Etusivu > Sosiaali ja terveys > Maahanmuuttajat > Turvapaikanhakijatilanteen pikatietopankki

Turvapaikanhakijatilanteen pikatietopankki

Liinaharjaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus

Liinaharjan vanhainkodilta vapautuneet tilat on vuokrattu marraskuun 2015 alusta SPR:lle. Porin kaupunginhallitus päätti asiasta 5.10.2015. Niissä toimintansa aloitti joulukuussa 2015 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, kun 50 Junnilan leirikeskukseen majoittunutta perhettä siirtyi Liinaharjan vastaanottokeskukseen.

Liinaharjassa on tilaa noin 250 turvapaikanhakijalle. Paikoista on käytössä kesäkuussa 2016 noin 246. Asukasmäärää tullaan supistamaan syksyllä 200 asukkaaseen. Liinaharjan asukkaista 14 on saanut heinäkuun 2016 loppuun mennessä myönteisen turvapaikkapäätöksen, 29 kielteisen.

Perusturva luopui Liinaharjan vanhainkodista lokakuun 2015 aikana. Siellä toimineet pitkäaikaisosastot muuttivat Länsi-Suomen Diakonialaitoksen tiloihin Metsämiehenkadulle ja yksityisiin palvelukoteihin.

Junnilan leirikeskuksessa hätämajoitusta

Junnilan leirikeskus tyhjeni turvapaikanhakijoista, kun sinne majoittuneet perheet siirtyivät joulukuun 2015 alussa Liinaharjan vastaanottokeskukseen. SPR:n mukaan Junnilaan ei enää näillä näkymin tule turvapaikanhakijoita.

Söörmarkun perhetukikeskuksessa alle 16-vuotiata

Lastensuojeluyritys Metsäkoto Oy on perustanut lokakuussa 2015 perhetukikeskuksen tiloihin Söörmarkkuun noin 20-paikkaisen ryhmäkodin. Sen asukkaan ovat alle 16-vuotiaita, Suomeen yksin tulleita turvapaikanhakijoita. Ryhmäkoti toimii Espoon vastaanottokeskuksen alaisuudessa.

Perusopetuksen järjestäminen turvapaikanhakijoille

Oppivelvollisuusikäisten turvapaikanhakijoiden koulunkäynti alkoi Porissa tammikuussa 2016.

Turvapaikanhakijat sijoitetaan Kaarisillan yhtenäiskouluun, Noormarkun yhtenäiskouluun ja Käppärän kouluun, joista jokaiseen on perustettu yksi uusi valmistavan opetuksen ryhmä. Turvapaikanhakijoiden koulunkäynti alkoi näissä valmistavan opetuksen ryhmissä 11.1.2016. Mikäli Porin tulee lisää oppivelvollisuusikäisiä turvapaikanhakijoita, jotka eivät mahdu jo olemassa oleviin ryhmiin, heidän opetusjärjestelynsä mietitään tapauskohtaisesti erikseen.

Porissa valtaosa irakilaisia

Valtaosa Porin turvapaikanhakijoista on kotoisin Irakista.

Neuvotteluja sopivista tiloista

Uusien vastaanottokeskusten perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää sisäministeriön alainen Maahanmuuttovirasto. Sekä SPR että yksityiset yritykset voivat perustaa vastaanottokeskuksia Maahanmuuttoviraston pyynnöstä. Kaupunki jatkaa maahanmuuttoviraston kanssa neuvotteluja vastaanottokeskus- ja hätämajoituskäyttöön sopivista tiloista. Porin kaupungin omistuksessa olevista kohteista hätämajoitukseen soveltuviksi on todettu alustavasti Lattomeren ja Mäntyluodon koulut.

Vastaanottokeskuksen ja hätämajoitusyksikön eroavaisuudet

Hätämajoitusyksikössä ollaan lyhyt aika, esimerkiksi kuukaudesta puoleen vuoteen. Hätämajoituksessa asumisen aikana turvapaikanhakija odottaa muuttoa vastaanottokeskukseen. Vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijat puolestaan odottavat, kunnes saavat joko myönteisen tai kielteisen oleskelupäätöksen. Turvapaikanhakijoille annettavista palveluista säätää Suomen lainsäädäntö.

