Porin edustan vesialueet muuttuvat nopeassa tahdissa. Tämä johtuu alavasta rannikosta ja nopeasta (6 - 7 mm vuodessa) maankohoamisesta sekä jokiveden tuomien sedimenttien suuresta (100 000 m3 vuodessa) määrästä. Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät jatkuvasti yhä ulommas ja vesikasvillisuus muuttuu rantaniittyvaiheiden kautta lehtimetsiksi. Rantaluonto on rikas ja monimuotoinen ja tarjoaa elinympäristön monille kasvi- ja eläinlajeille.
Rantojen mataloituminen on luonnollinen ilmiö, johon tulisi mukautua. Hyvänä vaihtoehtona venerannan mataloitumisesta aiheutuvien ongelmien ratkaisuksi on esimerkiksi pitkän, kevytrakenteisen laiturin tai yhteisen venesataman rakentaminen. Rantaviivan ja –luonnon muuttamista tulee mahdollisimman pitkälle välttää.
Vesilain 2 luvun 6 §:n mukaan lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivä saa ilman vesialueen omistajan suostumusta suorittaa haitan poistamiseksi tarpeellisen toimenpiteen vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Oikeuden edellytyksenä on, että toimenpide ei edellytä lupaa (vesilain 3 luvun 2 § tai 3 §) eikä työn suorittamisesta aiheudu vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa tai ympäristön pilaantumista.
Luvanvaraisia ovat kaikki ruoppaustyöt, joissa poistettavan massan määrä ylittää 500 m3. Lupaa haetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Lupa on maksullinen.
Ruoppaustyön teettäjä on aina vastuussa kaikista aiheuttamistaan haitoista ja edunmenetyksistä.
Ruoppaus- tms. vesirakennustyöstä on vesilain 2 luvun 15 §:n mukaan tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen työn aloittamista ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, joka Porin osalta on Varsinais-Suomen ely-keskus. Ilmoituslomakkeita saa kaupungin ympäristövirastosta tai Varsinais-Suomen ely-keskuksen internet-sivulta . Ilmoitus on tehtävä myös vesialueen omistajalle sekä kalastuskunnalle. Naapureille ilmoittamisesta ei ole säädetty lailla, mutta naapureita tiedottamalla voi säästyä monelta mielipahalta ja säilyttää naapurisopua.
Hyvissä ajoin ennen ruoppausta on selvitettävä mahdolliset rajoitukset, kuten kaavat, suojelualueet ja kalastuskuntien paikalliset rajoitukset toimenpidealueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Nämä tiedot saa helposti ja luotettavasti kaupungin ympäristövirastosta. Varsinaisen ruoppaustyön suunnittelun lisäksi on ennalta harkittava myös se, mihin ruoppausmassat sijoitetaan.
Ruoppausajankohta tulee valita siten, ettei tarpeettomasti aiheuteta haittaa tai häiriötä vesieliöstölle, linnustolle, kalastukselle tai muulle vesistön käytölle. Yleisenä suosituksena on, että ruoppaukset suoritetaan loka-huhtikuun välisenä aikana, jolloin pohjasedimenttien ravinteiden liikkuvuus ja vesien virkistyskäyttö on vähäistä. Jos alueella on linnustollista arvoa, suositeltava ruoppausaika päättyy maaliskuun lopulla.
Ruoppausmassat tulee sijoittaa maalle siten, etteivät ne pääse tai joudu takaisin vesistöön. Jos jostain syystä ruoppausmassat halutaan läjittää vesialueelle, on siihen haettava lupa aluehallintovirastolta. Paras vaihtoehto on, että ruoppausmassat sijoitetaan omalle tontille. Jos ruoppausmassat eivät sovi omalle tontille, on läjitykselle saatava alueen omistajan lupa.
Lisätietoja vs. ympäristövalvontapäällikkö Jari Lagerroos puh. 044 701 9235.