Ristikkopuistot
Ristikkopuistot perustettiin Porin viimeisen suurpalon (v. 1852) jälkeen. Poriin tehtiin heti palovuonna asemakaava joka sisälsi leveät puistoesplanadit. Ne saivat myöhemmin nimekseen Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjoispuisto.
Ristikkopuistojen istutus aloitettiin vuonna 1860. Puistokujanteet valmistuivat lopullisesti 1900 luvun vaihteesa. Ristikkopuistoihin istutettiin kujannepuut kolmeen riviin. Istutuksiin käytettiin lähinnä lehmusta ja vaahteraa.
Pohjoispuiston puut uusittiin vuonna 1998. Puiston kolmerivinen kujanneistutus kaadettiin kerralla. Uusi istutussuunnitelma laadittiin kahdella puukujanteella. Tällöin saadaan puiden kannalta paremmin ajoneuvojen vaatima vapaatila kadunreunoihin. Pohjoispuistoon istutettiin Satakunnankadun varrelta siirrettyinä 48 vaahteraa. Puut olivat siirrettäessä noin viisimetrisiä. Ne siirrettiin patamenetelmällä 2 metrin juuripaakulla.
Itäpuisto on kokenut suurimman muutoksen viimeisten
vuosikymmenten aikana. Viisikymmentäluvulla Itäpuistossa oli runsaasti
kukkaistutuksia ja leikattuja pensasaitoja. Kävelykadun perustaminen (v. 1977)
on muuttanut Yrjönkadun ja Itäpuiston kaupunkilaisten kohtaus- ja
tapahtumapaikaksi. Tänään Itäpuisto on osa kävelykatua. Puistossa on tapahtumia
varten esiintymislava ja puistokin on pääosin pinnoitettu kiveyksillä.