Tulvan syntytavat
Yksinkertaisin ja helpoimmin ymmärrettävä tulvan syntytapa on ylivirtaus. Vesi on noussut joessa padon harjan yläpuolelle, ja vesi virtaa siis padon yli maalle. Tilanne muuttuu kaaokseksi, kun padon yli virtaava vesi sortaa padon ja vesi tulvii maalle patoon syntyneestä isosta aukosta.
Pato voi sortua myös sisäisen eroosion vaikutuksesta. Padossa voi olla heikko kohta kuten roudan tai puun juuren tekemä halkeama taikka huonosti tehty putken läpivienti. Pato on myös saatettu tehdä huonosta maa-aineksesta. Padon läpi suotautuva vesi heikentää patoa ja virtauksen voimistuttua aiheuttaa lopulta padon sortumisen.
Padon sortuminen ja virtausaukon syntyminen voivat alkaa myös seuraavien syiden tähden:
- liian jyrkästä luiskasta tai joenpohjasta johtuva padossa ja maapohjassa tapahtuva luiskansortuma
- rannan eroosiosta eli kulumisesta ja siis liian jyrkästä rannasta johtuva luiskansortuma
- kallellaan olevan puun kaatumisesta johtuva maan irtirepeytyminen
- vettyneellä ja siis pehmenneellä padolla olevan puun kaatumisesta johtuva maan irtirepeytyminen.
Vesi voi tulvia maalle myös esimerkiksi avonaisia ojia ja sadevesiviemäreitä pitkin. Näiden sulkeminen on osa tulvasuojelua, ja sulkulaitteiden ylläpito ja käyttö kuuluu padonomistajalle, tässä tapauksessa Porin kaupungille, joillekin kuivatusyhtiöille ja rantatontteja omistaville isoille teollisuuslaitoksille. Asuintonttien ja vastaavien tulee liittyä kaupungin kuivatusjärjestelmään, jota pitää yllä Porin Vesi. Perusteluina liittymisvelvollisuudelle ovat sekä vesihuoltolaki että tulvasuojelu.
Padon sortuminen on vakava asia. Salassa olevat putket voivat olla ikävä yllätys.