Etusivu > Kaupunkisuunnittelu > Porin kansallinen kaupunkipuisto > Mikä kansallinen kaupunkipuisto?

Mikä on kansallinen kaupunkipuisto?

Mitä Pori olisi ilman Kirjurinluotoa, Etelärantaa, Kivi-Poria tai Porin metsän ulkoilu- ja virkistysaluetta?

Kaikki edellä mainitut kuuluvat Porin kansalliseen kaupunkipuistoon, joka tarjoaa viihtyisät ja arvokkaat arjen puitteet sekä elämiselle, että yrittämiselle Porin keskustassa. Kansallisen kaupunkipuiston viheralueet toimivat päivittäin tuhansien porilaisten lähiliikunnan harrastupaikkoina. Kaupunkikuvan esteettisyys, yhtenäiset viheralueet ja kestävä kaupunkikehitys ovat kansallisen kaupunkipuiston kantavia teemoja.

Kansallisella kaupunkipuistolla on suuri merkitys sekä porilaisten että kaupungissa vierailevien, että matkailevien hyvinvoinnille. Kaupunkipuisto niviutuu läheisesti muihin kaupunkikeskustan merkittäviin kehityspolkuihin.

Kansalliset kaupunkipuistot muodostavat Suomessa tällä hetkellä kahdeksan tähtikaupungin verkoston, joita yhdistaa halu kehittää ja säilyttää arvokasta rakennus- ja kulttuuriperintöään arvokkaan luonnonympäristön rinnalla. KAnsalliset kaupunkipuistot (2015): Hämeenlinna, Pori, Heinola, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka ja Forssa.

Ympäristöministeriön kansallisille kaupunkipuistoille asettamat kriteerit:


1. Sisällön kriteeri

Kansallisen kaupunkipuiston tulee sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden ymmärtämisen kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita.

2. Laajuuden ja eheyden kriteeri

Kansallisen kaupunkipuiston tulee olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja häiriötön sekä viherrakenteeltaan niin yhtenäinen että sitä pitkin on mahdollista siirtyä kaupunginosasta toiseen.

3. Ekologisuuden ja jatkuvuuden kriteeri

Ekologisessa mielessä on tärkeää, että alueelle muodostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja että se on jatkuva eli liittyy välittömästi kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun.

4. Kaupunkikeskeisyyden kriteeri

Kansallinen kaupunkipuisto on osa kaupunkirakennetta. Olennaista on, että se alkaa kaupungin ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä.


Porin kansallinen kaupunkipuisto turvaa kaupunkikeskustan viheralueiden virkistyskäytön ja kansallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilymisen. Kansallinen kaupunkipuisto on Promenadi-Porin ohella yksi kaupunkirakenteen kehittämisen pääteemoista ja toteuttaa osaltaan Porin kaupunkistrategiaa. Kansallinen kaupunkipuisto on yksi keino luoda kaupunkilaisille hyvän elämän edellytykset.

Vuoden 2000 alusta voimaan tuleen maankäyttö- ja rakennuslain (myöhemmin MRL) 9 luvun mukainen kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa alueelle, jossa on säilynyt ja jossa myös vastaisin kaavoitustoimin on tarkoitus säilyttää valtakunnallisesti arvokkaita viheralueiden ja historiallisten ympäristöjen muodostamia kokonaisuuksia. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Puistoon osoitetaan ensisijassa valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö.

Kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen tähtäävä selvitystyö aloitettiin Porissa kaupunginhallituksen päätöksellä heti lain voimaan astumisen jälkeen tammikuussa 2000. Perusteellisen selvitystyön jälkeen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Porin kaupungin hakemuksesta ympäristöministeriön päätöksellä 6.5.2002. Kansallista kaupunkipuistoa laajennettiin 14.12.2006 Käppäränpuiston ja ortodoksisen kirkon osalta. Porin kansallista kaupunkipuistoa koskevat määräykset annetaan ympäristöministeriön 5.11.2008 hyväksymällä hoito- ja käyttösuunnitelmalla (pdf, 4.2 Mt) .


Porin kansallisen kaupunkipuiston rooli

Porin kansallinen kaupunkipuisto kertoo yhden Suomen merkittävimmän joen ja suomalaisten asutuksen kehittymisen vaiheista. Kokemäenjoen vesitietä pitkin asutus, kulttuuri ja uudet virtaukset ovat vuosituhansien saatossa levinneet rannikolta sisämaahan. Kaupunkipuiston ydin on osa suomalaista kaupunkikehityshistoriaa. Jokisuun kauppapaikka on muuttunut teollistumisen ajan jälkeiseksi osaamiskeskukseksi. Etelärannan kivikorttelit ja kaupunkia halkovat puistoakselit muistuttavat kaupunkipaloista ja aikansa arvomaailmasta. Kaupunkia ympäröineet viljelysmaat ovat yhteiskunnallista muutosta seuraten saaneet uuden merkityksen kaupunkilaisten ja matkailijoiden vapaa-ajanviettoalueina. Kaupunkipuiston pohjoisreunalta levittäytyy Pohjoismaiden laajin jokisuisto, jonka luontoarvot ovat kansainvälisestikin tunnustettuja.