Etusivu > Uutiset > 2017 > 06 > Mielipaikkojen kartoitusta Luotojen alueella

Mielipaikkojen kartoitusta Luotojen alueella

(29.06.2017 12:43 Heli Nukki / päivitetty 30.06.2017 08:10 Elli-Mari Sulonen)

Polsanluoto nimettiin porilaisten Mielipuistoksi pari viikkoa sitten Suomen luonnon päivän tapahtumassa. Samassa yhteydessä Porin kansallinen kaupunkipuisto esittäytyi ja järjesti yhdessä Turun yliopiston maisemantutkimuksen Elävä Pori-hankkeen kanssa osallistavan mielipaikka-työpajan.

Vehreys ja hoidettu ympäristö saivat kiitosta

kuva

Mielipaikka-rastilla kävijöitä pyydettiin merkitsemään kartalle Luotojen alueen mielipaikkoja, joihin liittyy henkilökohtaisia muistoja, kokemuksia tai elämyksiä. Lisäksi pyysimme piirtämään kartalle reittejä, joita kävijät käyttävät Luotojen alueella.

Vastaukset piirrettiin läpinäkyvälle kalvolle ja asetettiin näytteille maalaustelineelle kartan päälle päällekkäin. Vastaaja pystyi tarkastelemaan tuloksia siis heti paikan päällä. Samalla pystyi suhteuttamaan ja vertailemaan omaa vastaustaan muiden vastauksiin.

Tuloksena tämän pienen tutkimuksen osalta voidaan tehdä johtopäätöksiä, jotka ovat samansuuntaisia puistoalueiden muiden käyttämisselvitysten osalta.

- Saimme vastauksia noin 50 kappaletta. Kävijät, erityisesti lähialueen kaupunkilaiset, arvostavat vehreyttä ja hoidettua ympäristöä Kirjurinluodossa ja ulkoilevat siellä mielellään. Toisille alue oli piilossa ollut löydetty helmi, johon he eivät olleet aikaisemmin tutustuneet. Tästä esimerkkinä voisi mainita Polsanluodon, kertoo projektitutkija Vuokko Kemppi-Vienola.

Merkityt ja helppokulkuiset reitit suosituimpia

Kävijöiden puheessa ja karttamerkinnöissä on kuitenkin selvä painotus suhteessa alueiden helppokäyttöisyyteen: ulkoilijat ja lenkkeilijät haluavat kulkea merkittyjä ja hyviä, mielellään esteettömiä reittejä pitkin. Esimerkiksi 7,4 kilometrin pituinen Luodon lenkki mainittiin moneen vastaajan kartalla ja keskusteluissa useasti käytettyinä reitteinä.

- Luonnonmukaiseksi koettua Polsanluodon puistoaluetta arvostettiin vastaajien puheessa sen läheisyyden ja saavutettavuuden ansiosta, mutta myös elämyksellisyyden ja toiminnallisuuden kautta. Etenkin uudet pitkospuut ja lossi saivat kiitosta, toteaa Kemppi-Vienola.

- Hyviä muistoja ja elämyksiä tarjonneita paikkoja olivat pääasiassa Pelle Hermannin puisto sekä Kirjurinluoto-areena, mutta myös Hanhiluodon kaupunginpuutarha, Hevosluodon siirtolapuutarha ja jokirannat piirtyvät kartoista selvästi esiin, kertoo Porin kansallisen kaupunkipuiston projektipäällikkö Heli Nukki.

Käyttäjät arvottivat alueita pitkälle käyttötapojensa ja tuttuuden kautta. Ne paikat, joita kävijät itse käyttävät, ja jotka ovat tuttuja, ovat merkityksellisiä. Tämän vuoksi alueella järjestetty tapahtuma toimii hienosti myös alueen mahdollisuuksia esittelevänä alustana.

- Kun käyttäjät palaavat löytämälleen Luotojen alueelle seuraavan kerran, he osaavat ehkä katsoa sitä hieman uudesta näkökulmasta kuin aikaisemmin ja löytävät siitä toivottavasti yhä uusia henkilökohtaisia merkityksiä, täsmentää Kemppi-Vienola.

Suomalaisten suosikkipuistoja etsitään

Kesäkuun lopussa päättyvä 100 puistoa -kampanja haastaa suomalaiset tarkkailemaan viherympäristöään ja kertomaan, mistä löytyvät Suomen parhaat puistot. Ehdotuksista kootaan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi sadan parhaan puiston lista, joka julkaistaan syksyllä 2017.

Kampanja on kaikille avoin ja ehdotuksia otetaan vastaan 1.5.–30.6.2017 osoitteessa: https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/100puistoa/lomake/.


Hakusana