Raatihuoneenpuisto
Raatihuoneenpuisto on Porin perinteikkäin puisto. Se on tärkeä osa keskikaupungin maisemakuvaa. Keskikesällä suurten puiden kehystämät keskiosan hiekkakäytävät, kukkaryhmät ja suihkuallas toimivat kaupungin edustuspuistona. Rehevät tulipunaiset Cannat ja veden soliseva ääni saavat aikaan oman tunnelmansa.
Raatihuoneenpuisto on alkujaan ainakin 1700 luvulta ollut tori, kauppapaikka. Vanha piirustus vuodelta 1801 osoittaa Raastuvantorin reunalla olleen muutamia puita. Tori päätettiin kunnostaa puistoksi vuonna 1872. Istutustyöt aloitettiin 1874. Istutukset toteutettiin englantilaisen maisematyylin mukaisesti. Istutukset aidattiin puuaidoin, kuten tuolloin oli tapana. Innostus nimikkopuiden istuttamiseen oli niin suuri, että puistosta tuli liiankin taaja. Ensimmäiset kesäkukkaryhmät perustettiin Raatihuoneen puistoon 1880 luvun lopulla. Tällöin puisto on vanhoissa valokuvissa varsin rehevä ja vaihteleva ulkoasultaan.
Kaupunkilaisten kesken entistä arvostetumpaan puistoon haluttiin saada uusi suunnitelma. Ensimmäisen suunnitelman teki puutarha-arkkitehti O. Lunden vuonna 1899, se jätettiin kuitenkin toteuttamatta. Myöhemmin professori Gustav Nyström suunnitteli puiston kivikaiteen ja puutarha-arkkitehti Harald Söderberg teki puistosuunnitelman. Puisto rakennettiin arkkitehtoonisesti korostamaan Raatihuoneen arvokkuutta. Raatihuoneenpuisto valmistui lähes nykyiseen muotoonsa vuonna 1912.
Ensimmäinen Emil Cedercreutzin karhuveistos asetettiin
muurille Raatihuoneenpuistoa vartioimaan jo vuonna 1913. Nykyinen pronssin
valettu Karhuveistos on myös Cedercreutzin tekemä. Se on ollut paikallaan
vuodesta 1938.
Raatihuoneenpuisto sai sydämensä, kun kauppaneuvos Antti Airio lahjoitti varat suihkualtaan rakentamista varten. Suihkuallas valmistui vuonna 1938 kaupunginarkkitehti Jaakko Laaksovirran suunnittelemana.
Säveltäjä ja pianistitaiteilija Selim Palmgrenin rintakuva saatiin puistoon vuonna 1955, kuvanveistäjä Lauri Leppäsen tekemänä.
Puistoon istutettiin Porin 400 vuotisjuhlien yhteydessä kesällä 1958 Teljän tammi ja Ulvilan kuusi. Istutukset tehtiin Porin edeltäjien Teljän ja Ulvilan kaupunkien muistoksi.