Etusivu > Uutiset > 2014 > 07 > Kysymyksiä ja vastauksia Kokemäenjoen nikkelipäästöstä

Kysymyksiä ja vastauksia Kokemäenjoen nikkelipäästöstä

(21.07.2014 14:29 Salminen Tiina / päivitetty 21.07.2014 14:45 Keskimäki Marianne)

Asiantuntijat vastaavat Kokemäenjoen nikkelipäästöön liittyviin kysymyksiin ohessa. Kysymyksiä sai vapaasti esittää perjantaina 18.7. järjestetyllä kyselytunnilla Puuvillan puistossa sekä tilaisuutta ennen sähköpostitse.

Kysymyksiin vastasivat Porin kaupungin ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen johtava asiantuntija Janne Suomela, Norilsk Nickel Oy:n ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Marko Mikkola sekä lääkäri ja toksikologi Markku Pavela.

Kysymykset on jaettu neljään alaotsikkoon: päästö, paikallisuus, ympäristö ja kalastus sekä terveys.

Päästö

Mistä päästö koostuu ja miten aineet reagoivat yhdessä?
Mikkola
: Nikkeli ja koboltti ovat sulfaatteina samassa liuoksessa. Kemiallisesti aineet eivät ole reaktiivisia keskenään, eikä niillä ole minun tietääkseni ristikkäisvaikutuksia.

Suomela: On mahdollista, että nikkelillä on ristikkäisiä tai yhteisvaikutuksia muiden aineiden kanssa, mutta niistä ei tässä vaiheessa pystytä sanomaan tarkemmin. Nikkeli ja koboltti ovat liukoisessa muodossa, mikä on eliöiden kannalta haitallisempaa kuin jos ne olisivat sitoutuneet esimerkiksi kiintoainehiukkasiin. Nikkelisulfaatti reagoi muiden aineiden kanssa ja sitoutuu joessa ja meressä olevaan ainekseen ja eliöstöön. Osa nikkelisulfaatista kerrostuu pohjaan. Tällä hetkellä suuri osa aineesta on liukoisessa muodossa, eli se on selvästi haitallisempi kuin silloin, kun aine olisi sitoutuneempi.

Oliko päästössä kaikki nikkelisulfaattia ja mikä oli nikkelisulfaattipäästön suuruus?
Mikkola: Päästössä kaikki nikkeli oli nikkelisulfaattina. Nikkelin osuus on 66 t ja sulfaatin osuus 95 t. Lisäksi päästössä oli kobolttia 1t, joka oli myös sulfaattina.

Millaisessa muodossa nikkeliä pääsi jokeen?
Mikkola: Nikkelisulfaatti on liukoisena joessa. Asiaa selvitetään parhaillaan. Koko ajan tehdään erilaisia selvityksiä ja selvitetään miten päästö vaikuttaa ekosysteemiin. Kun saadaan tuloksia, ryhdytään toimenpiteisiin, jotta joki saadaan kuntoon.

Mitä muita aineita jokeen pääsi?
Mikkola
: Nikkeliä oli ylivoimaisesti eniten yhteensä 66 000 kiloa ja koboltia 1000 kiloa. Uraania jokeen ei päässyt. Muut aineet ovat päästörajojemme sisällä.

Kuinka paljon lyijyä, kadmiumia, kuparia ja yksilöiden kaikkia muita haitta-aineita päästettiin?
Mikkola: Nikkeli- ja kobolttipäästöt ylittivät luparajat ja loput metallit ovat luparajojen mukaisia. Suurteollisuuspuiston yhteiset luparajat ovat:
kuukausikeskiarvoina kupari 5 kg/vrk, sinkki 3 kg/vrk, lyijy 1 kg/vrk ja arseeni 0,2 kg/vrk. Lisäksi elohopealle on vuosiluparaja 8 kg/vuosi.

Onko päästössä ylitetty lyijyn, kadmiumin tai elohopean ympäristön laatunormeja tai päästörajoja?
Mikkola: Päästön mukana ei ole jokeen päässyt luparajoja ylittäviä määriä lyijyä, elohopeaa tai kadmiumia.