Turvapaikanhakija ja pakolainen

Turvapaikanhakijaksi kutsutaan henkilöä, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Suomessa turvapaikkahakemusten käsittelystä vastaa Maahanmuuttovirasto. Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa epäinhimillisen kohtelun uhka kotimaassa tai humanitaariset perusteet kuten mahdoton kotiinpaluu aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin takia. YK:n pakolaissopimuksen mukainen pakolaisstatus perustuu henkilökohtaiseen vainoon ja se myönnetään vain pienelle osalle hakijoista.

Valtio huolehtii kustannuksista

Arvioiden mukaan Suomeen voi saapua tämän ja ensi vuoden aikana jopa 50 000 turvapaikanhakijaa. Turvapaikkaa hakevilla on oikeus saada vastaanottopalveluja välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaamiseksi. Oikeus palveluihin jatkuu turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan. Valtio maksaa vastaanoton kustannukset ja vastaa turvapaikkahakemusten käsittelystä.

Pori haastaa kuntalaiset kotouttamistyöhön

Poria halutaan kehittää välittämällä ja huolehtimalla, ei vihalla ja halveksunnalla. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen on todennut, että maakunnan suurimpana kaupunkina Porin tulee kantaa suoraselkäisesti vastuunsa koko Suomea ja Eurooppaa koskettavan, erittäin vakavan pakolaiskysymyksen ratkaisemisessa. Myös kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat ovat julkaisseet vetoomuksen, jossa ihmisiä pyydetään auttamaan ja tukemaan turvapaikanhakijoita.

Länsi-Porin koululla 6.10.2015 pidetyn yleisötilaisuuden puheenvuoroissa suunnitelmallista kotouttamista pidettiin tärkeänä. Tähän työhön mukaan haastettiin mukaan niin kolmannen sektorin toimijat kuin jokainen porilainenkin.

Toinen keskustelutilaisuus oli 9.2.2016. Kutsun Länsi-Porin koululla pidettyyn tilaisuuteen lähetettiin vastaanottokeskuksen läheisyydessä sijaitseviin 574 talouteen ja yritykseen, ja paikalle oli kerääntynyt yhteensä noin 150 länsiporilaista ja vastaanottokeskuksen asukasta. Keskustelu eteni rauhallisesti hyvässä hengessä.

Auta vapaaehtoisena

Vapaaehtoisilla on tärkeä tehtävä toimia sillanrakentajina turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten välillä. SPR:n vapaaehtoisia on ollut mukana tukemassa Suomeen saapuvia turvapaikanhakijoita myös Porin seudulla. Heitä tarvitaan jatkossa lisää esimerkiksi vastaanottamaan, ohjaamaan ja opastamaan tulijoita, lajittelemaan vaatteita, järjestämään kotouttamista tukevaa toimintaa sekä erilaisiin kuljetus- ja rakennustehtäviin. Yksittäiset henkilöt voivat ilmoittautua vapaaehtoisiksi SPR:n verkkosivujen kautta. Junnilan osalta yhteyttä voi ottaa Meri-Porin seurakuntaan: saara.hakkiluoto-kartio@evl.fi, p. 044 730 9654. Järjestöjen yhteydenpitoa koordinoimaan SPR on avannut sähköpostiosoitteen vapaaehtoiset.satakunta@vokki.fi. Ennen yhteydenottoa järjestöjä kehotetaan keskustelemaan omassa toimintaryhmässä olevien toimijoiden kanssa ja miettimään yhdessä, mitä ne haluavat tehdä, kuinka usein sekä minä ajankohtana. Yhteydenpidon toivotaan tapahtuvan koordinoidusti yhden yhdyshenkilön kautta.

Auttaa voi myös liittymällä SPR:n jäseneksi tekemällä rahalahjoituksen SPR:n katastrofirahastoon.