Etusivu > Uutiset > 2014 > 10 > Lähiötyö lähtee asuinpaikan omista vahvuuksista

Lähiötyö lähtee asuinpaikan omista vahvuuksista

(27.10.2014 13:21 Tiina.J Lehtonen / päivitetty 27.10.2014 13:21)

Asukastupien toiminnan perustana yhteistyö

Porin pioneerit. Tällä nimellä aikuissosiaalityön päällikkö Krista Virtanen kutsuu leikkisästi Porin kolmea asukastupaa. Sampolassa, Pormestarinluodossa ja Pihlavassa sijaitsevat asukastuvat ovat osa Porin perusturvakeskuksen aikuissosiaalityössä tehtävää yhteisösosiaali- eli lähiötyötä. Pioneeri-sanalla Virtanen viittaa asukastupien syntytapaan.

- Kaikkien taustalta löytyy jokin hanke tai projekti, jonka tuloksena asukastupatoiminta niissä 1990-luvulla käynnistettiin. Porin kaupunki otti niissä vahvan roolin, ja lähiötyö astui sosiaalityön kentälle.

Keskeisenä ajatuksena lähiötyössä on löytää kunkin asuinpaikan voimavarat ja yhdessä toimijoiden kanssa työskennellä alueen yhteisen hyvän puolesta.

- Lähityö ikään kuin käynnistää toiminnan moottorin ja varmistaa, että se pyörii jatkossakin eteenpäin, Virtanen kuvaa.

Yksi lähiötyön perustavoitteista on tehdä siitä lopulta tarpeeton.

Yksinäisyyden torjuntaa ja työllistämistä

Lähiötyön ammatillisuus on kehittynyt viime vuosina huimasti Porin asukastuvilla. Tuvilla työskentelevät lähiötyöntekijät ovat sosiaalityön ammattilaisia.

- Kohtaamistaitojen lisäksi heiltä vaaditaan laajaa tietämystä sosiaali- ja terveyspalvelujen tilanteesta sekä palveluihin ohjaamisesta, Virtanen kertoo.

Porissa lähiötyöllä on keskeinen rooli erityisesti kuntalaisten yksinäisyyden torjunnassa. Asukastuvilla työskentelevät lähiötyöntekijät toimivatkin tarvittaessa asukkaiden luottohenkilöinä ja olkapäänä, palveluihin ohjaajina sekä välittäjinä alueen toimijoiden, virkamiesten ja päättäjien välisessä keskustelussa. Lähiötyötä ei kuitenkaan tehdä yksin, vaan työntekijöiden apuna on laaja verkosto niin kunnan, valtion kuin kolmannenkin sektorin toimijoita.

- Yhteistyö on asukastupien perusta, Virtanen sanoo.

Esimerkiksi Sampolassa toimintaa järjestävät asukasyhdistys ja Martat sekä Asuinalueiden kehittämisohjelmaan kuuluvat Porin kaupunkisuunnittelun Kaikkien Pori -hanke ja Turun yliopiston Lähiön henki -hanke.

- Sampolan tuvan voidaan ajatella siirtyneen jo lähiötyön seuraavalla portaalle, jossa moottori pyörii pitkälti jo oman alueen voimin, Virtanen sanoo.

Porin asukastuvat ovat myös työllistäjiä ja siten keskeisesti mukana pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistalkoissa. Virtanen laskeekin, että vuosittain niillä työskentelee yhteensä ainakin parikymmentä työllistettyä, velvoitetyöllistettyä ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa henkilöä.

Alueellisen sosiaalityön tarve kasvussa

Lähiötyö ja asukastuvat ovat eläneet mukana lähiöiden muutoksissa jo monta vuosikymmentä. Virtanen vakuuttaa, että tuo taival saa jatkoa myös tulevaisuudessa. Selkeä tilaus sille on olemassa. Tarve nousi esille myös Sampolan asukastuvalle kesällä suunnatussa asiakaskyselyssä.

- Lähiöistä keskustellaan jälleen valtakunnan tasolla paljon ja alueella tehtävän sosiaalityön tarve palvelujen tuottajana on noussut vahvemmin esille.

Vaikka asukastuvat keräävät kuukausittain tuhansia kävijöitä, mukaan lähiötyöhön toivotaan lisää kuntalaisia sekä erityisesti nuoria ja lapsiperheitä. Sitä silmällä pistäen Sampolassa järjestetään 20. marraskuuta kello 18 Kaikkien Pori -hankkeen ja kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen Kinokellari-toiminnan yhteistyönä elokuvailta alueen nuorille, ja marraskuun lopulla aikuissosiaalityön lähiötyö järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa lähiöiden lapsiperheille ”Pikkujoulubussin”. Paikallisia vahvuuksia selvitetään Lähiön hengen Sampolassa järjestämässä asukastilaisuudessa 18. marraskuuta kello 17.


Hakusana