Tulosta

A A

pori.fi / Tekninen palvelukeskus / Tulvasuojelu / Virtaama Porissa

Virtaama Porissa

Virtaamaan ja vedenkorkeuteen Porissa vaikuttavat erityisesti:

• sadanta ja lumen sulaminen ja niistä johtuva luonnonmukainen virtaama
• ihmisen vaikutus luonnonmukaiseen virtaamaan vesistöä säännöstelemällä
• meriveden korkeus
• mahdolliset hyyde- ja jääpadot.

Jotta vesi virtaisi joessa, on joenpinnan oltava kalteva. Joenpinta Porin kaupunkikeskustan kohdalla voi olla jopa noin yhden metrin verran merivedenpinnan yläpuolella sulana vuodenaikana ja oikein isolla virtaamalla, jos merivedenpinta pysyy vakaana. Jos merivedenpinta muuttuu nopeasti, kestää aikansa, ennen kuin Pihlavanlahden vedenpinta asettuu uuteen tilanteeseen. Jos merivedenpinta nousee nopeasti, merivettä virtaa mereltä kaupungin keskustaa kohti.

Usein kuulee väitteen, että pengerteiden silta-aukot padottavat ja aiheuttavat tulvanvaaran. Padotus eli vesipintojen korkeusero pengertien molemmin puolin on kuitenkin veden ylhäällä ollessa vain muutamia senttimetrejä, eikä näin pieni padotus lisää tulvanvaaraa.

Jää- ja hyydepadot pienentävät veden virtausaukkoa joessa merkittävästi, mikä saattaa nostaa vedenpinnan tällaisen padon yläpuolella vaarallisen korkealle.

Merivedenpinnan taso löytyy oheisen linkin takaa .
Klikkaa Mäntyluodon kohdalta 12 kk tai 24 h.
Meriveden taso ilmoitetaan meren omassa korkeusjärjestelmässä. Vuonna 2010 meriveden keskimääräinen taso ±0 cm on -0,23 N60-järjestelmässä. Vastaavasti esimerkiksi meriveden taso +100 cm on +0,77 N60-järjestelmässä. Järjestelmien ero vuonna 2010 on siis 23 cm. Meriveden taso ilmoitetaan senttimetreissä mutta N60 metreissä.

Porissa olevia joenpinnan tasoja löytyy oheisen linkin takaa .
Klikkaa vesistöä 35 ja sen jälkeen karttaa Porin läheltä. Näin tulevat näkyviin Porissa ja lähialueella olevat havaintopisteet.

Talvitulvan 1974…1975 aikana vesi oli keskustan kohdalla tasolla noin +2,3 N60 ja rautatiesillalla noin +2,8 N60

Vesipinnan taso +0,58 N60

Porissa siirryttiin uuteen N2000-korkeusjärjestelmään loppuvuodesta 2010. Perusteluna ovat toisaalta maankohoaminen ja toisaalta siirtyminen yleiseurooppalaiseen mittausjärjestelmään. Uuden korkeusjärjestelmän luvut ovat 0,37 metriä N60:n lukemia suuremmat. Siis lukema +1,00 N60:ssä vastaa lukemaa +1,37 N2000:ssa. Järjestelmän muuttaminen johtanee sekaannuksiin kaikkialla. Paras tapa yrittää välttää sekaannusta on esittää korkeusjärjestelmä jokaisen luvun yhteydessä. Esimerkkinä voinee olla: ”Tulvapatojen harjan taso ensiapukorjausten jälkeen on +3,7 N2000 rautatiesillan alavirran puolella.”