Missä vaiheessa arseeni on poistunut nikkelistä kun se on päässyt veteen? Mikkola: Raaka-aineet sisältävät jonkin verran arseenia, mutta vuoto ei ollut alkuvaiheessa prosessia, jonka vuoksi se on prosessissa puhdistettu suurimmalta osin pois, ennen kuin se on mennyt veteen.

Miksi on ylipäätään mahdollista, että nikkeliä pääsee jokeen?
Mikkola: Levylämmönvaihtimen toisella puolella on jokivesi ja toisella puolella prosessiliuos. Lämmönvaihdin on mennyt rikki. Lämmönvaihtimen rikkoutumisen jälkeen on kaksi varotoimenpidettä, jotka pettivät myös. Olemme parantaneet nyt seurantaa ja ohjeistaneet sitä entistä paremmin. Suunnitelmissa on eriyttää joki lämminvaihtimesta, jotta tällainen ei voi toistua. Nyt lisäämme varmistuksia, ennen kuin näitä suurempia muutoksia päästään tekemään.

Paljonko päästöstä haihtuu ilmaan, paljonko painuu sedimentteihin ja mikä osa jää haihtumaan isompaan vesimassaan?
Suomela: Aika suuri osa saostuu ajan mittaan pohjaan, osa sitoutuu myös eliöstöön. Mikä osa jää ja mikä menee minnekin, vaatii tutkimuksia. Asioihin päästään kiinni, kun otetaan näytteitä ja analysoidaan. Samalla yritetään virtausmallin avulla mallintamalla arvioida, minne nikkeli ja muut aineet ovat menneet. Ilmaan haihtumisella ei tässä asiassa käsittääkseni ole suurta merkitystä.

Mitä nikkelisulfaatti oikeastaan on? Sulfaatti kuulostaa rikkiyhdisteeltä. Onko nikkeli se pirulainen, joka aiheuttaa ongelmia, vai onko se sulfaattiosuus?

Suomela: Nikkeli ja koboltti olivat päästössä sulfaattiyhdisteenä. Sulfaattia tuli itse asiassa enemmän kuin nikkeliä. Nikkeli on varsin haitallinen aine, mutta sulfaatti ei tässä yhteydessä niinkään. Sulfaattia pääsee Kokemäenjokeen normaalistikin teollisuusprosesseissa, mikä näissä oloissa ei ole kovin haitallista, kun se kulkeutuu joen mukana mereen.

Onko niin, että osa nikkelistä on mennyt mereen, mutta suuri osa on jäänyt joen sedimentteihin? Onko ruoppauksen kannalta haitallista, jos sitä aletaan pöyhimään esiin, vai onko parempi että aine jätetään pohjalle?

Suomela: Jatkossa kun ruoppauksia suunnitellaan, niin ruoppausmassat pitää tutkia haitallisista aineista. Tätä on tehty aikaisemminkin ruoppausten yhteydessä, kun on tutkittu onko sedimenteistä elohopeaa tai muita raskasmetalleja, joita aiempina vuosikymmeninä on päässyt jokeen runsaasti.

Lankiniemi: Ruoppausmassojen osalta on aikaisemminkin tehty myös suojaverkkoja ja kapselointeja. Tätä tullaan varmasti harkitsemaan myös uusissa ruoppauksissa.

Mitä ovat ne ulkopuoliset tahot, joita on käytetty tutkimus ja asiantuntija-apuna?
Mikkola: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on tehnyt joessa tapahtuvaa tutkimustyötä. Ely-keskus on myös asiantuntija kertomaan miten tutkimuksia pitää tehdä, jotta tutkitaan oikeantyyppisiä asioita. Toksikologian puolella Markku Pavela on asiantuntija, jolta olemme saaneet tietoa terveysvaikutteista. Suomela: Ely-keskus on myös ottanut jonkin verran näytteitä, jotka on analysoitu laboratoriossa Turussa. Lisäksi ELY-keskus on teettänyt lisä- ja vertailuanalyysejä osasta PoriLabissa määritetyistä näytteistä.

