Etusivu > Uutiset > 2017 > 09 > Satakunta vuotta sitten juhlistaa Suomi 100 -juhlavuotta

Satakunta vuotta sitten juhlistaa Suomi 100 -juhlavuotta

(20.01.2017 13:46 Sari Kaarto / päivitetty 21.09.2017 12:42)

Porin päivänä 22.9.2017 avautuu Suomi 100 -näyttely Satakunta vuotta sitten, joka kuvaa Poria ja Satakuntaa vuosina 1917-1918.

kuva


Näyttely esittelee aikakauden elämänmenoa, tapahtumia ja tunnelmia paikallisesta näkökulmasta. Aikakautta leimasivat yhteiskunnallinen murros ja uudistukset mutta myös työttömyys ja elintarvikepula.

Satakunta vuotta sitten johdattaa kävijät aikakauteen kuvaamalla autonomisena osana Venäjää olevan Suomen yhteiskunnallista murrosta ja itsenäistymisprosessia.

Keisarivalta kukistui Venäjällä maaliskuussa 1917. Vallankumousta juhlittiin riehakkaasti suurissa kansanjuhlissa myös Satakunnassa, työväki ja oikeisto rinta rinnan. Maaliskuun vallankumous avasi työväestölle mahdollisuuden vaatia yhteiskunnallisia uudistuksia, kuten 8-tuntista työpäivää ja työolojen parantamista.

Kansa jakautui kahtia. Suojeluskuntia ja punakaarteja perustettiin. Eduskunta hyväksyi senaatin laatiman itsenäisyysjulistuksen 6.12. Ennen itsenäistymisjulistusta jännitys tiivistyi yleislakkoon marraskuun puolivälissä. Lakon kuluessa eduskunta hyväksyi pääosan vaadituista uudistuksista, mutta lakko oli jo voimistanut työväenkaartin ja suojeluskuntien välistä vastakkainasettelua.

Näyttely kertoo myös sisällissodasta, sodan syistä, punaisten ja valkoisten yhteenotoista sekä sodan seurauksista.

Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen kriisi kärjistyi sisällissodan syttymiseen tammikuun lopulla 1918. Satakunta oli sivussa sodan painopistealueista. Miestappioltaan suurin taistelu käytiin 29.-30.3. Noormarkun Harjakankaalla. Kaikkiaan Satakunnan rintamalla kaatui 490 punaista ja 230 valkoista.

Taistelut olivat luonteeltaan kahakoita ja miehistö kouluttamatonta. Valkoiset joukot koostuivat vapaaehtoisista suojeluskuntalaisista, värvätyistä ja asevelvollisista sekä jääkäreistä. Satakunta ei ollut jääkäriliikkeen ydinaluetta, maakunnasta lähti vain 168 miestä koulutukseen.

Punaiset koostuivat vapaaehtoisista ja värvätyistä punakaartilaisista. Lähinnä he olivat kaupunkien teollisuustyöväestöä ja maaseudun vähävaraisia. Punaiset saivat tukea venäläisiltä joukoilta.

Satakunta kärsi sisällissodassa suuret inhimilliset ja taloudelliset menetykset. Sekä punaiseen että valkoiseen valtaan kuului terrori. Porin seudulla tunnettuja olivat punaisten tekemät Porin Lyseon teloitukset ja Noormarkun Koliahteen surmat. Valkoisten voiton jälkeen punaisten teoille haettiin hyvitystä. Punaisia teloitettiin ja vietiin vankileireille. Satakuntalaisia kuoli 5306, joista punaisia oli 89 %, valkoisia 6 % ja muita 5 %. Sota oli tragedia ja sen henkinen perintö oli raskas.

Näyttelyssä nostetaan esille tunnettujen ja ennestään tuntemattomienkin ihmisten tarinoita. Miten sisällissota kosketti opettaja Anni Kiikosta tai torpparin poika Anton Stenroosia? Entä miten sen koki agitaattori, kansanedustaja ja toimittaja Eetu Salin?

Näyttelyssä on mielenkiintoisia ja harvinaisiakin esineitä ja asiakirjoja sekä museoiden, arkistojen että yksityisistä kokoelmista.

Esillä on esimerkiksi sekä jääkärin Parabellum-pistooli, joka on tuotu Suomeen Saksasta v. 1917 S/S Equityn aselastin mukana. Satakunnan Museon kokoelmista esillä on muun muassa Per Zilliacuksen jääkäriunivormu, punaisen sotilaan rintapanssari ja yhden päivän leipäannos Hämeenlinnan vankileiriltä.

Näyttely on esillä Satakunnan Museon Salissa 22.9.2017-30.9.2018.

Näyttelyyn on vapaa pääsy Porin päivänä perjantaina 22.9. klo 11-20, lauantaina 23.9. klo 11-18 ja sunnuntaina 24.9. klo 11-18.

Kuvia tiedotekäyttöön.

Lisätietoja ja kuvatiedustelut:

Museoassistentti Sari Kaarto, p. 044 701 1154, sari.kaarto@pori.fi


Näyttelyn oheisohjelma


Matkalla valtioksi – itsenäistyvä Suomi ja Satakunta 1917-1918

Kymmenosainen luentosarja kertoo eri näkökulmista itsenäistymisen ajan vaiheista sekä siihen liittyneistä tapahtumista ja keskusteluista Suomessa ja Satakunnassa. Luennot järjestetään tiistai-iltaisin klo 17.30 Mikaelsgårdenissa (Mikonkatu 20-22). Ensimmäiset viisi luentoa pidetään syksyllä, viimeiset viisi keväällä. Luentosarja alkaa 26.9. Teemu Keskisarjan luennolla "Uskonto Suomen historian myrskyvuosina 1905-1918. Lisätietoja museon nettisivuilta.

Pahan paikat Satakunnassa 1918 – retki Pomarkkuun, Noormarkkuun ja Poriin

Lauantaina 30.9. klo 9-16

Retkellä tutustutaan Satakunta vuotta sitten –näyttelyyn ja sisällissodan merkkeihin ja vaiheisiin Satakunnassa. Retken hinta 40 €. Lisätietoja museon nettisivuilta.

Museokorttilaisten ilta

Keskiviikkona 1.11. klo 18-20

Tarkemmat tiedot lähempänä ajankohtaa.

Millaista elämä olikaan satakunta vuotta sitten?

Tiistaina 5.12. klo 14 ja 15

Seniori-iltapäivänä järjestetään kaksi opastusta Satakunta vuotta sitten –näyttelyyn. Vapaa pääsy.

Yleisöopastus Satakunta vuotta sitten –näyttelyyn

Tiistaina 5.12. klo 17.30

Itsenäisyyspäivän aattoillan ilmainen opastettu kierros Satakunta vuotta sitten –näyttelyyn. Vapaa pääsy.

Mobiiliopas

Lähde Lempi Amandan ja Juhon Henrikin mukana Satakuntaan vuosina 1917-1918!

Lempi ja Juho -mobiilioppaassa kerrotaan punaisten ja valkoisten yhteenotoista sekä perustuvat todellisiin tapahtumiin Satakunnassa.
Lempijajuho




Hakusana