Luontotalo Arkki: Liidossa

9.9. – 2022 - 1.1.2023 Liidossa

 

Liito-orava rungolla
Liito-orava rungolla, kuva Teemu Heinonen

Suomessa liito-orava on tunnettu laji. Se ei ole enää pelkästään aarniometsälaji, vaan sopiva elinympäristö voi löytyä myös kaupunkimetsistä. 

Liito-oravan tunnistaa harmaasta turkista, suurista silmistä ja liitopoimusta, jonka avulla se pystyy liitämään puusta toiseen useita kymmeniä metrejä. Se liikkuu enimmäkseen öisin.

Liito-orava syö raidan lehtiä
Liito-orava syö raidan lehtiä, kuva Heimo Rajaniemi

 

Liito-oravalla on yöeläimelle tyypilliset suuret silmät. Hämäränäön lisäksi ne auttavat arvioimaan syvyyttä ja etäisyyttä, mikä on valttia liitävälle eläimelle. Erityinen tuntomerkki on liitävään liikkumistapaan sopiva nahkainen liitopoimu etu- ja takajalkojen välissä. Lisäksi etujalan pikkuvarpaassa liito-oravalla on pitkä rusto, jonka avulla eläin levittää liitopoimunsa äärimmilleen. Parhaimmillaan liitomatka voi olla jopa 80 metriä.

Liito-orava ohjaa liitoa litteän ja leveän häntänsä sekä ylöspäin kääntyvien etukäpäliensä avulla. Laskeutuessaan se jarruttaa kääntämällä ruumiinsa lähes pystyasentoon ja lopuksi nappaa kynsillään puun rungosta kiinni.

Liito-orava kelossa
Liito-orava kelossa, kuva Pasi Parkkinen

 

Liito-orava esiintyy Euroopan unionissa vain Suomessa ja Virossa. Laji on EU:ssa saanut uhanalaisen lajin luokituksen kannan nopean taantumisen vuoksi. Suurin syy on sopivien elinympäristöjen väheneminen.

Näyttely on Kuopion luonnontieteellisen museon tuottama kiertonäyttely ja osa Liito-orava-LIFE ‒hanketta.