Lankiniemi: Suurin osa näytteistä on analysoitu PoriLabissa, jossa tehdään paljon muitakin tutkimuksia. Porilab on sertifioitu ja akkreditoitu laboratorio. Tuloksia on myös verrattu Kokemäen vesiensuojeluyhdistyksen tuloksiin eikä eroja ole ollut. Lisäksi olemme teettäneet joistakin näytteistä rinnakkaismääritykset alan johtavassa ja puolueettomassa laboratoriossa. Saadut tulokset vastasivat toisiaan. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa olemme käyneet läpi terveysvaikutteita ja Elintarvikeviraston asiantuntijuuden pohjalta elintarviketurvallisuutta.

Pavela: Sain soiton Norilsk Nickeliltä sunnuntai-iltana 13.7., jossa he kertoivat nikkelivuodosta ja jatkossa mitatuista joen nikkelipitoisuuksista. Laadin tältä pohjalta arvion mikä on mahdollinen riski uimareille. Seuraavana päivänä myös Sosiaali- ja terveysministeriö laati oman raporttinsa, jossa päädyttiin samanlaiseen riskiarvioon. Eli joessa oleville uimareille ei ole aiheutunut mitatuilla pitoisuuksissa äkillistä eikä pitkäaikaista terveyshaittaa.

Jos mittaustuloksia on tehty, niin päivämäärät ja tulokset pitää saada esille myöhempiä aikoja varten. Onko Lankiniemellä jotain omia intressejä, kun hän vähättelee asiasta tiedottamista?
Lankiniemi: Jos joku ottaa asian vakavasti, niin se olen minä. Päästön jälkeen on selvitetty, että onko kuntalaisilla välitöntä vaaraa veden käytön yhteydessä. Tämä intressi on ollut ensisijaista. Meidän laboratoriot käyvät kovilla kierroksilla, näytteenottajamme lomat on peruttu ja selvitystyötä on tehty meidän pienellä porukalla. Jos sitä kutsutaan vähättelyksi, niin kyllä se on valitettavaa. Kaikki ovat tehneet parhaansa. Minusta ja minun tämän kokoisesta porukasta ei vaan irtoa enempää.

Mitä oikein tapahtui? Sanoitte, että kaksi eri järjestelmää petti, mikä tuntuu aika kevyeltä selitykseltä. Vastuusta jää kummallinen kuva ja julkisuuteen tultiin, kun oli pakko.
Mikkola: Mekanismia ei voida avata enempää, sillä poliisi tutkii asiaa. Kun tutkinta on valmis, voidaan asiasta kertoa enemmän. Asia on poliisilla ja asiasta on raportoitu ELY-keskukselle. Meillä on hyvä kuva, mitä on tapahtunut. Kyseessä on monen asian summa: inhimillisiä tekijöitä, laiterikkoa jne. Tehdas rakentuu turvallisuus- ja ympäristömielessä. Pitää tapahtua monta asiaa samaan aikaan, että asioilla olisi vaikutusta ympäristöön. Kaikkiaan kolme- tai neljä asiaa on mennyt pieleen.

Tiedottamisesta asiaa. Sunnuntaina puolen päivän aikaan etsittiin vuotoa prosessista. Käsitystä vuodon koosta ei ollut. Noin klo 17 sunnuntaina vuoto saatiin päättymään. Ensimmäiset analyysit päästön suuruudesta on tullut sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Maanantaiaamuna klo 9 lähetimme tiedon asiasta ELY-keskukselle sekä joenvarren kaupungeille ja kunnille. Maanantaipäivän aikana selvitettiin, kuinka iso vuoto on ollut. Asiasta tiedotettiin maanantaina ja tiistaina.

