Etusivu > Uutiset > 2016 > 01 > Savea, lunta ja räsymattoja

Savea, lunta ja räsymattoja

(08.01.2016 08:55 Marleena Lammikko / päivitetty 08.01.2016 09:01)

Talvelta on osattu suojautua tehokkaasti entisaikoina.

Ahlaislainen Eric Inberg on kirjoittanut väitöskirjan vuonna 1762 aiheesta Yksinkertaisia Ajatuksia Puutalojen tekemiseksi lattian, katon ja seinien suhteen hyvin lämpimiksi, jossa hän neuvoo suojautumaan kylmältä seuraavasti:

– Se, jolla on varaa hankkia kaksinkertaiset lasit, ainakin pohjoissivulle, voittaa siten lämpöä, vaikkakin huoneet tulevat hieman pimeämmiksi. On itsestään selvää, että ikkunat talveksi tilkitään ja liisteröidään.

Ikkunat alkoivat yleistyä vasta 1800-luvun alkupuolella kaupungeissa, maaseudulla huomattavasti myöhemmin. Näihin aikoihin lasi ei ollut kirkasta, jonka takia huoneesta tuli paljon pimeämpi, jos ikkunoita oli kaksinkertaisesti. Tuplaikkunat yleistyivät vasta 1800-luvun puolessa välissä, maaseudulla vasta vuosisadan loppupuolella. Kesäisin toinen ikkuna otettiin pois, sillä Inbergin mukaan "sisäkehien poistamisen kautta tulee huone valoisammaksi ja hauskemmaksi".

Kun tuplat pantiin talveksi paikoilleen, laitettiin ikkunoiden väliin ikkunapenkille jotain kosteutta imevää ainetta, esim. pumpulia, sammalta, jäkäliä ja usein myös tulitikkulaatikko. Sisäikkunat tiivistettiin liimapaperilla. Nauhatiivisteet tulivat käyttöön 1930-luvulla, kertoo Rakennuskulttuuritalo Toivon intendentti Tuulikki Kiilo.

kuva Vanhoja hirsitaloja kunnostettaessa ja purkaessa vanhat tavat eristää rakennuksi on helposti nähtävissä. Hirsipinnan päällä on tuohikerros, sitten sammaleriste ja lautavuoraus. Kyseinen talo sijaitsi Maaherrankadulla. Kuva: Rakennuskulttuuritalo Toivo

Taistelua tuulta vastaan

Hirsitaloja on rakennettu Suomessa jo yli 1500 vuoden ajan ja aikalaiset tiesivät hyvin, miten kannattaa eristää. Hirsien välit tiivistettiin sammalella ja pellavalla. Rakennuksen valmistuttua ja painuttua kasaan, hirsien raot voitiin täyttää savella muutaman vuoden kuluttua ja joskus rapata koko seinä. Savi esti lämmön karkaamisen talosta ja tuulen pääsyn sisään. Kivijalan eteen luotiin lunta, jotta tuuli ei pääse sisään lattian alle.

– Räsymatot alkoivat yleistyä 1800-luvun kuluessa. 1900-luvun alkupuolella oli tavallista eristää lattiat räsymatoilla, jotka olivat kudottu vanhoista vaatteista. Lattiat peitettiin kokonaan räsymatoilla, jotka oli aseteltu aivan vieri viereen, jotta sisätiloissa ei vetäisi. Joissakin paikoissa mattoja saattoi olla kaksinkertainen kerros. Kerrosten päälle asetettiin vielä mattoja kulkureittien suuntaisesti, kertoo Kiilo.


Hakusana