1558-1636 | Uusi kaupunki

Vuonna 1558, jolloin Porin kaupunki perustettiin, Suomi kuului Ruotsin kuningaskuntaan. Kaupungit olivat kruunun, eli valtion, ja myös kirkon vallankäytön välineitä. Kaupungeissa valtaa piti porvareiden hallinnoima raati. Kaupungit olivat merkittäviä kauppapaikkoja. Kuningas Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa keskeinen kaupunkien perustamisen tavoite oli, että kruunu saisi kerättyä itselleen mahdollisimman suuret verotulot. Porin perustaja, Juhana-herttua, halusi vahvan kauppakaupungin lähemmäs merta, koska Ulvila oli jäänyt maankohoamisen vuoksi kauas pakenevasta rantaviivasta.

Porin asukkaat

Juhana-herttua perusti Porin.


Keskiajalta lähtien kaupunkien tärkeimmät asukasryhmät olivat kauppiaat, käsityöläiset ja työläiset. Kauppiaat ja käsityöläiset nauttivat porvarioikeuksista ja he tavallaan muodostivat asukkaiden ytimen. 1600-luvun Porissa porvariväestö oli yhtenäinen, koska kaupungissa ei ollut kuin muutama ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvari. Porissa oli lisäksi joitakin säätyläisiä, lähinnä paikallisen papiston ja alemman virkamiehistön edustajia. Säätyläisiä oli kaupungissa korkeintaan 20–25 henkilöä.

 

Huomattavasti suuremman ryhmän muodostivat palkolliset ja kaupungin suojeluksessa toimivat työmiehet sekä paikalla ilman lupaa oleilevat irtolaiset. Porissa työskenteli kirjava joukko työväkeä tukemassa yhteiskunnan elämää ja taloudellista toimintaa. Kuninkaankartanon rakennustyömaa työllisti lukuisia talonpoikia. Lisäksi varsinkin satamassa tarvittiin runsaasti työntekijöitä purkamaan, lastaamaan ja kuljettamaan tavaroita. Tulipalojen jälkeen tarvittiin rakennusmiehiä sekä hevosmiehiä vetämään rakennuspaikalle rakennustarpeita.

 

Tämä yhteiskunnallinen rakenne ei muuttunut 1600-luvun aikana. Naisten ja lasten asema määräytyi useimmiten miesten; isän tai aviopuolison mukaan.

Teollisuus kruunun käsissä

Satakunnan varhaisimmat teollisuuslaitokset kuuluivat kruunulle. Myöhemmin teollisuus siirtyi aatelin hallintaan ja lopulta 1700-luvulla porvaristo ja alemmat säädyt ryhtyivät nykyisen tapaisiksi yrittäjiksi.

Satakunnan varhaisinta teollisuutta edustivat sahat, salpietaritehtaat, rautaruukki, kalkkitehdas, kupariteollisuus, tiiliteollisuus ja myllynkiviteollisuus. Porin, Rauman ja Luvian suuret kruunun laivaveistämöt 1500- ja 1600-luvuilla levittivät taitoa myöhemmille kaupunkiporvareiden omistamille veistämöille samoilla paikkakunnilla. Porissa kruunun veistämöllä työskenteli parhaimmillaan erityinen päällysmies sekä noin 60 työntekijää. Teollisuuslaitokseksi voidaan mainita myös Porin kuninkaankartanoon vuonna 1569 hankittu tuulimylly. Hieman kauempana kaupungista kruunu omisti salpietaritehtaan Koivistonsaarella sekä saha- ja tuulimyllyt Ruhadessa nykyisen Nakkilan alueella. Kumpikin mylly tuhoutui myöhemmin kevättulvissa.

Tänä aikakautena perustettuja teollisuuslaitoksia


Kruunun laivavarvi (1572 – 1600-luku?)
Kruunun "tiilisali" / tiilitarha (1550-luku – ainakin 1570-luku)