Kuka on korvausvelvollinen nikkelipäästöjen vahingoista?
Mikkola:
Nikkeli- ja kobolttipäästön aiheuttamien vahinkojen osalta korvausvastuu on Norilsk Nickelillä. Vastuiden laajuus ja korvausten määrä määritellään viranomaistutkimusten perusteella.

Julkisuudessa vedotaan, että asioista ei kerrota kun kyseessä on poliisitutkinta. Ei kai tämä sitä estä? Onko kyseessä kenties tutkimusjohtajan kertomiskielto?
Mikkola: Tutkinta on tällä hetkellä kesken. Jos tilanteesta kerrottaisiin julkisuudessa, voisi se vaikuttaa tutkinnan lopputulokseen. Rikospaikkaa ei voida avata yleisölle, ennen kuin poliisi on tutkinut asiaa. Asioista tullaan kertomaan, mutta meidän tulee odottaa, että viranomaiset saavat tutkintansa tehtyä. Tämän jälkeen voidaan ruveta keskustelemaan, mitä siellä tarkalleen ottaen tehtiin.

Riittääkö poliisin asiantuntemus teollisuusprosessin tutkimukseen?
Mikkola: En pysty ottamaan kantaa poliisin osaamiseen tällä alueella. Me autamme prosessiosaamisen osalta ja meillä on käsittääkseni siitä parempaa asiantuntemusta. Heillä on tutkinnallista asiantuntemusta. He keräävät kaiken datan ja lausunnot, johon ei tarvitse prosessituntemusosaamista. Uskon, että asiantuntemus riittää tässä asiassa.

Suomela: ELY-keskus on jättämässä tänään virallista tutkintopyyntöä siitä, miten asia on päässyt tapahtumaan, liittyykö siihen laiminlyöntejä ja onko kyseessä mahdollisesti ympäristörikos. Olemme keränneet tausta-aineistoa tekijöistä, mitkä auttavat poliisia. Prosessin aikana poliisi on yhteydessä asiantuntijoihin. Tutkimuksen valmistuttua poliisi tekee esityksen syyttäjälle, että nostetaanko syyte. Tämä tulee kestämään vielä jonkin aikaa.

Paikallisuus

Voisiko todellakin laajentaa tuota myrkkyarvojen tutkintaa? Talvivaarakin on pikkujuttu tämän rinnalla ja täällä kun on tuota mökki ja omakotitaloasutusta Kokemäenjoen ja meren rannoilla.
Lankiniemi: Tutkinta on jo laajennettu sekä vesinäytteiden että koekalastuksen osalta. Mainitsemiltasi vesialueilta on viime perjantaina lähetetty kaloja tutkittavaksi.

Voiko jokivedellä kastella kaikkia istutuksia Hevosluodossa esim. salaatteja?
Lankiniemi: Voi kastella. Jokiveden pitoisuuksia on seurattu alusta asti. Nyt ne ovat tasoittuneet 20-30 mikrogrammaan, joka on sallittu kraanaveden pitoisuudeksi. Eli jos kraanavettä voi juoda, niin myös jokivedellä voi kastella. Porin sillan ja Linnansillan välisellä vesialueella näytteitä otettiin useasta pisteestä sekä pinnalta että eri syvyyksistä. Veden lämpötila on siinä kohdassa eri syvyyksissä sama, 20,4 astetta ja pitoisuudet ovat 26-28 mikrogrammaa. Eli päästö on tasaisesti sekoittunut jokiveteen eikä pohjan lähellä ole mitään kerrostumia, jotka sisältäisivät suuria pitoisuuksia nikkeliä.

Milloin tankkiautoilla tuodaan vettä palstaviljelijöille?
Lankiniemi: Näillä näkymin sille ei ole tarvetta.

Kauanko kesti, että vahinko ylsi Varvourinjuovalle?
Lankiniemi: Varvourinjuopa on molemmista päistä suljettu. Siihen pumpataan vettä Kokemäenjoesta, jotta vesi saadaan vaihtumaan. Juovan vesi on seisovaa, eli jo luonnostaan huonokuntoista. Jokivettä on päässyt juovaan pumppausveden mukana. Viimeisen näytteen mukaan vedessä on ollut nikkeliä 80 milligrammaa ja lukema on koko ajan laskussa. Sinne päässyt jokivesi poistuu hitaasti, mutta 80 milligrammaa ei estä esimerkiksi kukkien kastelua. Veden laatu on kuitenkin huonoa päästöstä huolimatta.

Onko Luvian Laitakarissa tehty mittauksia?
Lankiniemi: Ei ole. Merialueen mittaukset tulevat huomattavasti myöhemmin. Olemme kuulleet, että merentutkimusalus Aranda olisi mahdollisesti myöhemmin käytettävissä mittauksissa.

Suomela: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on ottanut näytteitä useasta paikkaa Pihlavanlahdelta, Ahlaisten saaristosta sekä varsinaiselta merialueelta. Lopulliset tulokset valmistuvat maanantaina 21.7. Luvialta asti näytteitä ei ole vielä otettu. Pihlavanlahden ja Ahlaisten saariston mittaustulokset ovat tällä hetkellä monin paikoin suurempia kuin joessa.

Toivomukseni on, että Pihlavanlahdelta otettaisiin useasta kohdasta vesinäytteitä analysoitavaksi. Ei riitä, että vain Halssin rannasta otetaan näyte, koska jokivettä käytetään laajasti myös muualla. Kaupungin tiedotteessa ei ollut aluksi ollenkaan mainittu paikkaa, josta Pihlavanlahden vesinäyte nikkelin määrittämiseksi oli otettu. Myöhemmin selvisi, että näyte, josta pitoisuudeksi oli saatu 4 ug/l, oli otettu Halssin rannasta. Ei ole ihme, että Sachtleben Pigments Oy:n Analyyttisessä laboratoriossa saatiin tulokseksi paljon isompi nikkkelipitoisuus. Näyte oli otettu aivan eri kohdasta jokea.
Lankiniemi: Jo viime viikolla näytteenottoa laajennettiin. Näytteitä kerättiin Puussanluodon ja Sådon kohdilta sekä Kolpanselältä. Ensi viikolla näytteenottoa laajennetaan. Puussan ja Sådon näytteissä pitoisuudet olivat enää kymmenesosa(44 ug/l) Sachtlebenin mittaamista pitoisuuksista ( nyt Sachtlebeninkin pitoisuudet ovat jo alkaneet pudota). Kolpanselällä, Reposaaren silta-aukon ja Mäntyluodon sataman alueilla sen sijaan näkyi vielä loppuviikostakin selvästi kohonneita nikkelipitoisuuksia.

Miksi ei mitattu meriveden nikkelipitoisuuksia Pihlavanlahden pohjoispuolella Ahlaisten suunnalla? Pihlavanlahti on matala ja kaikki vesi kulkee siitä nopeasti ohi mereen. Meressä vesi virtaa Pohjanlahdessa pohjoiseen päin eli Ahlaisten suuntaan. Miksi mitattiin vain Reposaaren pitoisuuksia ja jätettiin pohjoisen saariston asukkaat ja mökkiläiset aivan omien arvailujen varaan?
Lankiniemi: Nikkelipitoisuuksia on viime viikosta lähtien mitattu myös Kristiskerin, Iso-Väkkärän, Arvekarin , Iso-Enskerin, ym muiden kohdalta sekä pinnasta että eri syvyyksistä. Siellä pitoisuudet ovat olleet erittäin alhaisia lukuun ottamatta Lannaskarin ja Kristiskerin kohtia, joissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia.

Kieltääkö ympäristönvalvonta Porin vesialueilta, mukaan lukien Luvian ja Merikarvian alueet, kalojen ja nahkiaisten kalastamisen ja myynnin mukaan lukien myös "pussikalat"?
Lankiniemi: Porin ympäristöterveys ei ole kieltänyt kalastusta eikä kalojen myyntiä. Varovaisuussyistä virasto on kehottanut toistaiseksi välttämään Kokemäenjoesta (Harjavallasta merialueelle) pyydetyn kalan syöntiä siksi kunnes kaloista otettujen näytteiden tulokset ovat valmistuneet. Ympäristövirasto on konsultoinut asiasta Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraa eikä täydelliselle pyynti- ja myyntikiellolle ole olemassa perusteita.

