Etusivu > Kulttuuri > Museot > Teollisuustyön jäljillä > 1870-1900 Sahojen kaupunki > Merkittäviä porilaisia > FAJuselius

Fritz Arthur Jusélius (1855 - 1930)

kuva
Fritz Arthur Jusélius syntyi porilaiseen kauppiasperheeseen vuonna 1855. Hän opiskeli Turussa kauppakoulussa sekä hetken aikaa myös Lyypekissä, mikä oli tuona aikana tavallista. Hän ei kuitenkaan viihtynyt ulkomailla, vaan palasi Poriin, ja sai paikan kirjanpitäjänä Pihlavan sahalla vuonna 1875. Tämän jälkeen hän työskenteli erään porilaisen puutavaraliikkeen palveluksessa. Samaan aikaan hän auttoi äitiään edesmenneen isänsä liikkeen johdossa. F.A. Jusélius sai porvarioikeudet vuonna 1878.


Juséliuksen ura ajoittui sopivasti 1800-luvun lopun sahateollisuuden kukoistuskauteen. Hän loi valtavan omaisuutensa kuitenkin varovaisin panoksin. Hänellä oli taipumus harkita jokaista kauppaa huolella. Hän osti metsää ja sahautti tukit joko käsin tai paikan päälle rakennetussa vaatimattomassa saharakennuksessa.


Jusélius myi sahatavaraa ympäri maailmaa. Puutavaraa lastattiin kaikkiaan kolmessatoista satamassa. Käsin sahatun puutavaran hän myi suurimmaksi osaksi Espanjaan, jossa järeät lankut käytettiin puusepän töihin ja osittain kattoparruiksi.


Vuonna 1890 Jusélius oli mukana ostamassa Sofiegartenin höyrysahaa yhdessä liikekumppaninsa F.W. Petrellin kanssa. Hän perusti höyrysahan myös Raaheen vuonna 1926. Merkittävin jälki Juséliuksen toiminnasta teollisuusmiehenä näkyy Porin jokimaisemassa: hän oli perustamassa Porin Puuvillatehdas Oy:tä. Hän oli yhtiön sielu ja mukana johtokunnassa puheenjohtajana kuolemaansa saakka. Hän omisti myös kahdeksasosan Porin tulitikkutehtaasta yhdessä Petrellin kanssa. Vuosina 1901 - 1903 hän oli mukana rakennuttamassa tehtaan uusia rakennuksia Vähäraumalle.


kuva

F.A. Jusélius oli kolme kertaa naimisissa. Hänen ensimmäinen avioliittonsa tunnetun liikemiehen Johan Daniel Moliisin tyttären Blenda Teresian kanssa päättyi avioeroon. Blenda Teresian kanssa he saivat kaksi tytärtä. Ensimmäinen tytöistä kuoli vain muutaman kuukauden ikäisenä ja Sigrid 11-vuotiaana vuonna 1898. F.W. Petrellin kuoltua Jusélius meni naimisiin tämän lesken Edith Augustan kanssa. Edith kuoli kuitenkin vuonna 1916. Kaksi vuotta myöhemmin hän meni naimisiin itseään huomattavasti nuoremman ruotsalaisen Bertha Concordia Karlssonin kanssa. Bertha oli syntynyt v. 1887 – samana vuonna kuin Sigrid. Myös Bertha kuoli ennen aikojaan vuonna 1923. Perillisiä Juséliukselle ei enää syntynyt Sigridin jälkeen.


Jusélius oli taitava kauppamies ja omasi hyvän numeropään, mutta hänen nimimuistinsa sai välillä huvittaviakin piirteitä. Hän puhutteli kaikkia nimikirjaimilla H.H., oli sitten henkilön nimi mikä hyvänsä. Eräänä esimerkkinä hänen nimimuististaan voidaan mainita hänen tokaisseen vaimolleen: "Kuulehan, rakas Edith vai mikä helkkarissa sinun nimesi nyt onkaan." Kyseessä oli kuitenkin kolmas vaimo Bertha.


Fritz Arthur ei ollut myöskään luonteeltaan helpoimpia ihmisiä. Hän vihasi kirjeiden kirjoittamista, jotka olivat kuitenkin tärkeitä tuon ajan kaupankäynnissä. Hän saattoi jättää kauppakumppaneiltaan tai yhdyshenkilöiltään saapuneet kirjeet ja sähkösanomat lojumaan pöydälle päiväkausiksi, ennen kuin vastasi niihin usein kiukkuisella sähkösanomalla. Hän oli rautainen, mutta kuitenkin reilu johtaja. Hänen persoonaansa kuvaa hyvin puhuttelu, jonka hän piti palvelusväelleen koskien uutta vaimoaan Berthaa: "Asian laita on nyt niin, että minä tuon uuden emännän taloon, niin kuin te kai jo tiedätte, ja minä sanon teille, että teidän tulee tarkasti seurata hänen määräyksiään ja käskyjään – mutta sitten on tehtävä niin kuin minä sanon."


Porilaisen liikemiehen Fritz Arthur Juséliuksen merkittävä ura kesti 50 vuotta. Vaikka Juséliuksella oli omistuksia ympäri maata, piti hän silti toimistonsa Porissa. Kaupunkilaiset tunsivat hänet joviaalina Artturi-Patruunina. Hän sai vuorineuvoksen arvonimen ansioituneena liikemiehenä vuonna 1919.


F. A. Jusélius tunnetaan Porin ulkopuolella parhaiten hänen 11-vuotiaana kuolleelle Sigrid-tyttärelleen rakentamastaan mausoleumista sekä tyttären nimeä kantavasta säätiöstä, jolle hän testamenttasi omaisuutensa. Mausoleumi on ainoa laatuaan koko Pohjoismaissa. Säätiön tehtävänä on ollut alusta asti suomalaisen ja kansainvälisen lääketieteellisen huipputason tutkimuksen tukeminen.