Kuninkaankartanon rakennustyömaa

Porin alkuvuosien teollisuudesta on säilynyt näihin päiviin ainoastaan hajanaisia tietoja. Kuningas Kustaa Vaasan mielestä yksi valtion kulmakivistä oli maatalouden harjoittaminen kuninkaankartanoissa. Sotaväki pystyttiin näin ruokkimaan tehokkaasti ilman, että asukkaiden veroja tarvitsi nostaa. Kuninkaankartanoiden toinen tärkeä merkitys oli toimia mallikartanoina talonpojille. Nämä mallikartanot olivat siis kruunun omistamia suurtiloja.

Kuninkaankartanon siirto Ulvilasta

Vanhan Kokemäenkartanon hallinto siirtyi Ulvilaan 1550-luvun alussa. Kun Juhana-herttua päätti perustaa Porin ja siirtää Ulvilan kaupunkioikeudet tälle uudelle kaupungille, myös Ulvilan kartano päätettiin siirtää Poriin. Kartanon paikaksi valittiin nykyisen Keski-Porin kirkon alue.

Porin kuninkaankartanon alueelle tuotiin vanhoja hirsirakennuksia Ulvilasta, mutta sinne rakennettiin myös paljon uusia. Suuri osa kartanon rakennuksista valmistui vuosina 1558-1559. Eniten työtä vaati kartanon hirsinen päärakennus, ns. ristirakennus. Tähän käytettiin lähes 1000 talonpoikien päivätyötä. Lisäksi maksettiin käteisellä viidellekymmenelle kirvesmiehelle 717 päivätyötä. Kokonaisuudessaan rakennustyömaa oli valtava. Noin viisisataa päivätyöläistä tarvittiin siirtämään kahta porvarintupaa, maitotupaa, vaateaittaa, kahta leivintupaa, asemiestentupaa, oriinratsastajantupaa, voudintupaa, saunaa, kalastajien tupaa, tynnyrintekijäntupaa, pajaa, kahta tallia ja navettaa Ulvilasta Poriin.

Pienoismalli esittää yhden näkemyksen siitä, miltä kuninkaankartano on voinut näyttää.

Tiilet, savupiiput ja ikkunalasit aikansa ylellisyyttä

Eräs tieto kertoo, että noin 4500 tiiltä lyötiin valmiiksi rakennuspaikalla. Ei ole tietoa, oliko tämä juuri se kaupungissa sijainnut kruunun omistama tiilitarha. Tiilenlyöjät saivat 16 päivän päiväpalkan joka oli tuolloin suuruudeltaan yksi äyri. Kymmenen muuraria käyttivät 2214 taksvärkkipäivää päärakennuksen neljän kellarin ja neljäntoista savupiipun valmistamiseen. Savupiiput olivat tuolloin ylellisyyttä. Tavalliset kaupunkilaiset asuivat vielä piiputtomissa savupirteissä.

Ylellisyyttä edustivat myös ikkunalasit, joita tuotiin Danzigista (Gdansk) Poriin 28 nippua. Myöhemmin niitä tuotiin vielä lisää. Lyijyä ja tinaa käytettiin runsaasti 59 ikkunalasia varten. Yhteen ikkuna-aukkoon tuli tuohon aikaan useita puitteita, joissa oli useita lasiruutuja. Suurikokoisten lasien valmistus oli vielä mahdotonta. Osa kartanon ikkuna-aukoista peitettiin parkitulla vasikannahalla.

Kaupunkilaiset ryhtyivät kutsumaan Porin kuninkaankartanoa linnaksi sen komeudesta johtuen. Herttuan suunnitelmissa oli muuttaa kartano myöhemmin varsinaiseksi kivilinnaksi, joka oli tarkoitus rakentaa mäelle osapuilleen nykyisen Hallituskadun ja Antinkadun risteyksen kohdalle. Talonpojat määrättiin kuljettamaan apuveroina Poriin suuria määriä kiviä ympäri Satakuntaa. Linna jäi kuitenkin rakentamatta. Tuodut kivet jäivät ajelehtimaan edellä mainitulle mäelle, jota kutsuttiin tämän jälkeen Linnamäeksi. Kivet käytettiin myöhemmin muihin rakennuksiin.