Tyylihistoriaa keskiajasta modernismiin

Keskiaika on jakso, joka vaihtelee eri puolilla Eurooppa ajoitukseltaan ja tyyleiltään. Ajan yleiseurooppalaiset tyylit – romaaninen ja goottilainen – näkyivät Suomessa lähinnä kirkkoarkkitehtuurissa. Keskiajan jälkeen vallalle tuli renessanssi, joka kehittyi Italian kaupunkivaltioissa ja erityisesti Firenzessä 1400-luvulla. Myös 1600-luvulla muodissa ollut rehevä ja veistoksellinen barokkityyli muotoutui Italiassa, mutta loistoonsa se kehittyi Ranskassa.

Rokokoo syntyi Ranskassa 1700-luvun alussa, mutta alkoi vaikuttaa Suomessa vasta 1750-luvulla. Tyylissä ilmeni keveys, sirous, eleganssi, epäsäännöllisyys, oikullisuus sekä yllätyksellisyys. Samaan aikaan Roomassa alkunsa saanut suoralinjainen uusklassinen tyyli oli vaihtoehtona rokokoon kiemuraiselle ja keimailevalle hovityylille. Ruotsi-Suomeen uusklassismin toi kuningas Kustaa III, jonka mukaan tyyliä kutsutaan meillä kustavilaisuudeksi.

Empire eli keisarityyli kukoisti 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Empiren yleisiä ominaisuuksia olivat suoraviivaisuus, jäykkyys ja pyrkimys juhlalliseen vaikutukseen.
Tyyli syntyi Ranskan vallankumouksen aikaisesta antiikin ihailusta. Juhlallisen empiren jälkeen alkoi Pohjois-Euroopassa levitä porvarilliseksi mielletty biedermeieriksi kutsuttu kevyempi tyyli. Sille oli ominaista kodikkuus, käytännöllisyys ja lämminhenkisyys.

1800-luvun loppupuolella tullut kertaustyylien ajanjakso on itse asiassa jakso, jolloin useat vanhoihin tyylikausiin pohjautuvat tyylit vaihtelivat nopeasti. Mm. uusrokokoo, klassismi, uusrenessanssi ja uusbarokki seurasivat toisiaan nopeaan tahtiin ja jäivät osin elämään rinnakkain. Kertaustyylien vastapainoksi syntyi 1890-luvulla erityisesti arkkitehtuurissa, taideteollisuudessa ja taiteessa vallinnut moderni tyylisuunta, jugend. Arvostettua olivat aidot materiaalit, tarkoituksenmukaisuus, työn korkea laatu ja käsityö. Suomessa jugend ponnisti kansallisromantiikasta. Suomen paviljonki vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä antoi hyvän kuvan maamme omaleimaisesta kansallisromanttisesta jugendista.

Funktionalismi levisi Suomeen 1920-luvun lopulla. Se oli vanhoista historiallisista tyyleistä vapaa suuntaus, jonka lähtökohtana oli esineen tehtävä eli funktio. Suomalaista funktionalismia leimasi kolme perustyyppiä: Alvar Aallon taivutetusta puusta tehdyt kalusteet, tehdasvalmisteiset teräsputkikalusteet ja suoralinjaiset sarjavalmisteiset kalusteet. Jatkona funktionalismille voidaan nähdä 1950-luvun modernismi. Modernismissa sävyt olivat kuitenkin lämpimämmät ja luonnonmateriaaleja käytettiin runsaasti. 1950-luku sekä edelleen 1960-luku olivat suomalaisen muotoilun suuria vuosikymmeniä.

 

Kiertonäyttely

Satakunnan Museon Tyylihistoriaa keskiajasta modernismiin - näyttelyssä esitellään 11 tyylikautta. Ajallisesti kuljetaan keskiajalta aina 1950-luvulle asti. Näyttelyssä kerrotaan tekstein ja runsain kuvin kunkin tyylikauden historiallisesta kehittymisestä muodin, muotoilun, rakennustaiteen ja taidekäsityön näkökulmasta. Jokaiselle tyylikaudelle ominaiset piirteet pääsevät esiin niin teksteissä kuin planssien värimaailmassa ja koristelussa. Planssien kuvituksena on runsaasti aikakaudelle tyypillisiä esineitä, jotka kaikki ovat peräisin Satakunnan Museon kokoelmista.

Kiertonäyttely koostuu teksti- ja kuvaplansseista. Se sopii erinomaisesti esimerkiksi kouluihin tai kirjastoihin, kunnantalojen aulaan tai muuhun julkiseen tilaan. Näyttely toimii opetuksen tukena esimerkiksi historian kursseihin tai taidehistorian, muotoilun yms. opintoihin.

Näyttely oli esillä Satakunnan Museon aulassa, tyylikausi kerrallaan, kuukauden esineenä. Tuolloin esillä oli myös kuhunkin aikakauteen liittyvä tuoli. Kokonaisuudessaan näyttely oli esillä Satakunnan Museon Kamarissa syksyllä 2009.


Näyttelyn rakenne

Näyttely koostuu 11 kehystetystä teksti- ja kuvaplanssista (n. 151 x 77 cm). Planssit on helppo ripustaa ja kuljetuksen ajaksi ne on pakattu yhteen puulaatikkoon. Näyttelyyn ei sisälly esineitä. Näyttelyyn voidaan näyttelypaikasta riippuen lainata myös esineitä Satakunnan Museon kokoelmasta. Esinelainoista on neuvoteltava erikseen.


Näyttelyn hinta ja laina-aika

Näyttelyn hinta on 200 € ja laina-aika 2 kuukautta. Näyttelyn lainaajan on vakuutettava näyttelyplanssit ja järjestettävä kuljetus. Maksullisen kuljetuksen voi tarvittaessa tilata Satakunnan Museosta.

Lisätietoja:
maakuntatutkija Akuliina Aartolahti, p. 044 701 1056, akuliina.aartolahti@pori.fi
Satakunnan Museo
Hallituskatu 11, 28100 Pori