Tutkimukset ja selvitykset

Kokemäenjokilaakso eroaa maaperältään merkittävästi siitä, minkälaisia Suomen muut jokisuistot ovat, eikä samanlaisia olosuhteita ole lähialueillakaan. On siis selvää, että myöskään mittavaa tulvasuojeluhanketta ei ole toteutettu tällaisissa oloissa. Mitään toimintamallia eli prujua ei ole saatavissa.

Kunnollisten lähtötietojen hankinta on oleellinen osa hanketta. Vain sillä tavalla toimien saadaan luotettava pohja tilanneanalyyseille, suunnittelulle, ympäristövaikutusten arviointiin ja päätöksentekoon.

Tämän tyyppisessä hankkeessa ei voida olla varmoja, onko kaikki tarpeellinen tiedossa. Työtä tehtäessä saattaa ilmetä uusia tarpeita, vaikka työ olisi oltu suunnittelevinaan hyvin; lisätieto tuo esille asioita, joista ei ole oltu perillä.

Osa tutkimuksista on tehty tulvasuojeluprojektin rahoituksella. Osa on tehty muulla rahoituksella. Seuraavat tutkimukset ja selvitykset on tehty tai ne ovat tekeillä:

• kaupunkikeskustan alueella olevien Kokemäenjoen rantojen ja lisäuoman pohjatutkimukset stabiliteettilaskentoja varten; nämä tutkimukset tehtiin kaupungin omana työnä pääosin vuonna 2009

• pohjatutkimukset geologisia arvioita varten; näitä töitä tehdään kaupungin omana työnä vuonna 2010

• Kokemäenjoen luotaukset vuonna 2003 virtauslaskelmia ja ruoppausten suunnittelua varten; nämä työt teki Suomen ympäristökeskus

• Pihlavanlahden luotaukset vuosina 2003 ja 2009 virtauslaskelmia, geologisia arvioita, luontoarvioita ja ruoppausten suunnittelua varten; nämä työt teki Suomen ympäristökeskus

• jokisuiston ja koko Kokemäenjokivarren laserkeilaus vuonna 2008 maanpinnan korkeuden määrittämistä varten; nämä työt teki Maanmittauslaitos

• joenpohjan viistokaikuluotaus Kahaluodosta Harjavallan voimalaitokselle virtauslaskelmia, geologisia arvioita ja suunnittelua sekä joenpohjan käyttäytymisen tarkkaa seurantaa varten; työn teki Kemijoki Aquatic Technology vuonna 2010

• virtausnopeusmittaukset kaupunkikeskustan ja suiston alueella eroosion ja sedimentoitumisen arvioimiseksi; tämä työ tehdään alueen geologista tarkastelua varten; työ on tehty pääosin keväällä 2010, ja työn tekijä on Varsinais-Suomen ELY-keskus

• maastomallit luotauksista ja laserkeilauksesta tulva-alueiden määrittämistä, virtauslaskelmia, geologisia arvioita, geoteknisiä laskelmia, luontoarvioita ja ruoppausten suunnittelua varten; maastomallit ja värilliset korkeuskartat teki Porin yliopistokeskuksessa toimiva Tampereen Teknillisen yliopiston Porin yksikkö; ensimmäiset maastomallit tehtiin vuonna 2008, ja lisää malleja tehdään tarpeen mukaan

• Riitta Korhonen, Geotietoa Satakunnasta, Geologian tutkimuskeskus GTK, 2009; alueen geologisen historian ja maaperän perusmuotojen yleispiirteinen määritys osana GeoSatakunta- ja InnoGeo-hanketta

• C. Cripps et.al, Kokemäenjoen suiston kehitys, maaperämuodostumat ja niiden kemialliset piirteet, Turun yliopisto/Geologian laitos ja Geologian tutkimuskeskus GTK, 2009, luotojen alueen ja suiston sedimenttien laadun määritys sekä maalajien että haitta-aineiden osalta; työ tehtiin osana Kokemäenjoki Life -hanketta

• vuotuisten sedimenttikerrosten paksuuden määrittäminen Pihlavanlahdella suiston sedimentoitumisen määritystä varten; tämä työ tehtiin osana suistoalueen geologista tarkastelua; työn teki Turun yliopiston Geologian laitos vuonna 2010

• Pekka Alho, Kokemäenjoen suiston linnustoselvitys 2008, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10 / 2009

• kasvillisuusselvitys eli luototyyppiselvitys; työ on asiasisällön kannalta valmis mutta viimeistelyä tehdään

• Sami Luoma, Kokemäenjoen suiston sudenkorentoselvitys 2008, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 / 2009

• historiatutkimus Porin tulvasuojelusta

Seuraavat tiedossa olevat tarpeelliset tutkimukset ovat aloittamatta:

• pohjatutkimukset joella ja Pihlavanlahdella

• mahdollisesti tarvittavat pohjatutkimukset ylävirralla

• kalastoselvitys