Etusivu > Uutiset > 2016 > 07 > Yyteristä löytyy ainutlaatuinen ja aktiivinen dyynialue

Yyteristä löytyy ainutlaatuinen ja aktiivinen dyynialue

(05.07.2016 11:42 Saija Laaksovirta / päivitetty 05.07.2016 11:50)

Yyterin sannat ovat Etelä-Suomen arvokkainta dyynialuetta ja samalla yksi Suomen ainoista aktiivisista lentohiekka-alueista. Kaunista ranta-aluetta ympäröi laaja hiekkadyynialue.

Heti sannoille tultaessa komeilee vastassa vanhin ja Yyterin korkein metsittynyt dyynivalli Keisarinpankki. Keisarinpankki kohoaa parhaimmillaan jopa noin 16 metrin korkeuteen.

Dyyni syntyy, kun tuuli kasaa hiekasta hiekkakummun. Erityisen arvokkaan Yyterin dyynialueesta tekee sen erilaisten dyynityyppien kehityssarja. Kehitys lähtee heti rantaviivasta, jonka läheisyyteen syntyy uusia dyynejä maankohoamisen sekä aallokon rantaan tuomasta ja tuulen kuljettamasta hiekasta. Yyteri on myös yksi tärkeimpiä uhanalaisten dyyniluontotyyppien suojelualueita Suomessa.

Dyynit kehittyvät vuosien saatossa

Yyterin kaltaisten dyynirannan syntymisen edellytyksenä on riittävä määrä hiekkaa ja tuulta sekä kasveja, jotka sitovat hiekkaa. Mereltä puhaltavat länsi- ja lounastuulet, jotka muodostavat puhallussuuntaansa nähden poikittaisia dyynejä. Vuosien saatossa Yyteriin on syntynyt dyynityyppien kehityssarja, joka on erittäin uhanalainen luontotyyppi.

Nuorimmat dyynit löytyvät läheltä merenrantaa. Mitä kauemmas rannasta kohti mannerta liikutaan, sen vanhemmaksi dyynien ikä käy ja niitä peittävä kasvillisuus lisääntyy. Lähimmäksi rantaa syntyvät alkiodyynit, jotka ovat yksittäisiä hiekkakumpuja. Kun hiekka ja kasvillisuus lisääntyvät, alkiodyynit kasvavat yhteen ja muodostavat rannan mittaisia rantadyynejä.

Aktiivisia dyynejä esiintyy Yyterin lisäksi myös sen pohjoispuolella Karhuluodon ja Uniluodon välisessä poukamassa sekä Karhuluodon ja Herrainpäivien välisessä poukamassa.

Tallaaminen tekee dyyneille hallaa

Viime vuosina Yyterin dyynit ovat vaurioituneet osin pahastikin. Dyynikasvillisuus kestää rankkoja kasvuoloja, kuten tuulta, lentävää hiekkaa ja suolapärskeitä, mutta tallaaminen ei tee hyvää. Kun kasvillisuus tuhoutuu, hiekka lähtee liikkeelle.

Dyynien kunnostaminen on aikaa vaativa projekti ja työtä riittää moneksi vuodeksi. Tuuliaitojen ja rantavehnän istutusten avulla pyritään palauttamaan dyyniluontoa. Hoitotoimenpiteiden lisäksi tärkeää on kulkemisen ohjaaminen alueella sekä ympäristökasvatus.

• Liiku lankonkeja eli kävelysiltoja, merkittyjä retkeilyreittejä ja jo syntyneitä polkuja pitkin.
• Älä heitä roskia luontoon ja kerää löytämäsi roskat.

kuva Kuva: Heli Koskela/Porin kaupunki


Hakusana