Ruokoantilooppi (Redunca arundinum)

Luontotalo Arkki: Kokoelmista – näyttely – 1.8.2021 asti

Luontotalo Arkkiin on saatu lahjoituksina myös joitakin hyvin eksoottisiakin lajeja. Kokoelmista -näyttelyyn on valittu eri reittejä Arkin kokoelmiin saapuneita näyttäviä nisäkkäitä ja erikoisia, värikkäitä ja eksoottisiakin lintuja. Näiden joukossa on edustettuina vanhan maailman eli Euroopan, Aasian ja Afrikan lajeja. Maantieteellisesti erikoisuuksien lähtöalueet levittyvät itä-länsi – suunnassa Georgiasta Islantiin ja pohjois-etelä – suunnassa Suomen Lapista Botswanaan.

Ruokoantilooppi (Redunca arundinum)

Monia esillä olevia lajeja on pidetty arvossa erityisesti niiden tuottaman ravinnon takia. Fasaani on perinteisesti ollut Suomessa suosittu saalis ja siihen tarkoitukseen alkujaan tänne siirrettykin, sininärhi on sitä edelleen, mutta sen elinalue on etelämpänä. Lunnia pidetään suurena herkkuna sekä Islannissa että Färsaarilla vaikka sen kokonaispopulaatio on pienentynyt. Poro on kesytetty saamelaisten toimesta ja sen liha kuten hirvenkin, on omalta osaltaan mahdollistanut Suomen asuttamisen. Saksanhirvi ja kyhmyjoutsen ovat olleet Keski-Euroopassa jo keskiajalla haluttua riistaa

Lintujen ryhmässä korostuvat niiden lisääntymisbiologiaan olennaisesti liittyvät väritykset. Kyhmyjoutsenen ja lunnin nokkien rakenteet ovat tärkeitä signaaleita niiden kosintamenoissa, sininärhi ja kuningaskalastaja tekevät vaikutuksen sinioranssilla höyhenpuvullaan. Ne kuuluvat kummatkin säihkylintujen ryhmään. Hanhikorppikotka ei kauneudella ylpeile, mutta on korppikotkien joukossa poikkeuksellinen ruskean höyhenpukunsa vuoksi. Savannihietakyyhky on värityksellään sopeutunut hiekkaiseen elinympäristöönsä, sitä on myös yritetty tarhata, mutta se vaatii paljon tilaa ja stressaantuu vangittuna. 


Ruokoantilooppi (Redunca arundinum)