Tulosta

A A

pori.fi / Ympäristö / Energianeuvonta / Lämmitystavan valinta

Lämmitystavan valinta

Energiatehokkuuden ohella lämmitystapa vaikuttaa ratkaisevasti talon elinkaaren aikaisiin energiakustannuksiin ja -kulutukseen ja siten myös ympäristöön. Lisäksi lämmitysjärjestelmää valittaessa on otettava huomioon sen käytettävyys ja asumisen viihtyisyys, sekä sopiva lämmönjakojärjestelmä. Yhtä ainoaa ja oikeaa lämmitysjärjestelmää ei ole, vaan on valittava se itselle ja omaan tarpeeseen sopivin.

Katso tietoa lämmitysjärjestelmän suunnittelusta ja lämmitysjärjestelmistä

Ohjeet ja oppaat

Motiva-lämmitysjärjestelmän valinta

Vertaile kustannuksia

Bio Housing lämmitystapalaskuri
Kaikki muuttujat voi määrittää itse, mukaan lukien rakennuksen energiankulutus, investointikustannukset ja energian hinnat.

Tukilämmitysmuotoja:

Ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumppu säästää vain oikein käytettynä. Ilmalämpöpumppu kannattaa hankkia ammattitaitoiselta asentajalta valmiiksi asennettuna ja pyytää käyttöönottopöytäkirja ja -opastus sekä pumpulle että erikseen järjestelmälle osana koko talon lämmitystä. Ilmalämpöpumpun käytössä on syytä huomioida lämpötilan automaattiasetus, joka pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että lämmitetään ja jäähdytetään yhtä aikaa, toisin sanoen automatiikka ohjaa pumpun jäähdyttämään esimerkiksi takalla tuotetun lämmön pihalle. Säästövaikutuksen maksimoimiseksi pumpun tulisi antaa olla päällä koko ajan ja välttää ajastintoimintojen käyttöä lämmityksessä.

Lue lisää ilmalämpöpumpuista Motivan sivuilta.

Pellettitakka

Pellettitakka soveltuu erityisesti sähkölämmitteisen pientalon tukilämmitysmuodoksi. Pellettitakan paras puoli on automaattinen lämmön tuotanto: takka syttyy ja sammuu itsekseen joko ajastimen tai termostaatin ohjaamana. Pelletti on tasalaatuista ja kuivaa polttoainetta, jonka päästöt eivät aiheuta ongelmia. Takassa on säiliö pelleteille, josta riittää pellettiä käytöstä ja mallista riippuen päivästä viikon lämmitystarpeeseen.

Pellettitakka on kevyt, joten sen voi asettaa sopivaan kohtaan miettimättä perustuksen riittävyyttä. Takka liitetään muiden tulisijojen tapaan tiilihormiin tai sille rakennetaan uusi hormi.

Lue lisää Pellettienergiayhdistyksen sivuilta.

Aurinkolämpö

Aurinkokeräimet keräävät auringon säteilyn vastaan ja muuttavat sen lämmöksi putkistossa. Putkistossa kiertää jäätymätön vesi-glykoliseos, joka siirtää auringon lämmön varaajaan.

Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää lämmityksessä, mutta parhaiten se soveltuu lämpimän käyttöveden tuottamiseen, jolle on tarvetta silloin kun lämmitystä ei juuri tarvita. Yleensä katolla sijaitsevissa keräimissä lämmennyt jäätymätön neste kulkee kokoomaputkien kautta lämmönvaraajaan, josta lämpö siirtyy varaajan alaosassa sijaitsevaan kierukan kautta ja sieltä lämmönvaihtimen kautta lämpimään käyttöveteen tai talon lämmitysjärjestelmään. Sen jälkeen lämpönsä luovuttanut lämmönsiirtoneste pumpataan takaisin aurinkokeräimeen ja kierto alkaa uudestaan. Järjestelmän toimintaa ohjataan ohjausyksiköllä, joka käynnistää pumpun, kun keräimen ja varaajan alaosan lämpötilaero on riittävä.

Tavallisimmin aurinkokerääjät ovat pinta-alaltaan noin 2 m². Yhtä neliömetriä kohti keräin tuottaa energiaa yleensä 250 - 400 kWh vuodessa. Yhden henkilön kuluttaman lämpimän käyttöveden lämmittämiseen vaadittava energiamäärä on keskimäärin 1000 kWh vuodessa, josta noin puolet voidaan tuottaa auringolla.

Lue lisää aurinkolämmöstä Motivan sivuilta: