Etusivu > Uutiset > 2011 > 07 > Naiset kokevat väkivaltaa etupäässä kotona

Naiset kokevat väkivaltaa etupäässä kotona

(14.07.2011 10:15 KANTT1 / päivitetty 14.07.2011 10:19 Tiilimäki Tarja)

SuomiAreenassa puhutaan myös asioista, joista yleensä vaietaan, kuten naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Porin teatterissa tiistaina pidetyssä tilaisuudessa, Sallittua vai salattua – naiset ja väkivalta, keskustelijat pohtivat muun muassa sitä, miten naisiin kohdistuva väkivalta ilmeen, onko se sallittua, ja mitä väkivallan kitkemiseksi olisi tehtävissä.

Nainen joutuu väkivallan uhriksi etupäässä kodin seinien sisäpuolelle. Oma lukunsa ovat iäkkäät naiset, jotka joutuvat joko aviopuolisonsa tai omien lastensa pahoinpitelemäksi.

- Ikä ei vähennä väkivaltaa. 90 prosenttia yli 65 -vuotiaista naisista kertoo kokeneensa väkivaltaa, sekä fyysistä että psyykkistä. Useissa tapauksissa väkivalta on jatkunut jo vuosia ja jopa vuosikymmeniä, kertoi Leena Serpola-Kaivo-oja, Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja.

Väkivallan salaamiseen liittyy yleensä häpeää ja syyllisyyttä.

- Koskahan päästään siihen tilanteeseen, että itse väkivallan tekijä kokisi häpeää teoistaan, kysyi Ene Ergma, professori ja Viron parlamentin puheenjohtaja.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa haetaan apua, sen parempi.

- Harvoin naisen kokemat väkivallanteot etenevät syyteharkintaa. Kynnys lähteä hitaaseen ja raskaaseen prosessiin on korkea, totesi Terttu Utriainen, rikosoikeuden professori Lapin yliopistosta.

Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksistään suomalaisen yhteiskunnan ongelma. Räikeimmillään se on myös modernin sodankäynnin ase, naisiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa.

kuva Saido Mohamed ja Helena Ranta. Kuva Jan Blomberg.
- Joukkoraiskauksia tehtiin järjestelmällisesti muun muassa Bosnian sodassa 1990-luvulla, totesi professori ja Suomen UN Women puheenjohtaja Helena Ranta.

Vuoden 2011 pakolaisnainen Saido Mohamed otti selkeän kannan siihen, että ympärileikkaukset ovat ihmisoikeusrikos lasta kohtaa.

Keskustelijat löysivät myös keinoja, joilla naisiin kohdistuvaa väkivaltaa voisi ainakin vähentää. Terttu Utriainen ehdotti, että kouluun pitäisi saada ihmistaidon oppiaine.

- Pitää opetella tiettyjä sääntöjä, kuten pienempää ei lyötä ja naista ei lyödä. Toisaalta viranomaiskoneiston pitää toimia samansuuntaisesti eli tietää mikä on sallittua ja mikä kiellettyä, listasi Utriainen.

Saido Muhammed korosti ennaltaehkäisevää työtä ja yhteisön vastuuta - velvollisuutta puuttua väkivaltaan.

Ene Ergma korosti, ettei tietokone ole lapsenvahti. Lapsi tarvitsee lämpöä ja läheisyyttä.



Hakusana