Luontotalo Arkki: Maailmaa kartoittamassa

 

Jättiläiskalmari
Erik Pontoppidan: The Natural History of Norway 1755 (Arktinen keskus)

 

14.2. - 28.7.2019 Maailmaa kartoittamassa

Maantieteen ensimmäisenä huomattavana saavutuksena pidetään kreikkalaisen Ptolemaioksen (100 – 170, Aleksandria/Egypti) Geographia - teosta. Hän ymmärsi matematiikan, tähtitieteen ja maantieteen yhteydet. Tätä hän hyödynsi kehittäessään keinoja, joilla pyöreän maapallon pystyisi kuvaamaan tasomuodossa. Ptolemaioksen karttaprojektiot perustuvat pohjoista kohti kaventuvaan asteikkoon. Hän jakoi maailman eteläiseen ja pohjoiseen pallonpuoliskoon sekä käytti pituus- ja leveyspiirejä.

Antiikin opit unohtuivat kansainvaellusten melskeissä. Ptolemaioksen Geographia sisälsi kuitenkin tarkkoja koordinaatteja vanhojen kaupunkien sijainneista. Näiden arvo ymmärrettiin lopulta uudestaan. Vanhimmat Ptolemaioksen oppeja toistavat karttapiirrokset ovat peräisin 1200-luvulta.

 

Kartanpiirtäjä
Adriaan Spinniker: Leerzaame Zinnebeelden 1714 (Cornellin yliopisto)

Suuret löytöretket alkoivat Euroopassa 1400-luvulla ja jatkuivat pohjoisessa 1900-luvun alkupuolelle asti. Löytöretket muuttivat eurooppalaisten käsitykset maailmasta täysin. Nyt huomattiin myös että Ptolemaioksenkin tiedoissa oli puutteita. Aivan uusia mantereita löytyi ja nopeampien merireittien etsiminen oli kiivasta. Välineet olivat kuitenkin alkeelliset eikä pitkien merimatkojen ravitsemuksestakaan osattu huolehtia. Sitä mukaa kun purjehdusreitit tulivat tutummiksi, tarkentuivat myös kartat. Myös ensimmäiset karttakirjat julkaistiin.

Merellä liikkuminen oli monin tavoin vaarallista myös sen takia että sijainnin ja suunnan määrittäminen oli puutteellista. Vasta 1700 – luvulla navigointiin kehitettiin luotettavat instrumentit, oktantti ja hiukan myöhemmin sekstantti, joiden avulla sekä leveyspiirin että pituuspiirin määrittäminen avomerellä onnistui. Pohjoisten alueiden kartoitus oli äärimmäisten olosuhteiden takia hyvin hankalaa. Kuitenkin hyvän etukäteissuunnittelun avulla suomalainen Nordenskiöld onnistui läpäisemään ensimmäisenä Koillisväylän vuonna 1879.

 

A. E. Nordenskiold: Notre expédition au pole nord et la découverte du passage du nord-est 1900 (Kansalliskirjasto)
A. E. Nordenskiold: Notre expédition au pole nord et la découverte du passage du nord-est 1900 (Kansalliskirjasto)

Näyttelyn kartat ja kuvat ovat Lapin yliopiston Arktisen keskuksen, Kansalliskirjaston ja Cornellin yliopiston kokoelmista. Näyttelyn esineet, purjelaivojen pienoismallit ja navigaatioinstrumentit, ovat Satakunnan Museon ja Rauman merimuseon kokoelmista.

 

Ota yhteyttä:

Hilkka Viitala
intendentti
Sivistystoimiala
Kulttuuriyksikkö / Luontotalo Arkki
Pohjoispuisto 7 28100 Pori