Vedenläheiselämä on yksi porilaisuuteni kantavimpia voimavaroja. Siihen liittyvä harrastukseni sukelluskalastus on minulle harrastuksena elintärkeä. Koska voin mennä taas merelle yhdessä lajini edustajien kanssa sukeltamaan? Nauttia kulauksen Reposaaren ennen niin raikasta merivettä? Kokata saaliiksi saamistamme kaloista ruokatarpeita?
Lankiniemi: Joessa sukeltajat ovat tutkineet pohjaa ja pohjaeläimiä. Alustavien tietojen mukaan pohja on kärsinyt pelättyä vähemmän. Merialueella voi myös sukellella aivan kuten ennenkin ja sukelluskalastuksella saaduista kaloista kannattaa nauttia.

Uskaltaako sitä nyt lähteä kalastamaan Nakkilaan, sillä useasti sieltä kotiin/tutuille kalaa tuon, eli uskaltaako Kokemäenjoen kalaa tällä hetkellä syödä? Huomioi, että kun vien kalaa tutuille, niin perheen pienimmätkin syövät kyseistä Kokemäenjoen kalaa. Ja jos kalaa ei voi syödä, niin onko arviota, koska kalaa voi taas turvallisesti syödä ilman sivumakuja tai mahdollisia haittoja?
Lankiniemi: Pitoisuudet Arantilan koskella ovat jo erittäin alhaisia. Varovaisuussyistä ympäristövirasto kuitenkin suosittaa vielä toistaiseksi välttämään joesta pyydetyn kalan syöntiä. Ympäristövirasto arvioi ensi viikolla uudelleen suosituksen tarpeellisuutta.

Ympäristö ja kalastus

Onko Norilsk Nickelillä ympäristösertifikaatti?
Mikkola: Norlisk Nickelillä on ollut jo kymmenen vuotta molemmat ISO 9001/ISO14001 laatu- ja ympäristösertifikaatit.

Onko Norilsk Nickel kokonaan venäläisomisteinen ja jos verrataan Suomen ja Venäjän ympäristönormeja, niin onko Suomessa tiukempaa?
Mikkola: Norilsk Harjavalta on konsernin tytäryhtiö. Konserni on ainakin suurimmaksi osaksi venäläisomisteinen. Mitä tulee Venäjän ympäristönormeihin, niin en suoralta kädeltä osaa ottaa kantaa ovatko ne löysempiä vai tiukempia. Ne ovat jokaiselle tehtaalle ominaisia ja siellä yksiköt ovat huomattavasti isompia, mitä me Harjavallassa. Volyymit ovat isompia ja saattaa näyttää, että on enemmän päästölupia.

Lankiniemi: Ympäristönormeissa sovelletaan Suomen ympäristölainsäädäntöä, vaikka yhtiö olisikin venäläisomistuksessa.

On olemassa ympäristölaki ja laki jätepäästöistä. Miten mielestänne lain säädäntöä ja lakitekstiä pitäisi muuttaa, jotta lakisäänteisesti estettäisi kyseisiä päästöjä?
Lankiniemi: Lakitekstejä ei välttämättä tarvitse muuttaa, mutta laitosten ympäristölupaehtoja on muutettava kyseisten tapausten ehkäisemiseksi.

Mitä nikkelisulfaatin käyttöturvatiedote kertoo sen vaikutuksista ihmisiin ja vesieliöihin?
Mikkola: Norisk Nickelillä on käyttöturvallisuustiedote nikkelisulfaattiliuokselle. Käyttöturvallisuustiedote kertoo mm. seuraavaa myrkyllisyydestä:

Välitön myrkyllisyys

LD50/suun kautta/rotta = 361.9 mg/kg (NiSO4)
LC50/hengitysteitse/4h/rotta = 2.48 mg/l (NiSO4)
LD50/ihon kautta: Ei ole löydetty tutkimuksia.
Acute tox. 4 Haitallista nieltynä. Haitallista hengitettynä.

