee. Syntyvän tulvavahingon lisäksi kaikki tehty työ ja investoinnit menisivät hukkaan.
Hankkeen ripeä ja päättäväinen eteenpäin vieminen edellyttää kaikilta osapuolilta rakentavaa otetta ja halua hankkia tarvittavat lähtötiedot, hakea ratkaisut ongelmiin ja tehdä asialliset päätökset. Osapuolet uskallettaneen mainita tässä yhteydessä yleispiirteisesti: Suomen valtio, Porin kaupunki ja lähikunnat, hankkeen sisällä asioita hoitavat henkilöt sekä tulvasuojeluun vaikuttavat yritykset, yhteisöt ja yksityiset kansalaiset, niin porilaiset kuin lähialueellakin asuvat tai muuten alueen asioihin mielenkiintoa omaavat henkilöt.