Etusivu > Uutiset > 2014 > 01 > Porin kaupungin työterveyshuolto edelleen laajaa

Porin kaupungin työterveyshuolto edelleen laajaa

(15.01.2014 12:36 Ståhl Marianne / päivitetty 15.01.2014 12:36)

Työterveyshuollon tarkoitus, tavoitteet ja toimintatavat ovat työterveyshuoltolaissa, valtioneuvoston asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä ja ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta sekä valtioneuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä.

Työterveyshuollon tehtävät

Työterveyshuollon tärkein tehtävä on työn ja työolosuhteiden tarpeiden tunnistaminen sekä työstä ja työolosuhteista johtuvien terveyshaittojen ennalta ehkäisy sekä työkyvyn ja terveyden edistäminen. Laki korostaa työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä.

Toimintaa määrittelee yhteisesti laadittava sopimus, johon kirjataan työnantajan tavoitteet ja työterveyshuollon laajuus. Tämän sopimuksen toteutuman perusteella kaupunki hakee työterveyshuollon korvauksia Kelalta. Kela on työterveyshuollon järjestämisen tärkeä osapuoli. Kelan asettama työterveyshuollon työntekijäkohtainen kustannusten enimmäismäärä vuonna 2012 oli ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa 160 €/työntekijä ja sairaanhoidossa 240 €/työntekijä. Porin kaupungin työntekijäkohtaiset kustannukset olivat samana ajankohtana ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa 127 €/työntekijä ja sairaanhoidossa 239 €/työntekijä.

Työterveyshuollon palvelut Porin kaupungin organisaatiossa

Porin kaupunki tarjoaa työntekijöilleen nk. laajan työterveyshuollon, tietyin rajauksin. Tämä tarkoittaa sitä, että työterveyshuoltoon sisältyy edelleen varsin laajasti myös sairaanhoito. Työterveyshuolto voi esimerkiksi lähettää työntekijän työkykyarvioissa erikoislääkärikonsultaatioon. Resurssien niukentuessa sairaanhoidon painopistettä on muutettu entistä enemmän työterveyshuoltopainotteiseksi, kuten lainsäädäntö edellyttää. Lisäksi valtakunnalliset tavoitteet työurien pidentämiseksi ja työkykyisyyden ylläpitämiseksi edellyttävät työnantajalta erityisiä toimia henkilöstön työkyvyn seuraamiseksi ja osatyökykyisten jäljellä olevan työkyvyn selvittämiseksi. Tämä merkitsee esimiesten ja henkilöstön tukemista, työpaikkaselvityksiä ja niiden mukaista yhteistyötä, työkykyarvioiden tekemistä, työkykyneuvotteluita sekä työhön liittyvän sairastavuuden ennaltaehkäisyä ja vähentämistä. Kaikki työhön liittyvät sairaudet ja sellaiset kansantaudit, jotka voivat vaikuttaa työkykyyn, hoidetaan työterveyshuollossa. Kaikessa sairaanhoidossa on työkyvyn hoitaminen keskiössä. Jokaisella käynnillä arvioidaan sairauden vaikutusta työkykyyn, eläkeriskiä ja tuetaan työkykyä ja työhyvinvointia monipuolisesti.

Porissa työkyvyn hoitaminen ja työhyvinvointi kuuluvat strategiselta tasolta alkaen johdon, esimiesten, työntekijöiden, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteisiin tavotteisiin (Terve Pori – malli). Satakunnan Työterveyspalvelussa kaikki lääkärinvirat on saatu täyteen ja hyvillä asiakastiimiresursseilla voidaan jatkaa vaikuttavaa työterveyshuoltoyhteistyötä. Porin kaupunki on saanut tuloksellisesta työterveyshuoltoyhteistyöstä Työterveyslaitoksen ja Euroopan työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tunnustuksen.

Työterveyshuollosta on nyt karsittu pois vain kohonneen kolesterolin hoitaminen silloin kun siihen ei liity liitännäissairauksia, niin sanottu flunssa/vatsatautivastaanotto sekä eräät muut infektiotaudit. Työntekijä saa olla poissa esimiehen luvalla 7 päivää. Tavallinen nuhakuume tai ripuli ei tarvitse lääkärin apua. Näissäkin asioissa työntekijä voi halutessaan kääntyä työterveyshoitajan puoleen. Jos flunssaan liittyy jälkitauti, lääkärin apua pitää hakea perusterveydenhuollosta.

Rajausten taustalla on taloudelliset ja toiminnalliset syyt.

Helena Metsälä, henkilöstöpäällikkö, Porin kaupunki ja Tuula–Maria Asikainen, johtaja, Satakunnan työterveysliikelaitos


Hakusana