Myrkyllisyys vesieliöille
Lyhytaikainen Myrkyllisyys
Selkärangattomat. 48h LC50
Makea vesi 0.013-4970 mg Ni/L
Merivesi 0.23-415 mg Ni/L
Kala 96h LC50
Makea vesi 0.23-320 mg Ni/L
Merivesi 26.6-350 mg Ni/L

Pitkäaikainen Myrkyllisyys
Selkärangattomat: Makea vesi 1.4-1379 μg Ni/L, Merivesi 22.5-335 μg Ni/L
Kala: Makea vesi 40-1548 μg Ni/L, Merivesi EC10 3599-20760 μg Ni/L

Miten luonnolle ja vesistölle tapahtunut katastrofi voidaan korjata?
Suomela: Ensinnäkin täytyy selvittää mitä kaikkia vaikutuksia päästöllä on. Osa vaikutuksista on nopeita, kuten simpukoiden kuolemat. Päästöstä tulee mahdollisesti olemaan myös pitempiaikaisia vaikutuksia, jotka näkyvät ehkä vasta vuoden tai useamman vuoden kuluttua.

Koska saadaan selville, milloin voi taas kalastaa?
Suomela: Parhaillaan otetaan näytteitä ja ensimmäisiä tuloksia on luvattu maanantaille 21.7. Tämän jälkeen voidaan päättää jatkotoimista.

Miten tullaan korvaamaan ammattikalastajien ansionmenetys?
Mikkola: Virranomaiset ottavat kantaa korvausasioihin. Me kannamme vastuumme ja korvaamme joelle aiheutetun vahingon. Tulemme tekemään työtä joen palauttamisesta ennalleen. Siihen tarvitsemme apua muilta, kuten ELY-keskukselta ja SYKEltä.

Missä on kartalla ne rajat, minkä ulkopuolelta kalaa voi pyytää ja myydä?
Lankiniemi: Kun viranomainen antaa kieltoja, on kaikkein voimakkain keino laittaa esimerkiksi kala käyttökieltoon ja kieltää sen pyytäminen ja myyminen. Meidän tietojen mukaan pitoisuuksissa ei ole syytä asettaa kaloja myyntikieltoon eikä käyttökieltoon. Me kehotamme varovaisuuteen kalan kanssa, mutta käyttökieltoon sitä ei olla asetettu.

Mitä pelastustoimia aiotaan tehdä joessa ja meressä olevalle nikkelille? Mitä ennaltaehkäiseviä toimia aiotaan tulevaisuudessa kehittää? Lähdetäänkö porukalla merelle lapiohommiin vai mitä voidaan tehdä asialle? Nyt asiantuntijat kertokaa miten pelastetaan ja puhdistetaan vesistöt?
Lankiniemi: Valitettavasti menee oma aikansa siihen, kun selvitetään nikkelin kulkeutuminen ja kertyminen. Sen jälkeen suunnitellaan kunnostustoimet. Nikkeli on ollut liukoisessa muodossa, joten sitä ei saa poistettua joesta tai merialueelta lapioilla tai imuruoppauksella. Koska joessa virtaava vesimäärä, mihin nikkeli on sekoittunut, on niin suuri, jokivettä ei myöskään pysty puhdistamaan suodattamalla tai muilla menetelmillä. Pitkällä tähtäimellä kunnostustoimet voivat sisältää esim. kala- ja rapuistutuksia, koskipaikkojen korjaamisia jne. Tehtaalta on edellytetty selvityksiä siitä, mistä laiterikko on johtunut ja miksi vuoto huomioitiin vasta pitkällä viiveellä. Tehdas tullaan velvoittamaan siirtymään ns. suljettuihin kiertoihin ja paremmin toimiviin hälytysjärjestelmiin.

Miten tutkitaan joessa olevien eliöiden elinmahdollisuuksia?
Suomela
: Alkuvaiheessa on seurattu nikkelipitoisuuksia. Kun nämä alkavat olla laskussa ryhdymme tutkimaan enemmän eläimiä ja kasveja. Pohjaeläimistä, kaloista ja joen pohjan sedimentistä onkin jo otettu näytteet. Sukeltajat ovat käyneet alkuviikosta useassa paikassa seuraamassa simpukkatilannetta. Vaikka kuolleita simpukoita oli paljon, myös eläviä simpukoita löytyi. Arantilankoskessa ja Ruskilankoskessa kuolleita simpukoita oli 10 – 20%, mutta patoaltaassa kolme neljäsosaa oli kuolleita. Elävät simpukat olivat melko flegmaattisia. Myös kasvillisuutta tutkitaan, miten esim. ulpukka kerää nikkeliä itseensä. Jatkossa pyrimme selvittämään vaikutuksia koko vesiekosysteemiin. Ne saattavat näkyä vasta usean vuoden jälkeen.

Terveys

Nikkelin vaikutuksia vähätellään. Miksi niin tehdään, vaikka nikkeli aiheuttaa syöpää?

Pavela: Aineen haitallinen vaikutus perustuu mm. siihen, mitä kautta se pääsee elimistön sisälle, kuinka paljon sitä pääsee ja miten kauan altistuminen jatkuu. Lisäksi vaarallisuuteen vaikuttaa se, mistä kemiallisesta aineesta on kysymys. Hengitettynä nikkeli lisää keuhko ja poskiontelosyövän riskiä. Syöpä ei tule kerta-altistumisen johdosta vaan altistumisen tulee kestää kuukausia, jopa vuosia. Suun kautta elimistöön joutuessaan nikkeli ei ole syöpävaarallinen.

Joen veden nikkelipitoisuus ei lisää ihmisten syöpäriskiä vaikka pieni osa vedestä joutuisikin pärskeiden ja pisaroiden mukana hengitysteihin. Kyse on lyhytaikaisesta altistumisesta ja suurin osa vedestä ei kuitenkaan pääse keuhkojen alimpiin osiin asti vaan poistuu hengitysteistä liman ja yskimisen avulla.

Jokivesi ei ole aiheuttanut siinä uineille aikuisille tai lapsille lyhyt- tai pitkäaikaisia terveysvaikutuksia mahdollista allergista ihottumaa lukuun ottamatta. Nikkeli ei kerry elimistöön ja puolet imeytyneestä nikkelistä poistuu noin vuorokauden kuluessa virtsaan.

Liiallinen määrä nikkeliä on kuitenkin haitallista ja tavallisin haittavaikutus on ihottuma. Jokivedestä uimapaikoilta mitatut nikkelipitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan 2 mg nikkeliä/litrassa jokivettä, pääsääntöisesti kuitenkin alle 1 mg/l. Jos tätä vettä juo vajaan litran päivässä, nikkeliä imeytyy elimistöön alle ns. siedetyn päivittäisen raja-arvon, joka on 11 mg/painokilo. Tämä raja-arvo tulee allergiariskistä.

Juomaveden suositeltava nikkelipitoisuus Suomessa on 20 mikrogrammaan/litrassa vettä (Maailman terveysjärjestön suositus on 70 mikrogrammaa nikkeliä litrassa vettä). Se tarkoittaa, että tällaista nikkelipitoista vettä voi käyttää kaksi litraa päivässä koko elämän ajan ilman haittavaikutuksia terveydelle.

Kyse on suuren luokan nikkelipäästöstä mutta jokivedessä uiville ihmiselle ei tästä päästöstä ole - onneksi - aiheutunut suurta terveyshaittaa mahdollista ihottumaa lukuun ottamatta. Tällä hetkellä jokiveden nikkelipitoisuus on lähellä juomaveden suomalaista raja-arvoa 20 mikrogrammaa nikkeliä litrassa vettä.


Hakusana